Yritysvakoilusta aiheutuu yrityksille miljoonien vahingot, vain harva tekee rikosilmoituksen
26.5.2021 11:00:00 EEST | Helsingin seudun kauppakamari | Tiedote
Yritysvakoilun uhka on suomalaisissa yrityksissä todellinen. Laiton kiinnostus yritystietoihin on kolmessa vuodessa lähes kolminkertaistunut. Yritysvakoilu 2021 -selvitykseen vastanneista yrityksistä jopa neljäsosa kertoi, että ne olivat joutuneet yritysvakoilun tai tiedon urkinnan kohteeksi. Keskiviikkona 26. toukokuuta 2021 julkaistuun Helsingin seudun kauppakamarin yritysvakoiluselvitykseen vastasi lähes 200 yritystä pääkaupunkiseudulta.
”Viidesosa yritysvakoilun kohteeksi joutuneista yrityksistä arvioi, että vakoilusta syntyneet vahingot ovat suuremmat kuin miljoona euroa. Puolet vastaajista katsoo, että vahingot ovat ylittäneet jopa kymmenen miljoonaa euroa. Yli neljäsosa yrityksistä on kärsinyt yli sadantuhannen euron vahingon”, asiantuntija Panu Vesterinen Helsingin seudun kauppakamarista kertoo.
Vakoilua on yrityksissä tapahtunut niin ulkomaisten kuin kotimaistenkin tahojen toimesta. Kahdessa kolmasosassa tapauksista jäljet johtivat ulkomaille. ”Suomi, Kiina, Yhdysvallat, Englanti ja Saksa mainittiin taas useimmiten maina, joista kotoisin oleva kilpailija oli lanseerannut uuden samanlaisen tuotteen juuri ennen suomalaista yritystä vieden etulyöntiaseman markkinoilla”, Vesterinen listaa. Hänen mukaansa yritysvakoilua ei ole helppo tunnistaa ja siksi monet yritykset luulevat yhä, että ne eivät ole vakoilun kohteena.
Kyselyyn vastanneet yritykset pitävät yleisimpinä vakoilutapoina kybervakoilua, viestien laitonta sieppaamista ja työntekijöistä aiheutuvia riskejä. Selvityksen mukaan yritykset arvioivat rikolliset (65 %) ja kilpailijat (47 %) suurimmiksi vakoiluriskeiksi.
”Varattomat eivät vakoile, ostettu yritysvakoilu ei ole halpaa, koska se vaatii taitoa. Sitä toteuttavat useimmin kyberrikolliset, omat ’värvätyt’ työntekijät tai ammattimaiset tietovarkaat, jotka osaavat työnsä”, Vesterinen sanoo.
Yritysvakoiluselvitys 2021 toteutettiin yhteistyössä Avarn Security Oy:n ja Elisa Oyj:n kanssa.
”Toimitilaturvallisuus, turvallisuuskulttuuri ja turvajärjestelmät sekä niiden oikeaoppinen käyttö ovat isossa roolissa yritysvakoilun tunnistamisessa ja estämisessä. Haluamme auttaa yrityksiä ja organisaatioita kehittämään riskienhallintaa ja ensimmäinen askel tällä tiellä on tietoisuuden lisääminen niin päättäjien kuin työntekijöiden keskuudessa”, Information Security & Data Protection Officer Petteri Korsow Avarn Security Oy:stä kertoo.
Vastaajayritysten mukaan pandemiakriisi on avannut vakoilijoille enemmän mahdollisuuksia, kun asiantuntijat ja tietotyöläiset ovat siirtyneet etätyöhön. Selvityksen mukaan kaksi kolmasosaa vastaajayrityksistä on ohjeistanut työntekijöitään tiedon suojaamisesta etäyössä.
”Joka kymmenes yritys kertoi yrityssalaisen tiedon vaarantuneen etätyön seurauksena. Työntekijöiden onkin tiedostettava turvallisuus aiempaa paremmin, ja työnantajan on pidettävä työntekijät hereillä mahdollisten uhkien varalta”, Vesterinen korostaa.
Yritykset kaipaavat tietoa ja neuvoja viranomaisilta
Kaksi kolmasosaa yrityksistä ei ole saanut riittävästi tietoa tai ohjeita yritysvakoilun torjumiseen. Aiheesta ei käydä riittävän aktiivisesti julkista keskustelua ja siksi tietoakaan ei ole yleisesti saatavilla.
”Yritykset toivovat viranomaisten tiedottavan ja ohjeistavan yrityksiä enemmän. Myös koulutusta kaivataan aiempaa runsaammin. Tiivis yhteistyö yritysten ja viranomaisten kesken on edellytys tehokkaille toimenpiteille vakoilua vastaan”, Vesterinen painottaa.
Vain neljäsosa vakoilun kohteeksi joutuneista yrityksistä on tehnyt asiasta rikosilmoituksen. ”Neljäsosa vakoilun kohteeksi joutuneista ei ole tehnyt rikosilmoitusta tapahtuneesta. Syynä voi olla maineriski, mutta viranomaisten aktiivisuus tiedon jakamisessa saattaisi lisätä rikosilmoituksen tehneiden lukumäärää”, Vesterinen arvioi.
Vakoiluriskien torjunta vaatii järjestelmällistä riskienhallintatyötä ja investointeja turvallisuuteen. Yritysten tulisikin arvioida yritysturvallisuuden kokonaisuutta myös vakoiluriskien kautta.
”Yritysturvallisuuden monet osa-alueet, kuten tietoturvallisuus, toimitilaturvallisuus, kouluttaminen, salassapitositoumukset ovat yritysten yleisesti käyttämiä varautumisen keinoja, mutta niitä tulisi arvioida riskienhallinnan keinoin erityisesti vakoiluriskien näkökulmasta”, Vesterinen painottaa.
Yritysvakoilu 2021 -selvitys toteutettiin verkkokyselynä keväällä 2021. Siihen vastasi yrityksiä kaikilta toimialoilta ja kaikenkokoisista yrityksistä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Panu Vesterinen, Helsingin seudun kauppakamari, asiantuntija, p. 050 590 5196, panu.vesterinen@helsinki.chamber.fi
Petteri Korsow, Avarn Security, Information Security & Data Protection Officer, p. 0400 997 998, petteri.korsow@avarnsecurity.fi
Tiina Tikander, Helsingin seudun kauppakamari, viestintäpäällikkö, p. 046 878 7540, tiina.tikander@helsinki.chamber.fi
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin seudun kauppakamari vahvistaa yritysten menestystä osallistumalla aktiivisesti Helsingin seudun kehittämiseen. Kauppakamariin kuuluu 21 kunnan alueelta yli 7 000 palveluja, kauppaa ja teollisuutta edustavaa yritystä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari
Asiakaskokemusasiantuntija opettaa: Näin pyydät asiakkailtasi oikein palautetta29.4.2026 13:18:17 EEST | Tiedote
”Asiakaspalautetta mitataan, analysoidaan ja raportoidaan enemmän kuin koskaan. Silti monessa organisaatiossa palautteen pohjalta tehdyt päätökset eivät johda parempaan asiakaskokemukseen ja samalla vastausprosentit laskevat”, sanoo asiakaskokemuksen strategisen kehittämisen asiantuntija Kari Korkiakoski. Korkiakosken uutuusteos Asiakaspalautteen voima – palautteen keräämisestä ymmärrykseen näyttää, miksi pelkkä data ei riitä ja miten palautteesta syntyy todellista ymmärrystä.
Suhdannepulssi: Helsingin seudun yritysten näkymät jatkuvat heikkoina – Kotimaisen kysynnän vaisuus painaa näkymiä eniten31.3.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Yritykset Helsingin seudulla arvioivat seuraavan kolmen kuukauden suhdannenäkymät yhä heikoiksi. Arviot käyvät ilmi Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssista. Yritysten näkemykset liikevaihdosta, kannattavuudesta ja työllisyydestä ovat samalla tasolla kuin joulukuussa. Vastaajista 69 prosenttia katsoo, että eniten yrityksen näkymiä heikentää kotimainen kysyntä. Seuraavaksi eniten näkymiin vaikuttavat kansainvälisen politiikan ja turvallisuustilanteen epävarmuus (46 %) ja kustannustaso yleensä (36 %). ”Toimitusjohtajien vastauksissa näkyvät markkinan varovaisuus, asiakkaiden lykkäämät osto- ja investointipäätökset sekä asuntorakentamisen alakulo. Rakentaminen ja kuljetus- ja varastointitoimialat ovat edelleen haastavassa tilanteessa, mutta b2b-puolella näkyy varovaisia myönteisiä merkkejä. Tarjouskyselyitä on paikoin enemmän, ja teollisuudessa, liike-elämän palveluissa sekä informaatio- ja viestintäalalla näkymät ovat muuta kenttää toiveikkaampia”, sanoo Helsingin seudun kauppaka
Uudellamaalla on yhä liian vähän korkeakoulujen aloituspaikkoja24.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Hallitusohjelmaan kirjattiin vuonna 2023, että korkeakoulupaikkoja lisätään kasvukeskuksiin ja sinne, missä aloituspaikkojen määrä suhteessa nuoriin on alhainen. Hallitusohjelman kirjaukset ovat jääneet toimeenpanematta. ”Uusmaalaisten korkeakoulujen aloituspaikkojen vaje on kroonistunut. Vaikka Uudenmaan osuus koko maan BKT:sta on lähes 40 prosenttia ja työpaikoista 36 prosenttia, se ei näy korkeakoulujen resurssijaossa”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin johtava asiantuntija Riikka Vataja.
Kutsu medialle: Voiko Kanadan teknologiansiirtomalli vauhdittaa pk-yritysten kasvua Suomessa?19.3.2026 12:39:33 EET | Kutsu
Mitä opittavaa Kanadan menestyksekkäässä teknologiansiirtokeskusmallissa on Suomelle? Teknologian siirtokeskukset toimivat pienyritysten TKI-osastona. Niiden tehtävä on auttaa pieniä yrityksiä kasvamaan ja uudistamaan toimintaansa. Helsingin seudun kauppakamari kutsuu median kuulemaan From Skills to Applied Research Ecosystems -tutkimuksen tuloksia. Tutkimus tarkastelee Kanadan menestyksekästä teknologiansiirtokeskusmallia ja sen soveltamista Suomeen. EU-komissio on pyytänyt tutkimuksen käyttöönsä osana ammatillisen koulutuksen strategian uudistamista Euroopassa. Malliin pohjautuvia keskuksia on jo käynnistetty Suomessa. Teknologiansiirtokeskukset toimivat pk-yritysten TKI-kumppaneina, tarjoten nopean väylän uusien teknologioiden testaukseen, kehitykseen ja käyttöönottoon.
Elinkeinoelämävetoinen yhdistys elävöittämään Helsingin keskustaa11.3.2026 10:25:26 EET | Tiedote
Helsingin ydinkeskustan ankkuriyritykset ovat yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa käynnistäneet yhdistyksen, jonka tehtävä on parantaa Helsingin ydinkeskustan vetovoimaa. Mallia on haettu Tukholman City i Samverkan -toiminnasta. ”Suomen pääkaupungissa tulee olla elävä ja vetovoimainen keskusta. Helsingin keskustassa on jo nyt sykettä ja vilskettä, mutta olemme sitoutuneet kehittämään keskustasta vielä entistä vetävämmän. Elinkeinoelämän ja kaupungin yhteistyötä vahvistava yhdistys on tärkeä askel tässä työssä”, sanoo Helsingin pormestari Daniel Sazonov.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme