Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa inventoidaan lettosoita (Varsinais-Suomi, Satakunta)
Lettosoita inventoidaan kuluvana kesänä Lounais-Suomen alueella. Lettojen inventointihanke on osa ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmaa. Helmi-ohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa luonnonympäristöjen tilaa.
Lettojen inventointihanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus ja maastotöistä vastaa Varsinais-Suomen ELY-keskus. Myös Metsähallituksen Luontopalvelut on keskeinen yhteistyötaho. ELY-keskus ostaa lisäksi asiantuntijapalveluna sammalten ja vesihyönteisten inventointeja.
Lettohankkeessa tavoitteena on koota tietoa, joka mahdollistaa lettojen esiintymisen, tilan sekä hoito- ja ennallistamistarpeen arvioinnin. Kuluvana kesänä maastoinventointeja tehdään mm. Salon ja Someron alueella sekä Satakunnan diabaasialueilla ja harjualueilla. Lisäksi etsitään pienialaisia kohteita Saaristomereltä. Lettoja on erityisesti kalkkivaikutteisilla alueilla ja lähdetihkupinnoilla. Työn ohessa Helsingin yliopiston maa- ja metsätieteellisen tiedekunnan opiskelija tekee opinnäytetyötään alueelta.
Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä niiden tahojen kanssa, jotka tuottavat tai tarvitsevat toiminnassaan tietoja lettoesiintymistä. Tavoitteena on lisätä avoimesti saatavissa olevaa luontokohdetietoa.
Kalkkiletoilla ainutlaatuista suokasvillisuutta
Letot ovat suoluontotyypeistä rehevimpiä ja harvinaisimpia. Ne ovat myös tärkeä elinympäristö vaateliaalle ja monimuotoiselle lajistolle. Lettoja esiintyy etenkin alueilla, joilla maa- ja kallioperässä on runsaasti kalkkia. Näitä alueita on Lounais-Suomessa niukasti, tosin joitakin varsin edustaviakin kohteita on.
Letot ovat harvinaistuneet erityisesti Etelä-Suomessa. Lettoja on hävittänyt muun muassa pellonraivaus ja maankäytön muutokset. Myös metsäojitukset ovat olleet merkittävä muutostekijä. Ojitukset ja muu maankäyttö lettosuon ulkopuolella voi muuttaa ojittamattomankin leton vesitaloutta ja aiheuttaa kuivahtamista, karuuntumista ja lettolajiston taantumista.
Suurinta osaa Lounais-Suomen lettosoista ja suoniityistä on jossain vaiheessa laidunnettu tai niitetty karjatalouden tarpeisiin. Niitto ja laidunnus ovat vaikuttaneet suokasvillisuuden monimuotoisuuteen myönteisesti, sillä avoimuuden lisääntyminen ja karjan kohtuullinen häirintä on mahdollistanut kilpailukyvyltään heikompienkin suolajien menestymisen. Nyt pyritään löytämään kohteita, joissa tätä perinteistä maankäyttöä voitaisiin aloittaa uudelleen.
Lettoluontotyypit ovat eteläisessä Suomessa uhanalaisia luontotyyppejä. Lettojen taantuminen on heikentänyt myös lettolajiston elinvoimaisuutta. Lähes puolet uhanalaisista suolajeista elää ensisijaisesti letoilla. Lettojen turvaamisella on siksi merkittävät monimuotoisuusvaikutukset.
Ajantasainen tieto auttaa lettojen vaalimisessa
Etelä-Suomessa lettoja on vähän mutta tiedot ovat silti puutteelliset. Parhaiten tunnetaan suojelualueilla olevat lettosuot, mutta tiedon taso suojelualueiden ulkopuolisten esiintymien määrästä ja nykytilasta on riittämätön. Tilannetta korjataan nyt toteutettavassa inventointihankkeessa. Varsinais-Suomessa toteutetaan uusien alueiden inventointeja erityisesti Kiskon ja Suomusjärven alueella, koska alueella on kalkkivaikutteisuutta.
Ajantasainen tieto lettojen esiintymisestä ja tilasta edistää maanomistajien mahdollisuuksia ottaa esiintymät huomioon toiminnassaan. Näiden arvokkaiden elinympäristöjen turvaamiseen on myös keinoja. Helmi-elinympäristöohjelman puitteissa lettoja voidaan turvata joko vapaaehtoisen suojelun keinoin tai luonnontilaltaan heikentyneiden kohteiden luonnonhoito- ja ennallistamistoimenpiteillä. Laajempia kalkkivaikutteisia metsäisempiä alueita voidaan ottaa maanomistajan halutessa myös vapaaehtoiseen METSO-suojeluohjelmaan.
Luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset letot ovat metsälain perusteella turvattavia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Myös monet metsäsertifioinnin kriteereissä ja metsänhoitosuosituksissa mainitut suoluonnon turvaamissuositukset koskevat lettoja.
Helmi-ohjelma
Ympäristöministeriön käynnistämän Helmi-ohjelman toimet tarttuvat Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Ohjelmassa suojellaan ja ennallistetaan soita, kunnostetaan lintuvesiä ja kosteikkoja, hoidetaan perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä kunnostetaan ranta- ja vesiluontoa. Toiminta perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Suojeltavista alueista saa korvauksen ja valtio tukee kunnostus- ja hoitotoimia.
Lisätietoja lettoinventointihankkeesta
Lounais-Suomen maastoinventoinnit:
Ylitarkastaja Iiro Ikonen, Varsinais-Suomen ELY-keskus,
puh. 0295 022 869, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Suunnittelija Risto Vilen, Varsinais-Suomen ELY-keskus,
puh. 0295 022 018, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Lettohanke:
Vanhempi tutkija Aira Kokko, Suomen ympäristökeskus (SYKE),
puh. 0295 251 290, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Lisätietoja Helmi-ohjelmasta
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Teemme työtämme Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan alueella liikenne- ja ympäristöasioissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Valkoposkihanhien muutto ei ole vielä käynnistynyt18.9.2024 14:04:12 EEST | Tiedote
Barentsinmeren pesimäkannan valkoposkihanhia ei ole vielä muuttanut Suomeen. Suomen oman pesimäkannan suurin yksittäinen havainto on tehty 11.9. Espoon Laajalahdella, jossa laskettiin 5 030 valkoposkihanhea.
Understöd beviljades för projekt för hantering av stadsvatten och minskning av skadliga ämnen17.9.2024 10:40:14 EEST | Tiedote
NTM-centralen i Södra Savolax beviljade sammanlagt cirka 450 000 euro i understöd till åtta projekt ur miljöministeriets Ahti-program. Sju av projekten strävar efter att med hjälp av informationsförmedling, anvisningar, rådgivning och utbildning minska utsläppen av skadliga ämnen i avlopps- och dagvatten samt i vattendragen. Målet för ett av projekten är att minska mängden skadliga ämnen och näringsämnen från de smutsigaste dagvattnen och skydda känsliga områden.
Kaupunkivesien hallinnan ja haitallisten aineiden vähentämisen hankkeille myönnettiin avustuksia17.9.2024 10:40:14 EEST | Tiedote
Etelä-Savon ELY-keskus myönsi avustusta kahdeksalle hankkeelle yhteensä noin 450 000 euroa ympäristöministeriön Ahti-ohjelmasta. Hankkeista seitsemän pyrkii vähentämään tiedonvälityksen, ohjeistusten, neuvonnan ja koulutuksen avulla haitta-aineiden pääsyä jäte- ja hulevesiin ja edelleen vesistöihin. Yhden hankkeen tavoitteena on vähentää haitta-aineita ja ravinteita likaisimmista hulevesistä ja suojella herkkiä alueita.
Valkoposkihanhien syysmuuton arvioidaan alkavan tavallista myöhemmin5.9.2024 15:37:11 EEST | Tiedote
Tulevan syysmuuton arvioidaan olevan normaalista poikkeava, sillä kesän pesintä on ollut haastava Barentsinmerellä. Valkoposkihanhien syysmuuton odotetaan alkavan syyskuun puolivälissä.
Sinilevähavaintoja edelleen Lounais-Suomessa sekä sisävesissä, että merialueella (Varsinais-Suomi, Satakunta)5.9.2024 12:56:04 EEST | Tiedote
Lämpimien, aurinkoisten päivien myötä sinilevähavaintoja on tehty kuluneella viikolla ympäri Lounais-Suomea. Pääasiassa havainnot ovat vähäisistä sinileväesiintymistä, mutta myös runsaita sinileväesiintymiä on havaittu sekä sisävesissä, että merialueella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme