Parkinsonin taudin uusi lääkeainekandidaatti osoittautunut lupaavaksi lääkekehityksen alkumetreillä
Aivojen liikealueiden hermosoluja tuhoavaan Parkinsonin tautiin sairastuu jopa kaksi prosenttia yli 60-vuotiaista. Taudin syytä ei tunneta, mutta viimeisimpien 15 vuoden aikana tärkeäksi tutkimuskohteeksi on noussut aivoissa liikkeitä säätelevillä alueilla erilaisia tehtäviä hoitava proteiini, alfa-synukleiini.
Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa väittelevä proviisori Tommi Kilpeläinen on väitöstutkimuksessaan kehittänyt PREP-entsyymin estämiseen uuden sarjan yhdisteitä, jotka pystyivät aiempia huomattavasti tehokkaammin vähentämään hermosoluille haitallisen alfa-synukleiinin takertumista toisiinsa soluviljelmissä. PREP-entsyymi on solun sisäinen aivoissa, ja muuallakin elimistössä, esiintyvä proteiini joka vaikuttaa alfa-synukleiinin toisiinsa takertumiseen.
– Lisäksi löysimme näihin yhdisteisiin liittyen kokonaan uudenlaisen PREP-entsyymin kautta vaikuttavan lääkeainekandidaatin. Jo seitsemän päivän hoito tällä yhdisteellä vähensi merkittävästi alfa-synukleiinimuodostumia hiirimallin liikkeistä vastaavilla aivoalueilla. Jatkokehitys kohti kliinisiä kokeita vaikuttaakin tutkimustiedon pohjalta mahdolliselta, Kilpeläinen toteaa.
Virheellisiä muotoja, takertumista ja solukuolemia aiheuttava proteiini
Alfa-synukleiini on altis saamaan virheellisiä muotoja, jotka takertuvat helposti toisiinsa. Kun tällaiset toisiinsa tarttuneet proteiinit kertyvät hermosolujen sisälle, solut kuolevat. Alfa-synukleiinit pystyvät myös siirtymään solusta toiseen ja levittämään hermosolutuhoja aivoissa.
Tutkijat ovat jo aiemmin pystyneet vähentämään haitallisia alfa-synukleiinimuodostumia soluviljelmissä ja koe-eläinmalleissa estämällä PREP-nimisen entsyymin toimintaa. Parhaimmillaan PREP-estäjien avulla liikehäiriöt on saatu eläinmallissa poistettua kokonaan.
Tyypilliset PREP-estäjät eivät kuitenkaan ole soluviljelmissä osoittautuneet parhaiksi mahdollisiksi vähentämään haitallisia alfa-synukleiinimuodostumia tai nopeuttamaan niiden pilkkoutumista. Tulokset on lisäksi saavutettu malliyhdisteillä, jotka eivät ole patentoitavissa. Niiden jatkokehitys lääkeyhtiöiden kanssa on ollut lähes mahdotonta.
Väitöstilaisuus:
Proviisori Tommi Kilpeläinen väittelee 4.6.2021 kello 12 Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa aiheesta "Development and biological characterization of novel ligands for protein-protein interaction-based effects of prolyl oligopeptidase". Väitöstilaisuus järjestetään etätapahtumana, jonka osallistumistiedot löytyvät Helsingin yliopiston tapahtumakalenterista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tommi Kilpeläinen, puh. 0408446954 tommi.kilpelainen@helsinki.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopiston viestintä, puh. 0294158461
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Itämerennorppien määrästä uusi tarkempi arvio – metsästys jarruttaa kannankasvua16.7.2025 09:02:24 EEST | Tiedote
Itämerennorppakanta on kasvanut viisinkertaiseksi 1970-luvulta, jolloin pitkään jatkunut liikametsästys ja ympäristömyrkyt uhkasivat lajin tulevaisuutta. Uusi tilastollinen malli tarkentaa nyt norpan kanta-arviota.
Liito-orava on taigametsien tulevaisuuden avainlaji9.7.2025 11:26:52 EEST | Tiedote
Tuore geneettinen tutkimus paljastaa yllättäviä piirteitä liito-oravan evoluutiosta sekä vakavia huolia lajin suojelun kannalta. Kaukoidässä saattaa asustaa oma alalaji.
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme