DigiCampus tarjoaa korkeakouluille työkaluja digitaalisten palveluiden saavutettavuuden parantamiseen
Digitaaliset ympäristöt ja palvelut ovat yhä suuremmassa roolissa korkeakoulujen toiminnassa. Parhaimmillaan digitalisaatio tarjoaa uudenlaisia oppimisen ja osallisuuden mahdollisuuksia erityisesti, kun tekninen ja sisällöllinen saavutettavuus otetaan huomioon.
”Hyvä digitaalinen saavutettavuus hyödyttää meitä kaikkia. Sen eteen on tehty viime vuosina paljon töitä korkeakouluissa, toki kehitettävääkin vielä riittää. Hyvien käytänteiden jakaminen edistää niiden toteuttamista”, toteaa DigiCampus-hankkeen saavutettavuustyötä koordinoiva Tarja Ladonlahti Jyväskylän yliopistosta. DigiCampus on yksi kesäkuussa päättyvistä OKM:n kärkihankkeista.
Digitaalisen saavutettavuuden varmistaminen on jatkuvaa työtä. Muun muassa ohjelmistopäivitysten myötä digitaalisiin ympäristöihin ja toiminnallisuuksiin tulee yllättäviäkin muutoksia.
”Tekniset ratkaisut kehittyvät huimaa vauhtia – onneksi lain edellyttämän saavutettavuuden suuntaan. Haasteena on saada laajat joukot sisällöntuottajia ymmärtämään oma roolinsa saavutettavien ratkaisujen ja materiaalien tuottamisessa”, Ladonlahti lisää.
Saavutettavammat sivut jo muutamalla perusperiaatteella
”Saavutettavamman sisällön tuottamisessa pääsee alkuun muutaman perusperiaatteen sisäistämisellä, esimerkiksi varmistamalla riittävä kontrasti sisältöjen ja taustan välille, luomalla linkkeihin ja kuviin sisällölliset kuvaukset ja varmistamalla otsikoihin sekä muuhun sisältöön haluttu lukemisjärjestys, jota automatisoidusti lukevat ruudunlukuohjelmat noudattavat”, Merja Saarela Hämeen ammattikorkeakoulusta sanoo.
Myös tallenteiden tekstitys on keskeinen osa korkeakoulujen saavutettavuutta. Tekstitykseen onkin rakentunut eri korkeakouluihin toisistaan poikkeavia käytänteitä.
Mikael Viitasaari Jyväskylän ammattikorkeakoulusta kertoo, että hankkeessa on myös vertailtu automaattiseen puheentunnistukseen perustuvia tekstitystyökaluja laajan videoaineiston pohjalta. Samalla on arvioitu muun muassa, miten eri videojärjestelmien tuottama automaattinen tekstitys toimii pohjana laadukkaalle tekstitykselle.
Käyntikortti kuntoon: Verkkosivujen saavutettavuudessa on eroja
DigiCampuksen Esteettömyys ja saavutettavuus -osahankkeen tehtävänä on ollut testata ja kehittää korkeakoulujen käyttämien digitaalisten järjestelmien saavutettavuutta parantavia ratkaisuja sekä kouluttaa henkilöstöä saavutettavuuden kehittämiseen.
Korkeakoulujen verkkosivut ovat yksi keskeinen esimerkki korkeakoulujen saavutettavuustyöstä, sillä ne toimivat eräänlaisena käyntikorttina tai paraatiovena korkeakoulun toimintaan. Ne viestittävät myös korkeakoulun saavutettavuuslinjasta.
”Huomionarvoista on, että korkeakoulujen verkkosivujen saavutettavuudessa on suuria eroja. Tutkimuksemme mukaan verkkosivujen saavutettavuudessa loistavat erityisesti Laurea-ammattikorkeakoulu ja Aalto-yliopisto”, toteaa väitöskirja-artikkelia aiheesta viimeistelevä Merja Laamanen Jyväskylän yliopistosta.
Ideoita saavutettavuuden kehittämistyöhön päätöswebinaarista
DigiCampuksen Esteettömyys ja saavutettavuus -osahankkeessa on tuotettu monia koulutuksellisia vaihtoehtoja saavutettavuutta parantavien käytäntöjen oppimiseen joko itsenäisesti tai ohjatusti. Oman osaamisensa voi jatkossakin todentaa esimerkiksi DigiCampus-hankkeen laatimilla Saavutettavuuden osaamismerkeillä, joita voi hakea organisaatioiden oman osaamismerkkitehtaan kautta.
Osahankkeen päätöswebinaari Digitaalinen saavutettavuus korkeakoulussa järjestetään perjantaina 21.5. klo 13–16. Tilaisuudessa esitellään hankkeen tuloksia ja annetaan ideoita korkeakoulujen palveluiden saavutettavuuden kehittämiseen. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu webinaariin tästä linkistä.
DigiCampuksen Esteettömyys ja saavutettavuus -osahankkeen toimijoina ovat olleet Jyväskylän yliopisto, Hämeen ammattikorkeakoulu sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulu, jotka ovat verkostoituneet vahvasti monien keskeisten toimijoiden kuten Celian kanssa. Hanketyössä on ollut mukana myös opiskelijoita.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tarja Ladonlahti
tarja.ladonlahti@jyu.fi
p. +358 40 5767 754
Merja Saarela
merja.saarela@hamk.fi
p. +358 40 765 0710
Mikael Viitasaari
mikael.viitasaari@jamk.fi
p. +358 40 553 8163
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Vuorotyön haitallisia piirteitä voidaan ehkäistä vuorosuunnittelun keinoin - Hyödyt näkyvät vähentyneinä sairauspoissaoloina6.6.2025 09:42:13 EEST | Tiedote
Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija, KTM Jarno Turunen tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään väitöskirjassa vuorotyön piirteiden vaikutuksia vuorotyöntekijöiden sairauspoissaoloihin. Tutkimuksen mukaan työvuorosuunnittelun keinoin voidaan vähentää työntekijöiden sairauspoissaoloja. Ainutlaatuisen tutkimuksen tulokset rohkaisevat lisäämään vuorotyöntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia työaikoihin, mutta myös huomioimaan vuorotyön työaikapiirteiden terveysvaikutuksia.
Jyväskylän yliopiston johtama hanke sai 1,4 miljoonan euron rahoituksen - Grafeenipohjainen rajapintalaite mahdollistaa hermojen ja koneiden välisen kommunikaation5.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtamassa hankkeessa kehitetään grafeeniin perustuvaa nanokokoista rajapintalaitetta hermojen ja koneiden välille, jotta signaalit kulkevat eteenpäin esimerkiksi robottikädelle tai vaurioituneelle lihakselle. Tavoitteena on kehittää mahdollistava teknologia robottimaiselle proteesille, mikä pystyisi tuntemaan kosketuksen ja lämmön kuten alkuperäinenkin raaja. Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt hankkeelle 1,4 miljoonan euron rahoituksen.
Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia Cheekin rap-tuotannon sanoituksiin – räppäri käsittelee erottuvasti kielen ja mielen moniulotteisuutta5.6.2025 06:59:00 EEST | Tiedote
Rap-artisti Cheekin sanoituksista piirtyy moniulotteinen kuva kielestä ja mielestä. FM Anna Pakarisen kirjallisuustieteen väitöstutkimus osoittaa, että räppärin tuotanto käsittelee kielen ilmaisuvoimaa ja mielen voimavaroja omaleimaisella tavalla. Tutkimus tunnistaa räpissä sellaisia ilmaisukeinoja ja teemoja, joiden hyvinvointivaikutuksia voisi jatkossa tutkia myös taideterapian näkökulmasta. ”Pakarinen on löytänyt toistuvia teemoja ja yhteyksiä lähes 20 vuoden ajalta kirjoittamistani säkeistöistä – sellaisiakin, joita en itse ole tietoisesti huomannut”, kommentoi Jare Tiihonen tutkimusta.
Suolistomikrobeista voidaan löytää apu haimasyövän tunnistamiseen ja hoitoon5.6.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Haimasyöpä on vaikea ja vakava sairaus sekä merkittävä haaste syöpälääketieteessä, sillä sen diagnosointi on hankalaa ja hoitomahdollisuuksia on vähän. Uusi kansainvälinen yhteistyötutkimus osoittaa, että haimasyövän toteaminen varhaisessa vaiheessa voi tulevaisuudessa olla mahdollista suolistomikrobeista. Suolistomikrobit voivat tarjota myös ratkaisuja hoitojen kehittämiseen.
Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa on löydetty uusi atomiydin - kyseessä on ennätyksellisen raskas protoniemitteri4.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Harvinainen hajoamismuoto mitattiin ensimmäistä kertaa yli kolmeenkymmeneen vuoteen näin raskaalle ytimelle. Edellinen vastaava rajoja venyttävä läpimurto on vuodelta 1996.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme