”Voimmeko uskoa sinuun?” Eurooppalainen lapsitakuu on nyt tärkeämpi kuin koskaan

Koronapandemia on vaikuttanut suhteettoman paljon jo muutenkin heikossa asemassa oleviin. Sen aikana on syntynyt myös uusia haavoittuvuuksia. Lapsia on jäänyt ilman ruokaa tai suojaa. Osa on jäänyt jälkeen opetuksessa tai verkon kautta opiskelu on ollut mahdotonta. Lapset ovat kärsineet laiminlyönnistä ja jopa väkivallasta samalla kun vanhempien taloudelliset ja muut huolet ovat lisänneet paineita kotona.

Pandemia ja sen kielteiset vaikutukset ovat vaikuttaneet voimakkaasti myös suomalaisiin lapsiin. Eriarvoisuus lasten välillä on kasvanut ja pandemia voi syventää sitä nopeasti ja pitkäaikaisesti. Lapsuudenaikaisella köyhyydellä voi olla elinikäisiä seurauksia. On tärkeää yhdistää voimia ja toimia Euroopan laajuisessa yhteistyössä nyt, jotta voimme estää sukupolven ajan kestävät pandemian vaikutukset.

Euroopan laajuisella 6.5. käynnistyneellä #VoimmekoUskoaSinuun-kampanjalla halutaan lisätä tietoisuutta maanosamme lasten vakavasta tilanteesta ja tuoda lasten oikeudet julkiseen keskusteluun. Kampanja tarjoaa kansallisen tason päättäjille tietoa lasten asettamisesta etusijalle ja kutsuu investoimaan heihin viipymättä. Kampanjassa on toteutettu videoita eri Euroopan maiden lasten tilanteesta. Yksi videoista on toteutettu suomen kielellä ja sovitettu Suomen kontekstiin (katso video: Voimmeko uskoa sinuun?).

Yksi keskeinen keino vaikuttaa lasten tilanteeseen on eurooppalainen lapsitakuu (Child Guarantee). Lapsitakuun tavoitteena on varmistaa, että jokaisella lapsella on ilmainen terveydenhuolto, koulutus, asianmukaiset asumisolot sekä riittävä ravinto. Kansallisen tason toimintasuunnitelmien suunnittelu on ratkaisevan tärkeää ja aloite tarvitsee puolestapuhujia EU:n jäsenvaltioissa vaikuttaakseen todella lasten elämään.

Mikä lapsitakuu?

• Euroopan parlamentti esitti jo vuonna 2015 päätöslauselmassaan eurooppalaisen lapsitakuun käyttöönottoa niin, että päähuomio olisi köyhyydessä elävissä lapsissa.
• Euroopan komissio esitti maaliskuussa 2021 ehdotuksensa lapsitakuun perustamisesta.
• Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan parlamentti sopivat tammikuussa 2021 ESR + -varojen käytöstä lapsitakuuseen. Jäsenvaltiot, joissa lasten köyhyysaste on EU:n keskiarvoa korkeampi, osoittavat siihen vähintään 5 % ESR + -varoistaan. Myös muiden jäsenvaltioiden on osoitettava siihen riittävä määrä.
• Euroopan komissio on korostanut, että lapsitakuu on tehokas vain, jos se saa aikaan myös kansallisia investointeja.
• Lapsitakuun on tarkoitus tukea erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ja heidän perheitään ja auttaa kohdentamaan investointeja lasten hyvinvointiin.
• Kukin jäsenvaltio voi lapsitakuun avulla edistää omien tarpeidensa mukaista palvelureformia.

Myös Euroopan lapsen oikeuksien strategia (EU Strategy on the Rights of the Child), joka julkaistiin maaliskuussa 2021, tukee lapsitakuun toteutusta. Lapsen oikeuksien strategiassa kuvataan keskeisiä uhkia ja haasteita lapsen oikeuksien toteutumiselle EU:ssa (koronapandemian vaikutukset, digitaalinen turvallisuus, väkivalta, köyhyys ja syrjäytyminen sekä mielenterveyden ongelmat) sekä toimenpiteitä näiden kysymysten ratkaisemiseksi sekä EU:n että kansallisen tason välineiden avulla. Strategian toteutuksessa on kuultu kattavasti lapsia ja nuoria itseään ja siitä on toteutettu myös lapsiystävällinen versio.

Lue lisää: Eurooppalainen lapsitakuu

Lisätietoja antaa: erityisasiantuntija Julia Kuokkanen, julia.kuokkanen@lskl.fi, p. 050 553 7417