Hanhipeltokokeilu käynnistyy Pohjois-Karjalassa
Luonnonvarakeskus (Luke) tutkii kaksivuotisessa Hanhipelto-hankkeessa hanhille osoitettujen peltojen ja erilaisten karkotusmenetelmien toimivuutta ja hyväksyttävyyttä valkoposkihanhien maataloudelle aiheuttamien vahinkojen vähentämiseksi. Pellot perustetaan Pohjois-Karjalaan, jossa hanhet aiheuttavat etenkin kevätmuuton yhteydessä mittavia vahinkoja maataloudelle.
− Kiteelle ja Tohmajärvelle perustetaan neljä hanhipeltokokonaisuutta, joiden pinta-ala on 328 hehtaaria. Pellot ovat maanviljelijöiden tähän tarkoitukseen vapaaehtoisesti luovuttamia, kertoo hankkeen johtaja, tutkimusprofessori Jukka Forsman Lukesta.
Hanke tekee yhteistyötä Turun yliopiston ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa. Tutkimusta rahoittaa ympäristöministeriö.
Viljelijöiden kiinnostus hanhipeltokokeiluun oli myönteinen yllätys
Kesäkaudella 2021 hanhipeltokokeilussa on mukana kuuden viljelijän peltoja. Kaikkiaan yli kaksikymmentä viljelijää oli kiinnostunut kokeilusta.
− Pellot valittiin tutkimukseen siten, että saatiin mahdollisimman isoja ja yhtenäisiä peltoja alueilta, joilla on viime vuosina ollut erityisen runsaasti valkoposkihanhien aiheuttamia vahinkoja. Muita kriteereitä olivat muun muassa mahdollisuus hanhien karkottamiseen ja vesistöjen läheisyys Forsman kertoo.
− Olemme todella iloisia ja kiitollisia, että näin moni viljelijä tarjosi maitaan, vaikka taloudellista tukea hanhipelloista ei voida maksaa, Forsman lisää.
Taloudellista tukea hanhipeltojen perustamiseen ei makseta, sillä se voitaisiin tulkita EU:ssa kielletyksi päällekkäistueksi. Tutkimukseen liittyvä hanhien karkottaminen auttaa kuitenkin maanviljelijöitä.
Karkotus tärkeä osa hanhipeltokokeilua
Hanhipelloilla valkoposkihanhet saavat rauhassa ruokailla ja niitä ei saa häiritä. Hanhia karkotetaan normaaliin viljelyyn tarkoitetuilta pelloilta. Muuttoaikojen ulkopuolella hanhipelloilta saa korjata sadon.
− Hanhipellon ja karkotuksen tarkoitus on ohjata hanhia normaalissa viljelyskäytössä olevilta pelloilta hanhipelloille, jossa ne saavat olla rauhassa. Näin pyritään vähentämään hanhien lentelyn linnuille aiheuttamaa energiankulutusta. Samalla energiankulutuksen väheneminen vähentää ravinnontarvetta eli pelloille aiheutuvia vahinkoja, Forsman kertoo.
− Karkotusta ei kuitenkaan pystytä järjestämään koko Pohjois-Karjalan alueelle, vaan se kohdennetaan tutkimuksen kannalta tärkeille ja hallittavissa oleville alueille. Karkotusta tehdään toukokuussa 2-3 viikon ajan lähes vuorokauden ympäri. Karkotukseen osallistuu tutkijoiden lisäksi ympäristöministeriön erillisrahalla palkattuja hanhipaimenia, kertoo lajivahinkokoordinaattori Mika Pirinen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta.
Hanhia karkotetaan myös laser-laitteilla ja laukausäänellä. Syksyisin tutkitaan myös viljelijöiden suorittaman, luvanvaraisen hanhien ampumisen, karkotusvaikutusta.
Hanhipellot vain osaratkaisu
Hanhipeltojen ei oleteta ratkaisevan koko valkoposkihanhien aiheuttamaa ongelmaa maanviljelylle.
− Hanhipellot voivat ehkä olla osaratkaisu, millä vahinkojen määrää ja sijoittumista pyritään kontrolloimaan. Tätä hanke tutkii. On kuitenkin selvää, että nykyisen suuruinen hanhipopulaatio tulee aiheuttamaan merkittäviä vahinkoja, Forsman toteaa.
− Teemme laaja-alaisesti työtä sen eteen, että vahingot viljelijöille jäisivät mahdollisimman pieniksi. Hanhipeltohanke on tärkeä osa tätä kokonaisuutta. Pyrimme myös mahdollisimman sujuvaan korvausten käsittelyyn ja olemmekin vahvistaneet viranomaisresursseja poikkeuslupakäsittelyyn. Kevään aikana hallitus antaa esityksen laiksi rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta. Sen tavoitteena on kehittää ja selkeyttää vahinkojen korvaamista, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.
Suomen yli muuttavan valkoposkihanhipopulaation koko on noin 1,3 miljoonaa lintua ja edelleen kasvava. Vahingot ovat paikoitellen mittavat. Viljelijöille maksettiin vuonna 2020 korvauksia 3,4 miljoonaa euroa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Luke: hankkeen johtaja Jukka Forsman, puh. 029 532 2395, jukka.forsman(at)luke.fi
Pohjois-Karjalan ELY-keskus: lajivahinkokoordinaattori Mika Pirinen, puh. 029 502 6214, mika.pirinen(at)ely-keskus.fi
Ympäristöministeriö: erityisasiantuntija Hanne Lohilahti, puh. 029 525 0374, hanne.k.lohilahti(at)ym.fi
Ministerin haastattelupyynnöt: ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja Antti Heikkinen, puh. 050 348 1406, antti.heikkinen(at)ym.fi
www.luke.fi/hanhipelto
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Sinilevätilanne jatkuu runsaana Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi, Satakunta)25.7.2024 11:52:03 EEST | Tiedote
Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet Lounais-Suomen meri- ja sisävesialueilla viime viikkoon nähden. Sekä Saaristomerellä että Selkämerellä on havaittu runsaita sinileväesiintymiä. Saaristomerellä levää on havaittu hyvin runsaissa määrin aina sisäsaaristosta ulkosaaristoon, esimerkiksi Naantalissa, Kaarinassa, Kemiönsaarella ja Paraisilla sinilevää on ollut paljon.
Sinilevätilanne heikentynyt Lounais-Suomen alueella (Varsinais-Suomi, Satakunta)18.7.2024 11:48:48 EEST | Tiedote
Lounais-Suomen sinilevähavainnot ovat lisääntyneet viime viikosta satelliittikuviin ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurannan tietoihin perustuen. Sinilevää on havaittu hyvin runsaissa määrin erityisesti Saaristomeren sisä- ja välisaaristossa, mutta runsaita havaintoja on myös Selkämereltä. Suurin osa leväesiintymistä on sijainnut merialueilla, mutta myös joillakin sisävesialueilla on havaittu sinilevää.
Förbindelsebåtstrafiken till Kalvö i Borgå fortsätter från och med 18.7.17.7.2024 14:46:08 EEST | Tiedote
Den avbrutna förbindelsebåtstrafiken till Kalvö kommer att fortsätta från och med i morgon (18.7). Till alla förbindelsebåtsrutter i Borgå och Sibbo har nu hittats tillfälliga trafikanter. De tillfälliga trafikanterna fortsätter på Borgå och Sibbo rutterna tills en långvarig trafikeringslösning kan ordnas.
Yhteysalusliikenne Porvoon Kalvöhön jatkuu 18.7. alkaen17.7.2024 14:46:08 EEST | Tiedote
Porvoon yhteysalusreitin keskeytynyt liikenne Kalvöhön jatkuu huomenna (18.7.) alkaen. Kaikille Porvoon ja Sipoon yhteysalusreiteille on löydetty nyt tilapäiset liikennöitsijät. Tilapäiset palveluntuottajat jatkavat Porvoon ja Sipoon reiteillä liikennöintiä, kunnes pysyvä ratkaisu saadaan järjestettyä.
Liikennekatkos Kaitainsalmentiellä Sotkamossa17.7.2024 09:16:12 EEST | Tiedote
Maantierummun vaihtotyö katkaisee liikenteen Kaitainsalmentiellä Sotkamossa. Liikenne katkaistaan vaihtotyön ajaksi 29.7. – 7.8.2024. Liikenne ohjataan kiertoreitille, joka kulkee Ristijärventien, Kainuuntien, Pohjavaarantien, Pekkiläntien ja Hyttisentien kautta takaisin Kaitainsalmentielle. Urakoitsijana toimii Savon Kuljetus.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme