Suomalainen mielenterveyshoidon malli osaksi WHO:n hoitosuosituksia

WHO on ilmaissut huolen mielenterveyshoidon vaikuttavuudesta. Esimerkiksi vaikeista mielenterveysongelmista kärsivien elinajanodote on 15–20 vuotta muuta väestöä lyhyempi ja monet palveluita käyttävistä jäävät työkyvyttömiksi. Mielenterveyspalvelut eivät myöskään tue riittävästi itsemääräämisoikeuden kaltaisia ihmisoikeudellisia asioita.

WHO:n uudessa, 10.6. julkaistussa ohjeistuksessa esitetään 22 mielenterveyshoidon mallia, joissa kiinnitetään erityistä huomiota potilaan ihmisoikeuksien toteutumiseen, ja joita olisi tulevaisuudessa syytä tutkia lisää. Yksi WHO:n malleista on Suomessa kehitetty avoimen dialogin hoitomalli.

Avoimen dialogin hoitomallissa mielenterveyspalvelut organisoidaan niin, että psyykkiseen kriisiin pystytään vastaamaan välittömästi. Hoito viedään ihmisten kotiin ja sosiaalinen verkosto kutsutaan hoidon osapuoleksi. Hoito ei kohdistu ensisijaisesti oireisiin, vaan asianomaisten elämäntilanteen kokonaisvaltaiseen huomioimiseen jaettujen tulkinta- ja päätöksentekoprosessien kautta. Hoitomallissa korostetaan psykoterapeuttisuuden merkitystä hoidon lähtökohtana.

Hoitomalli syntyi sairaanhoitopiirin ja yliopiston yhteistyönä

Avoimen dialogin hoitomallia kehitettiin Länsi-Pohjan psykiatrian tulosalueen ja Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen yhteistyössä 1980- ja 1990-lukujen aikana. Hoitomallin on useissa tutkimuksissa katsottu edistävän vaikeista mielenterveysongelmista kärsivien sosiaalista toimintakykyä ja toimijuutta. Koko Länsi-Pohjan mielenterveyspalvelut kattaneen dialogisen hoitomallin kehittämis- ja tutkimushankkeiden aikana myös tahdonvastaisten hoitotoimien käyttö oli alueella valtakunnallisesti vertailtuna vähäistä.

Viime vuosien aikana Länsi-Pohjan alueella tahdonvastaisten hoitotoimenpiteiden määrä suhteessa väestöön on ollut maan keskiarvoa korkeampi. Sekä Länsi-Pohjassa että muualla dialogisen hoitomallin kehittämistä ja ylläpitämistä ovat vaikeuttaneet muun muassa palvelujärjestelmän rakenteelliset tekijät ja henkilöstövaihdokset

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ja Jyväskylän yliopiston psykologian laitos ovat aloittamassa avoimen dialogin hoitomallin tutkimus- ja kehitystyötä uudelleen. Useita avoimen dialogin hoitomallin tutkimushankkeita on parhaillaan menossa eri puolilla maailmaa.

Kehitys- ja tutkimusyhteistyötä elvytetään

Suomessa kiinnostus avoimen dialogin hoitomallin ja muidenkin WHO:n esittelemien mallien tutkimista ja kehittämistä kohtaan on toistaiseksi ollut valitettavan vähäistä, toteaa psykologi, tutkijatohtori Tomi Bergström. Myöskään Länsi-Pohjan alueella aiemman kaltaista tutkimus- ja kehitystyötä ei ole pystytty jatkamaan.

– Toivon, että WHO:n ohjeistukset innostavat ihmisiä enemmän kehittämään mielenterveyspalveluita tutkimuksen keinoin. Myös avoimen dialogin hoitomallissa on lähtökohtaisesti ollut kyse palveluiden kehittämisestä tieteen keinoin. Osallistavan ja arjen työssä tehtävän tutkimuksen avulla voidaan katsoa, mitkä asiat palveluissa todella toimivat ja mitkä taas eivät. Tällöin tieto on välittömästi kaikkien asianomaisten käytössä. Lisäksi kerättyä tietoa voidaan käyttää erilaisten hoitokäytäntöjen vaikuttavuuden arvioimiseen, Bergström toteaa.

Sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueella kliinisenä psykologina ja Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella tutkijatohtorina työskentelevä Bergström kertoo uudelleen herätellyn tutkimus- ja kehitysyhteistyön lähteneen sujumaan hyvin.

– Tutkimustoiminnan myötä on myös päästy uudella tavalla pohtimaan hoidon sisältöä ja sitä, mitkä asiat todella ovat tärkeitä ja millaisiin asioihin tämän päivän mielenterveyspalveluiden olisi vastattava. Mielenterveyspalvelut kehittyvät vain avoimessa dialogissa.

Yhteistyön seuraava askel on Länsi-Pohjan mielenterveyspalveluiden kokonaisvaltaisempi tutkiminen, joka on tarkoitus aloittaa vuoden 2022 aikana. Tavoitteena on seuraavien vuosien aikana osallistaa kaikki työntekijät, palveluita käyttävät ja heidän hoitoonsa osallistuvat omaiset, ja näin luoda käsitys siitä, mitä hoidossa on todella tapahtunut ja mitkä tekijät ovat yhteydessä myönteiseen hoitotulokseen.

Lisätietoa:

Jyri J. Taskila, psykiatri, johtajaylilääkäri, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri
jyri.taskila@lpshp.fi

Tomi Bergström, psykologi, tutkijatohtori, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri & Jyväskylän yliopisto
tomi.bergstrom@lpshp.fi

Mia Kurtti, sairaanhoitaja, perheterapiakouluttaja, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri
mia.kurtti@lpshp.fi