Esteettömyyteen panostaminen kannattaa – hissiavustus kattaa jopa 55 prosenttia kokonaiskustannuksista

Asuinrakennusten esteettömyyttä tuetaan myöntämällä hissiavustusta jälkiasennushissien rakentamiseen. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta haettava avustus on jopa 45% kokonaiskustannuksista, jonka lisäksi Vaasan kaupungilta on mahdollista saada 10% lisäavustus hissin tai hissien rakentamiseen.

– Vaasassa on noin 400 hissitöntä kerrostaloa ja tuhat porraskäytävää. Viimeisen 15 vuoden aikana ARA on myöntänyt avustusta 65 jälkiasennushissin rakentamiseen Vaasassa, joihin on saatu yhteensä noin viisi miljoona euroa ARAn hissiavustuksia. Puhutaan siis isoista summista, asuntopäällikkö Jonas Nylén kertoo.

Hissit ovat usein välttämättömyys paitsi liikuntarajoitteisille, myös ikääntyneille. ARAn teettämien tutkimusten mukaan hissit mahdollistavat kotona asumisen jopa 6-8 vuotta pidempään.

– Hisseistä on valtavasti hyötyä ikääntyneiden kannalta. Korona-aikana yksinäisyys on korostunut, ja jos liikkuminen sisään ja ulos asunnosta on hankalaa, vaikuttaa se negatiivisesti myös muuhun hyvinvointiin, Nylén toteaa.

ARA myöntää taloyhtiöille lisäksi esteettömyysavustusta liikkumisesteiden poistamiseen, jota voi hakea hissihankkeesta riippumatta. Myös esteettömyysavustus kattaa jopa 45% korjauskustannuksista.

– ARAn esteettömyysavustus on erittäin merkittävä ja nykymuodossaan melko uusi avustusmuoto. Tarpeita esteettömyyden parantamiselle on monessa taloyhtiössä ja olemme huomanneet, että avustusta on haettu aktiivisesti myös Vaasassa, Nylén kertoo.

Esteettömyyden edistäminen lähtee ajattelutavasta ja asenteista

ARAn avustusten lisäksi kaupunki myöntää esteettömyysavustusta yhdistyksille, yhteisöille ja pienille yrityksille palvelu- ja toimitilojen esteettömyyden ja saavutettavuuden parantamiseksi. Avustusta voidaan myöntää myös taloyhtiöille sellaisen liikkumisesteen poistamiseen, jolla varmistetaan liikuntarajoitteisen pääsy rakennukseen, asuntoon ja yleisiin tiloihin.

Kaupungin esteettömyysavustus on 30 prosenttia kokonaiskustannuksista tai enintään 3 000 €. Avustusta on mahdollista saada sellaisiin toimenpiteisiin, joilla mahdollistetaan kuulo-, näkö- tai liikuntarajoitteisen henkilön esteetön pääsy, liikkuminen ja toimiminen palvelu- ja toimitiloissa.

– Esteettömyys ei ole vain ramppeja tai automaattisesti avautuvia ovia, vaan se käsittää laajan kokonaisuuden erilaisia liikkumiseen, näkemiseen, kuulemiseen, kommunikaatioon ja viestintään liittyviä asioita ja toimenpiteitä. Ramppien ja automaattiovien lisäksi voidaan esimerkiksi madaltaa kynnyksiä, leventää oviaukkoja, parantaa valaistusta tai asentaa liiketunnistimia ja induktiosilmukoita, esteettömyyskoordinaattori Elisabeth Hästbacka kertoo.

Esteettömässä kaupunkiympäristössä kaikki voivat liikkua ja toimia yhdenvertaisesti ja esteettömyydellä parannetaan myös asukkaiden elämänlaatua ja turvallisuutta. Esteettömyyden edistäminen lähtee ajattelutavasta ja asenteista.

– Tavoitteenamme on, että Vaasassa esteettömyys otetaan huomioon aina rakennusten, palveluiden ja tuotteiden suunnittelusta niiden toteutukseen, käyttöön ja ylläpitoon. Esteettömyys ei ole huono asia kenellekään ja joillekin se on ehdoton välttämättömyys. Kaikki sen eteen tehty työ on arvokasta, Hästbacka sanoo.

Esteettömyys on yhdenvertaisuutta

Pyörätuolilla liikkuvalle Elina Levijoelle ja näkövammaiselle Lassi Alahäivälälle esteettömyys on välttämätön osa arjen sujuvuutta.

– Minulle esteettömyys merkitsee sitä, että ihmiset ovat tasa-arvoisia riippumatta siitä millaisia vammoja tai muita rajoitteita heillä on. Ympäristö ei määritä mitä he voivat tehdä ja minne mennä, Levijoki kertoo.

Liikkumisen lisäksi esteettömyys ja saavutettavuus on tärkeää huomioida myös digitaalisten palveluiden osalta.

– Esimerkiksi nettisivuja suunnitellessa olisi tärkeää huomioida, että kaikki pystyvät niitä käyttämään ja tieto on helposti saatavilla, Alahäivälä toteaa.

Molempien mielestä esteettömyys on huomioitu Vaasassa pääasiassa hyvin, mutta parannettavaakin löytyy.

– Esimerkiksi tiedonsaanti on ollut pääasiassa hyvää ja olen löytänyt tähän mennessä kaiken tarvittavan. Mutta jos mietitään yksin kaupungilla liikkumista, niin sitä en lähtisi tekemään, enkä löytäisi sieltä välttämättä mitään ilman apua, Alahäivälä kertoo.

Levijoen mukaan pyörätuolilla liikkuminen onnistuu Vaasassa melko hyvin, mutta joskus tarvitaan erikoisjärjestelyitä. Lisäksi esimerkiksi korkeat katukivetykset, kapeat ovet ja ahtaat hissit ovat hankalia paikkoja.

– Joskus näkee myös liian jyrkkiä ramppeja, joita ei pysty käyttämään. Tällainen näennäinen esteettömyys on huono juttu. Tärkeää olisi kehittää ratkaisuja, jotka oikeasti palvelevat ihmisiä ja ovat turvallisia käyttää.

Kansainvälistä esteettömyys- ja saavutettavuuspäivää (Global Accessibility Awareness Day) vietetään torstaina 20.5. Teemapäivän tarkoituksena on edistää ihmisten tietoutta tilojen esteettömyydestä sekä digitaalisten palveluiden saavutettavuudesta.