Tutkimushankkeessa luodaan kunnille ensimmäinen ekologisen kompensaation toimintamalli maankäytön suunnitteluun
5.5.2021 09:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
YK:n Kestävän kehityksen tavoiteohjelmassa (Agenda 2030) Suomi on muiden maiden mukana sitoutunut tavoittelemaan “ekosysteemien heikentymisen nollatasoa”. Yksi väline tavoitteeseen ovat ekologisten kompensaatiot, joiden käyttöä kokeillaan parhaillaan yksittäisissä suurissa hankkeissa kuten kaivosten perustamisen yhteydessä.
Kompensaatioita tarvittaisiin myös pienemmissä maankäyttöpäätöksissä.
”Merkittävä osa luontoarvojen pysyvästä katoamisesta muodostuu lukuisista pienistä kaupunki- ja kuntatasolla tehdyistä maankäyttöpäätöksistä. Tämän hankkeen tavoitteena on rakentaa malli, joka mahdollistaisi ekologisen kompensaation suunnitelmallisen ja tehokkaan käytön maankäytön suunnittelussa”, sanoo hanketta johtava luonnonvarojen käytön kestävyyden yliopistonlehtori Panu Halme Jyväskylän yliopistosta.
Suunnitteilla oleva malli tehdään monien tahojen yhteistyönä. Työn toteuttavat Jyväskylän yliopisto, Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen Keskusmuseo (LUOMUS), Suomen ympäristökeskus, Jyväskylän, Lahden ja Helsingin kaupungit ja Kuntaliitto.
Hanke sai Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitralta 250 000 euron rahoituksen. Hanketta tukee myös Kuntaliitto.
”Sitra on nostanut luonnon monimuotoisuuden vahvistamisen yhdeksi uuden strategiamme painopisteistä. Olemme iloisia voidessamme avata tämän työn tukemalla hanketta, joka onnistuessaan valtavirtaistaa luontokadon pysäyttämisen kuntien maankäyttöratkaisujen ytimeen. Juuri tällaisia skaalautuvia luontoratkaisuja tarvitaan nyt, kun tietoisuus luonnon perustavasta merkityksestä taloudelle ja hyvinvoinnillemme nousee kaikkialla”, toteaa Sitran ilmasto- ja luontoratkaisut -projektin johtaja Janne Peljo.
Mallia pilotoidaan Helsingin, Jyväskylän ja Lahden alueilla
Hankkeessa kehitetään toimintamalli ekologisen kompensaation suunnitteluun ja toteuttamiseen osana kaupunkisuunnittelua. Lisäksi kompensaatiot laajennetaan uusien tieteellisten menetelmien avulla huomioimaan myös alueiden virkistysarvot sekä kompensaatioiden sosiaalinen hyväksyttävyys.
”Hankkeen tarkoituksena on auttaa kuntia toteuttamaan maankäytön suunnittelua, joka mahdollistaa luontoarvojen säilyttämisen kehittyvillä kaupunki- ja kunta-alueilla sekä vähentää mahdollisia konflikteja maankäytön, luonnon ja virkistysarvojen välillä”, kertoo Panu Halme.
Yksi ekologisiin kompensaatioihin liittyvistä haasteista on luonnon suuri monimuotoisuus ja se, miten kahden alueen luontoarvoja mitataan luotettavasti ja riittävän nopeasti, jotta kompensaatioita voidaan toteuttaa osana arkipäivän aluesuunnittelua, arvioi yliopistotutkija Heini Kujala Helsingin yliopistosta.
Malli pilotoidaan Jyväskylän, Lahden ja Helsingin kaupunkien alueilla. Samalla kehitetään yleismalli ekologisen kompensaation käyttöön kaupunkien maankäyttöön.
”Kunnilla on tahtoa maankäytön ratkaisuillaan turvata luonnon monimuotoisuutta ja tavoitella luontoarvojen kokonaisheikentymättömyyttä, mutta keinot etenkin kasvupaineisilla kaupunkiseuduilla ovat niukat. Kuntaliitto haluaa olla mukana tuottamassa kaupungeille käyttökelpoisia työkaluja, joiden avulla kaupunki voi niin halutessaan maankäytön ratkaisuillaan sekä vastata rakentamisen tavoitteisiin että saavuttaa luonnon monimuotoisuuden ja hyvinvointipalvelujen kokonaisheikentymättömyyden”, kertoo Kuntaliiton yhdyskunta ja ympäristö -yksikön johtaja Miira Riipinen.
”Hankkeessa tutkimus ja käytännön kaavoitus kohtaavat, mikä on tärkeää, jotta kompensaatio saadaan kunnolla integroitua maankäytön suunnittelun prosesseihin”, arvioi yleiskaavapäällikkö Mervi Vallinkoski Jyväskylän kaupungista.
”Näille työkaluille on todella aito tilaus. Kompensaatioiden käyttöönotto voisi olisi ratkaisu moniin kaavoituksen ja luonnonsuojelun ristiriitoihin ainakin meillä Helsingissä”, sanoo ympäristötarkastaja Tuomas Lahti Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialalta.
Lisätietoja:
Yliopistonlehtori Panu Halme, Jyväskylän yliopisto, panu.halme@jyu.fi, puh. 358 40 8054945
Yleiskaavapäällikkö Mervi Vallinkoski, Jyväskylän kaupunki, mervi.vallinkoski@jyu.fi, 050 584 8822
Ympäristökoordinaattori Aino Kulonen, Lahden kaupunki, aino.kulonen@lahti.fi, 044 482 6178
Ympäristötarkastaja Tuomas Lahti, Helsingin kaupunki, tuomas.lahti@hel.fi, 040 8431410
Yhdyskunta ja ympäristö -yksikön johtaja Miira Riipinen, Kuntaliitto, miira.riipinen@kuntaliitto.fi +358 40 824 4401
Yliopistotutkija Heini Kujala Helsingin yliopisto, heini.kujala@helsinki.fi
Projektijohtaja Janne Peljo, Sitra, janne.peljo@sitra.fi, +358 40 528 5754
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tanja HeikkinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 472 1162tanja.s.heikkinen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Miljoonarahoitus vaihdevuositutkimukseen Jane ja Aatos Erkon säätiöltä2.4.2026 09:31:43 EEST | Tiedote
Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt 1,017 miljoonan euron rahoituksen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimukselle. Apulaisprofessori Eija Laakkosen hanke tutkii vaihdevuosien keskeistä mutta vielä puutteellisesti ymmärrettyä ilmiötä: estrogeenin vähenemisen vaikutuksia naisten sydän- ja aineenvaihduntaterveyteen, hermoston ja rasvakudoksen toimintaan, kehonkoostumukseen ja elämänlaatuun.
Muuttolintujen kevät innoittaa luonnonystäviä 8.4. – mukana tapahtumassa myös Pirkka-Pekka Petelius2.4.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Kansalaistieteen Lähde: Muuttolintujen kevät -tapahtuma ke 8.4.2026 klo 12–19.30, Jyväskylän yliopiston päärakennus, juhlasali ja kirjasto Lähde
Jyväskylän Normaalikoulun alakoulu täyttää 160 vuotta – juhlavuosi huipentuu syksyllä31.3.2026 13:22:22 EEST | Tiedote
Suomen vanhin harjoittelukoulu, Jyväskylän normaalikoulun alakoulu, viettää tänä vuonna 160-vuotisjuhlavuottaan. Juhlavuotta vietetään pitkin vuotta oppilaiden projekteilla ja tapahtumilla, ja juhla huipentuu 3. lokakuuta Jyväskylän yliopiston päärakennuksessa ja hotelli Laajavuoressa järjestettävään pää- ja iltajuhlaan, joissa juhlistetaan samalla myös 110 vuotta täyttänyttä yläkoulua ja lukiota.
Jyväskylän yliopiston tilinpäätös ja toimintakertomus 2025: Tutkimuksessa ja koulutuksessa menestystä, korkeakoulukonsernin rakentaminen käyntiin30.3.2026 10:59:55 EEST | Tiedote
Vuosi 2025 oli tutkimuksen ja koulutuksen osalta menestyksekäs. Yliopiston julkaisujen kokonaismäärä pysyi vakiintuneella noin 3 500:n vuositasolla.
Olli Ohtonen lumiurheilun työelämäprofessoriksi vahvistamaan tieteen ja huippu-urheilun yhteistyötä30.3.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Olli Ohtonen aloittaa 1.4.2026 Suomen ensimmäisenä lumiurheilun työelämäprofessorina Jyväskylän yliopiston Vuokatin liikuntateknologian yksikössä. Professuuri vahvistaa tieteen ja huippu-urheilun yhteistyötä ja perustuu yhteistyöhön Suomen Olympiakomitean kanssa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme