Vertaisarviointi kehittää tärkeitä elämäntaitoja

Kouluvuosi on lopuillaan ja todistusten jako käsillä, mutta arviointi ja palaute ovat olleet tärkeä osa opiskelua koko lukuvuoden ajan. Vertaisarviointi on peruskoulussa nuori käytäntö, jota ei ole tutkittu Suomessa aiemmin. Jyväskylän yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa tarkastellaan, miten 7.–8. luokkalaiset käyttivät vertaisarviointia osana fysiikan ja kemian opintojaan.

Arviointi on muutakin kuin arvosanan antamista

Tutkimuksessa ilmeni, että oppilailla oli haasteita erottaa vertaispalautteen olevan auttamista, ei arvostelua varten. Tämä vaikeutti niin palautteen antamista kuin vastaanottamista.

– Syynä lienee se, että oppilaat ovat tottuneita numeroihin ja arvosteluun. Ne ovat yleensä arvioinnin näkyvin osa, Laura Ketonen pohtii.

Perinteisesti arviointi liitetään kokeisiin, todistuksiin ja arvosanoihin. Arviointia on kuitenkin myös se, että oppilaan osaamisesta saadaan tietoa, jotta voidaan auttaa häntä oppimaan. Perusopetuksen opetussuunnitelma ohjeistaa käyttämään vertaisarviointia kaikissa oppiaineissa juuri oppimisen edistämiseen.

Vertaisarviointi auttaa oppilaita kehittämään palauteosaamistaan

Toisinaan myös opettajien voi olla haastavaa havaita vertaisarvioinnin etuja.

– Käytin opettajana vertaisarviointia, mutta en hahmottanut, mitä erityistä hyötyä siitä on, Ketonen kertoo omasta kokemuksestaan. – Tutkimukseni osoitti, että vertaisarvioinnin avulla oppilaiden palauteosaaminen kehittyi. Tämä on tosi merkittävää, sillä kyse on taidoista, joita tarvitaan koko elämän ajan.

Palauteosaaminen tarkoittaa palautteen antamisen ja vastaanottamisen taitoja ja asenteita. Näihin kuuluu esimerkiksi tunteiden hallinta, palautteen arvostaminen sekä kyky arvioida omaa ja toisten työtä.

Vertaisarviointi vaatii yksilöllistä tukea

Tutkimus osoitti, että näennäisesti yhdenmukainen vertaisarviointijärjestely vaati toisilta oppilailta enemmän kuin toisilta. Osalle oppilaista ideoiden ja kritiikin esittäminen ja toisten auttaminen ovat tavanomaista käytöstä ja vertaisarviointi on heille siksi helpompaa. Sen sijaan osa oppilaista joutui vertaisarvioinnissa pois mukavuusalueeltaan. He tarvitsivat opettajan ja kavereiden tukea suoriutuakseen tehtävästä rakentavalla tavalla.

– Vertaisarviointi saattaa kuitenkin ajan kanssa lisätä tasa-arvoa luokassa, Ketonen pohtii. – Se antaa kaikille oikeuden ja velvollisuuden sanoa mielipiteensä, auttaa toisia ja ottaa vastaan apua.

FM Laura Ketosen kasvatustieteen (opettajankoulutus) väitöskirjan ”Exploring interconnections between student peer assessment, feedback literacy and agency” tarkastustilaisuus pidetään 22.5.2021 klo 12.00 alkaen verkkovälitteisenä. Vastaväittäjänä toimii professori Päivi Atjonen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena yliopistonlehtori, dosentti Markus Hähkiöniemi (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kielenä on suomi.

Yleisö voi seurata tilaisuutta etäyhteydellä: https://r.jyu.fi/dissertation-ketonen-220521

Yleisö voi esittää tilaisuuden lopussa mahdolliset kysymyksensä kustoksen puhelinnumeroon +358408053327

Tutkimus on julkaistu Jyväskylän yliopiston väitöstutkimusten JYU Dissertations -sarjassa, numero 379, Jyväskylä, 2021, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8635-3 (PDF). Linkki julkaisuun:https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/75264

Taustatietoa:

Laura Ketonen kirjoitti ylioppilaaksi Turun Luostarivuoren lukiosta vuonna 1998. Hän valmistui aineenopettajaksi Jyväskylän yliopiston fysiikan laitokselta vuonna 2006. Ketonen on työskennellyt useita vuosia yläkoulun aineenopettajana Jyväskylässä ja viimeiset kolme vuotta yliopistonopettajana ja projektitutkijana Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella.

Lisätietoja:

Laura Ketonen, laura.k.ketonen@jyu.fi, puh. 040 652 3265