Suomalainen mielenterveyshoidon malli osaksi WHO:n hoitosuosituksia
11.6.2021 10:15:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
WHO on ilmaissut huolen mielenterveyshoidon vaikuttavuudesta. Esimerkiksi vaikeista mielenterveysongelmista kärsivien elinajanodote on 15–20 vuotta muuta väestöä lyhyempi ja monet palveluita käyttävistä jäävät työkyvyttömiksi. Mielenterveyspalvelut eivät myöskään tue riittävästi itsemääräämisoikeuden kaltaisia ihmisoikeudellisia asioita.
WHO:n uudessa, 10.6. julkaistussa ohjeistuksessa esitetään 22 mielenterveyshoidon mallia, joissa kiinnitetään erityistä huomiota potilaan ihmisoikeuksien toteutumiseen, ja joita olisi tulevaisuudessa syytä tutkia lisää. Yksi WHO:n malleista on Suomessa kehitetty avoimen dialogin hoitomalli.
Avoimen dialogin hoitomallissa mielenterveyspalvelut organisoidaan niin, että psyykkiseen kriisiin pystytään vastaamaan välittömästi. Hoito viedään ihmisten kotiin ja sosiaalinen verkosto kutsutaan hoidon osapuoleksi. Hoito ei kohdistu ensisijaisesti oireisiin, vaan asianomaisten elämäntilanteen kokonaisvaltaiseen huomioimiseen jaettujen tulkinta- ja päätöksentekoprosessien kautta. Hoitomallissa korostetaan psykoterapeuttisuuden merkitystä hoidon lähtökohtana.
Hoitomalli syntyi sairaanhoitopiirin ja yliopiston yhteistyönä
Avoimen dialogin hoitomallia kehitettiin Länsi-Pohjan psykiatrian tulosalueen ja Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen yhteistyössä 1980- ja 1990-lukujen aikana. Hoitomallin on useissa tutkimuksissa katsottu edistävän vaikeista mielenterveysongelmista kärsivien sosiaalista toimintakykyä ja toimijuutta. Koko Länsi-Pohjan mielenterveyspalvelut kattaneen dialogisen hoitomallin kehittämis- ja tutkimushankkeiden aikana myös tahdonvastaisten hoitotoimien käyttö oli alueella valtakunnallisesti vertailtuna vähäistä.
Viime vuosien aikana Länsi-Pohjan alueella tahdonvastaisten hoitotoimenpiteiden määrä suhteessa väestöön on ollut maan keskiarvoa korkeampi. Sekä Länsi-Pohjassa että muualla dialogisen hoitomallin kehittämistä ja ylläpitämistä ovat vaikeuttaneet muun muassa palvelujärjestelmän rakenteelliset tekijät ja henkilöstövaihdokset
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ja Jyväskylän yliopiston psykologian laitos ovat aloittamassa avoimen dialogin hoitomallin tutkimus- ja kehitystyötä uudelleen. Useita avoimen dialogin hoitomallin tutkimushankkeita on parhaillaan menossa eri puolilla maailmaa.
Kehitys- ja tutkimusyhteistyötä elvytetään
Suomessa kiinnostus avoimen dialogin hoitomallin ja muidenkin WHO:n esittelemien mallien tutkimista ja kehittämistä kohtaan on toistaiseksi ollut valitettavan vähäistä, toteaa psykologi, tutkijatohtori Tomi Bergström. Myöskään Länsi-Pohjan alueella aiemman kaltaista tutkimus- ja kehitystyötä ei ole pystytty jatkamaan.
– Toivon, että WHO:n ohjeistukset innostavat ihmisiä enemmän kehittämään mielenterveyspalveluita tutkimuksen keinoin. Myös avoimen dialogin hoitomallissa on lähtökohtaisesti ollut kyse palveluiden kehittämisestä tieteen keinoin. Osallistavan ja arjen työssä tehtävän tutkimuksen avulla voidaan katsoa, mitkä asiat palveluissa todella toimivat ja mitkä taas eivät. Tällöin tieto on välittömästi kaikkien asianomaisten käytössä. Lisäksi kerättyä tietoa voidaan käyttää erilaisten hoitokäytäntöjen vaikuttavuuden arvioimiseen, Bergström toteaa.
Sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueella kliinisenä psykologina ja Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella tutkijatohtorina työskentelevä Bergström kertoo uudelleen herätellyn tutkimus- ja kehitysyhteistyön lähteneen sujumaan hyvin.
– Tutkimustoiminnan myötä on myös päästy uudella tavalla pohtimaan hoidon sisältöä ja sitä, mitkä asiat todella ovat tärkeitä ja millaisiin asioihin tämän päivän mielenterveyspalveluiden olisi vastattava. Mielenterveyspalvelut kehittyvät vain avoimessa dialogissa.
Yhteistyön seuraava askel on Länsi-Pohjan mielenterveyspalveluiden kokonaisvaltaisempi tutkiminen, joka on tarkoitus aloittaa vuoden 2022 aikana. Tavoitteena on seuraavien vuosien aikana osallistaa kaikki työntekijät, palveluita käyttävät ja heidän hoitoonsa osallistuvat omaiset, ja näin luoda käsitys siitä, mitä hoidossa on todella tapahtunut ja mitkä tekijät ovat yhteydessä myönteiseen hoitotulokseen.
Lisätietoa:
Jyri J. Taskila, psykiatri, johtajaylilääkäri, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri
jyri.taskila@lpshp.fi
Tomi Bergström, psykologi, tutkijatohtori, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri & Jyväskylän yliopisto
tomi.bergstrom@lpshp.fi
Mia Kurtti, sairaanhoitaja, perheterapiakouluttaja, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri
mia.kurtti@lpshp.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kirke Hassinen
Viestinnän asiantuntija (Jyväskylän yliopisto)
kirke.m.hassinen@jyu.fi, puh. 050 462 6920
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Opettajien stressi ja työn imu näkyvät luokkahuonevuorovaikutuksessa4.2.2026 09:10:57 EET | Tiedote
Opettajien työhyvinvointi heijastuu suoraan luokkahuoneeseen ja opettajan ja oppilaiden välisen vuorovaikutuksen laatuun. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että opettajien kokema stressi, työuupumus ja työn imu ovat yhteydessä siihen, millaista tunnetukea, ohjauksellista tukea ja toiminnan organisointia oppilaat saavat opetustilanteissa suomalaisissa peruskouluissa.
Tutkimuksen mukaan taidelaitosten tehtävä kestävyysmurroksessa ei ole miellyttää – vaan kestää ristiriitoja4.2.2026 06:59:00 EET | Tiedote
Teolliseen eläintuotantoon liittyy monimutkaisia kysymyksiä yhteiskunnan kestävyysmurroksessa. Ne ravistelevat ruokailutottumuksiamme, tuotannon tapoja ja ihmisen suhdetta muihin eläimiin. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan taidelaitokset voivat toimia merkittävinä areenoina tällaisten tunteita herättävien teemojen käsittelyssä.
Herpesvirusinfektio saa isäntäsolun tuman pehmenemään3.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Tuore kansainvälinen tutkimus on hyödyntänyt edistyneitä mikroskopiatekniikoita ja laskennallista mallinnusta ja selvittänyt, miksi virusinfektio muuttaa tuman rakennetta ja siihen kohdistuvia voimia.
Yläkouluille tarkoitettu suosittu tieto- ja viestintätekniikan oppimateriaalipaketti uudistettiin – ilmaiseen pakettiin lisättiin tekoälyä käsitteleviä osioita3.2.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa kehitetty tieto- ja viestintätekniikan oppimateriaalipaketti uudistui. Yläkoulujen opettajille ja oppilaille suunnattu paketti löytyy ilmaiseksi verkosta ja soveltuu niin oppituntimateriaaliksi kuin omaehtoiseen opiskeluun. Uudistuksessa materiaali päivitettiin ajan tasalle ja siihen lisättiin muun muassa tekoälyyn liittyviä sisältöä. Uudistustyö tehtiin koulutusteknologian opiskelijaprojektina.
Tutkijat peräänkuuluttavat kestävää suhtautumista olemassa olevaan rakennuskantaan – tutustu uuteen politiikkasuositukseen2.2.2026 07:59:00 EET | Tiedote
Rakennusten purkamisella on vaikutuksia paikallisten muutosten lisäksi myös ilmastoon, luontoon, kulttuuriin ja hyvinvointiin. Tutkijoiden mukaan yhteiskunnan kestävyysmurros edellyttää muutosta siinä, miten rakennettua ympäristöä arvotetaan ja kehitetään. Kunnilla ja kaupungeilla on ratkaiseva rooli tässä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme