Hanhipeltokokeilu käynnistyy Pohjois-Karjalassa
Luonnonvarakeskus (Luke) tutkii kaksivuotisessa Hanhipelto-hankkeessa hanhille osoitettujen peltojen ja erilaisten karkotusmenetelmien toimivuutta ja hyväksyttävyyttä valkoposkihanhien maataloudelle aiheuttamien vahinkojen vähentämiseksi. Pellot perustetaan Pohjois-Karjalaan, jossa hanhet aiheuttavat etenkin kevätmuuton yhteydessä mittavia vahinkoja maataloudelle.
− Kiteelle ja Tohmajärvelle perustetaan neljä hanhipeltokokonaisuutta, joiden pinta-ala on 328 hehtaaria. Pellot ovat maanviljelijöiden tähän tarkoitukseen vapaaehtoisesti luovuttamia, kertoo hankkeen johtaja, tutkimusprofessori Jukka Forsman Lukesta.
Hanke tekee yhteistyötä Turun yliopiston ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa. Tutkimusta rahoittaa ympäristöministeriö.
Viljelijöiden kiinnostus hanhipeltokokeiluun oli myönteinen yllätys
Kesäkaudella 2021 hanhipeltokokeilussa on mukana kuuden viljelijän peltoja. Kaikkiaan yli kaksikymmentä viljelijää oli kiinnostunut kokeilusta.
− Pellot valittiin tutkimukseen siten, että saatiin mahdollisimman isoja ja yhtenäisiä peltoja alueilta, joilla on viime vuosina ollut erityisen runsaasti valkoposkihanhien aiheuttamia vahinkoja. Muita kriteereitä olivat muun muassa mahdollisuus hanhien karkottamiseen ja vesistöjen läheisyys Forsman kertoo.
− Olemme todella iloisia ja kiitollisia, että näin moni viljelijä tarjosi maitaan, vaikka taloudellista tukea hanhipelloista ei voida maksaa, Forsman lisää.
Taloudellista tukea hanhipeltojen perustamiseen ei makseta, sillä se voitaisiin tulkita EU:ssa kielletyksi päällekkäistueksi. Tutkimukseen liittyvä hanhien karkottaminen auttaa kuitenkin maanviljelijöitä.
Karkotus tärkeä osa hanhipeltokokeilua
Hanhipelloilla valkoposkihanhet saavat rauhassa ruokailla ja niitä ei saa häiritä. Hanhia karkotetaan normaaliin viljelyyn tarkoitetuilta pelloilta. Muuttoaikojen ulkopuolella hanhipelloilta saa korjata sadon.
− Hanhipellon ja karkotuksen tarkoitus on ohjata hanhia normaalissa viljelyskäytössä olevilta pelloilta hanhipelloille, jossa ne saavat olla rauhassa. Näin pyritään vähentämään hanhien lentelyn linnuille aiheuttamaa energiankulutusta. Samalla energiankulutuksen väheneminen vähentää ravinnontarvetta eli pelloille aiheutuvia vahinkoja, Forsman kertoo.
− Karkotusta ei kuitenkaan pystytä järjestämään koko Pohjois-Karjalan alueelle, vaan se kohdennetaan tutkimuksen kannalta tärkeille ja hallittavissa oleville alueille. Karkotusta tehdään toukokuussa 2-3 viikon ajan lähes vuorokauden ympäri. Karkotukseen osallistuu tutkijoiden lisäksi ympäristöministeriön erillisrahalla palkattuja hanhipaimenia, kertoo lajivahinkokoordinaattori Mika Pirinen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta.
Hanhia karkotetaan myös laser-laitteilla ja laukausäänellä. Syksyisin tutkitaan myös viljelijöiden suorittaman, luvanvaraisen hanhien ampumisen, karkotusvaikutusta.
Hanhipellot vain osaratkaisu
Hanhipeltojen ei oleteta ratkaisevan koko valkoposkihanhien aiheuttamaa ongelmaa maanviljelylle.
− Hanhipellot voivat ehkä olla osaratkaisu, millä vahinkojen määrää ja sijoittumista pyritään kontrolloimaan. Tätä hanke tutkii. On kuitenkin selvää, että nykyisen suuruinen hanhipopulaatio tulee aiheuttamaan merkittäviä vahinkoja, Forsman toteaa.
− Teemme laaja-alaisesti työtä sen eteen, että vahingot viljelijöille jäisivät mahdollisimman pieniksi. Hanhipeltohanke on tärkeä osa tätä kokonaisuutta. Pyrimme myös mahdollisimman sujuvaan korvausten käsittelyyn ja olemmekin vahvistaneet viranomaisresursseja poikkeuslupakäsittelyyn. Kevään aikana hallitus antaa esityksen laiksi rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta. Sen tavoitteena on kehittää ja selkeyttää vahinkojen korvaamista, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.
Suomen yli muuttavan valkoposkihanhipopulaation koko on noin 1,3 miljoonaa lintua ja edelleen kasvava. Vahingot ovat paikoitellen mittavat. Viljelijöille maksettiin vuonna 2020 korvauksia 3,4 miljoonaa euroa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Luke: hankkeen johtaja Jukka Forsman, puh. 029 532 2395, jukka.forsman(at)luke.fi
Pohjois-Karjalan ELY-keskus: lajivahinkokoordinaattori Mika Pirinen, puh. 029 502 6214, mika.pirinen(at)ely-keskus.fi
Ympäristöministeriö: erityisasiantuntija Hanne Lohilahti, puh. 029 525 0374, hanne.k.lohilahti(at)ym.fi
Ministerin haastattelupyynnöt: ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja Antti Heikkinen, puh. 050 348 1406, antti.heikkinen(at)ym.fi
www.luke.fi/hanhipelto
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Terrafamen uraanin talteenottolaitoksen tarkkailuohjelmaesitys on nähtävillä (Kainuu, Pohjois-Savo)26.4.2024 15:04:20 EEST | Tiedote
Kainuun ELY-keskuksessa on vireillä Terrafame Oy:n uraanin talteenottolaitoksen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelman hyväksyminen.
Saimaannieriää pelastetaan uusilla kalastusrajoituksilla (Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Etelä-Karjala, Kymenlaakso)26.4.2024 08:06:14 EEST | Tiedote
Rajoitukset ovat jo voimassa Luonterilla ja 1.5.2024 alkaen Ruokovedellä ja Yövedellä.
Valkoposkihanhien muuttokausi on alkanut normaalia aikaisemmin23.4.2024 15:36:02 EEST | Tiedote
Valkoposkihanhien kevätmuutto on alkanut tänä vuonna normaalia aikaisemmin. Suomessa on 23.4. mennessä havaittu jopa kymmeniätuhansia valkoposkihanhia. Tulevien viikkojen sääolosuhteet vaikuttavat merkittävästi kevätmuuton sujuvuuteen ja mahdollisiin hanhivahinkoihin.
Kyläniemen ja Lamposaaren lauttapaikkojen muutos- ja parannushanke käynnistyy Ruokolahdessa ja Lappeenrannassa22.4.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus teettää maanteillä 14866 (Kutveleentie) ja 14826 (Utrasaarentie) sijaitsevien Kyläniemen ja Lamposaaren lauttapaikkojen lauttarantojen muutos- ja parannustöitä. Rakennustöitä tehdään Lamposaaren lauttapaikalla touko-elokuun välisenä aikana ja Kyläniemen lauttapaikalla heinä-joulukuun välisenä aikana. Hankkeessa peruskorjataan Lamposaaren lauttarantojen rakenteet. Kyläniemen lauttapaikalle rakennetaan uusi varalauttapaikka, uusitaan nykyiset huonokuntoiset lauttarannat ja toteutetaan lossiväylän parannus- ja kunnossapitoruoppaus sekä parannetaan lauttapaikkojen liikenneturvallisuutta. Rakennustöillä ei ole vaikutusta Kyläniemen ja Lamposaaren lossien aikataulun mukaiseen liikennöintiin. Töiden aikana Fintraffic Oy:n tieliikennekeskus tiedottaa mahdollisista liikenteen häiriöistä 24 h/vrk.
Nya undantagslov har beviljats för att fördriva vitkindade gäss från åkrar17.4.2024 14:10:06 EEST | Tiedote
NTM-centralen i Egentliga Finland har föregående vecka beviljat 15 undantagslov för att fördriva vitkindade gäss från åkrar i syfte att förhindra allvarliga skador på gröda. Undantagsloven omfattar 54 gårdar, vilka befinner sig främst i Norra Karelen. Enligt undantagsloven får vitkindande gäss får fördrivas med oskadliggörande metoder. Under vårflytten är det förbjudet att använda högljudda fördrivningsmetoder så som smällpatroner för att trygga häckningsfreden.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme