Paperin viimeinen turvapaikka, kuitti
”Kortilla maksaminen rasittaa ympäristöä huomattavasti käteistä vähemmän. Kuittitiedon mukana kulkeva tieto ostoksen hiilijalanjäljestä toisi esimerkiksi kuluttajille mahdollisuuden seurata kokonaispäästöjään haluamallaan tavalla”, sanoo kehityspäällikkö Kristiina Siikala Finanssiala ry:stä.
Sähköisten kuittien käyttöönotossa ollaan Suomessa kuitenkin vielä alkuvaiheessa toimenpidealoitteista ja yhteistyöhankkeista huolimatta. Kuittien sisältämä tieto tuotteista ja toimittajista on vielä toistaiseksi taloushallinnon kannalta hukattua informaatiota. Valtio on siirtymässä sähköisen eKuitin käyttöön vuoteen 2025 mennessä.
Finanssiala ry, Taloushallintoliitto ja Gallant yhdistivät voimansa 2015 edistääkseen taloushallinnon tehokkuutta. Yhdessä tehdyn kestävän kehityksen sitoumuksen tavoitteena oli yhteistyössä edistää resurssiviisasta ja hiilineutraalia taloutta ja myös osoittaa, mitä hyötyjä sähköisen taloushallinnon järjestelmiä tehostamalla saadaan.
Sitoumuksen aikana 2015–2020 asiointi on yhä laajemmin siirtynyt digitaaliseen muotoon. Pk-yritysten taloushallintoa hoidetaan nykyisin valtaosin paperittomasti hyödyntäen verkkolaskutusta ja elektronista arkistointia. Siirtymä paperittomaan kirjanpitoon on ollut nopeaa. Myös kortilla maksaminen on lisääntynyt vuosi vuodelta, ja koronapandemia lisäsi korttimaksamisen suosiota entisestään.
”Sanomastandardit ja rakenteisen tiedon käyttö kaikissa maksamisen tapahtumissa mahdollistavat uusien taloushallinnon työkalujen ja ohjelmistojen kehittämisen sekä tilitoimistojen, että yritysten käyttöön”, toteaa johtava taloushallinnon asiantuntija Janne Fredman Taloushallintoliitosta.
Gallantilla aloitettiin ensimmäisenä verkkolaskujen hyödyntäminen kirjanpitoprosessissa.
”Havaitsimme nopeasti, että taloushallinnon digitalisointi ja sillä tavoiteltavat ympäristöhyödyt eivät toteudu yksin verkkolaskuihin panostamalla. Valtaosa hyödyistä ympäristömielessä on saavutettavissa aineiston kuljettamisen eliminoinnilla. Rakenteinen tieto maksutapahtumissa, laskuissa ja muissa talouden transaktioissa on tavoiteltava tila. Selkeitä hyötyjä ovat tiedon ajantasaisuus ja oikeellisuus sekä näiden avulla tiedon hyödyntämisen mahdollisuudet liiketoiminnassa”, sanoo Gallantin toimitusjohtaja Tuomas Tahvanainen.
Valtio on vahvassa roolissa edistämässä rakenteisen tiedon käyttöä maksamisessa. Finanssiala ry tukee kehityspäällikkö Jarmo Markkasen mukaan Valtiokonttorin tavoitteita ja yhteistyötä tehdään tiiviisti.
Kestävän kehityksen sitoumuksen aikana 2015–2020 verkkolaskun käyttö on kehittynyt hyvin. Sitoumuksen teon aikana valtiolle on tullut keskimäärin miljoona ostolaskua vuodessa. Sitoumuksen mittareina olleista valtion ostolaskuista tuli vuoden 2020 lopussa jo yli 95 % verkkolaskuina. Tältä osin sitoumuksen tavoitteet saavutettiin. Verkkolaskujen tietoja on voitu hyödyntää automaation lisäämisessä laskujen käsittelyssä muun muassa robottien avulla.
”Valtio on huhtikuun alusta alkaen ottanut vastaan vain Eurooppa-normin mukaisia laskuja. Tämän avulla myös verkkolaskun tietosisältöön odotetaan saatavan merkittävää paranemista ja automaatioasteen kasvamista”, iloitsee johtava taloushallinnon asiantuntija Pirjo Ilola Valtiokonttorista.
Lähivuosien aikana on yrityksille tulossa velvoitteita hiilijalanjäljen ilmoittamiseen esimerkiksi julkisten rakennushankkeiden tarjouskilpailujen yhteydessä. Hiilijalanjälkitiedon lisääminen yritysten väliseen rakenteiseen laskuliikenteeseen olisi tutkimisen arvoinen keino tehostaa ilmastovaikutusten seurantaa.
Suomessa toteutetaan YK:n globaalia kestävän kehityksen toimintaohjelmaa kestävän kehityksen sitoumusten kautta.
Tutustu rakenteisen tiedon automatisointi -sitoumuksen loppuraporttiin
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jarmo MarkkanenKehityspäällikkö
Puh:+358 20 793 4255jarmo.markkanen@finanssiala.fiKristiina SiikalaKehityspäällikkö
Puh:+358 20 793 4273kristiina.siikala@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Pankkibarometri: Kotitalouksien ja yritysten luotonkysyntä kasvussa – talouden epävarmuus näkyy kuitenkin investointiodotuksissa5.6.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja kevään 2025 aikana selvästi enemmän kuin vuosi sitten, selviää Finanssiala ry:n (FA) Pankkibarometrista. Odotukset kotitalouksien lainanottohalukkuudesta kesälle 2025 ovat nekin korkealla. Erityisesti asuntolainoja odotetaan kysyttävän vilkkaasti. Hallituksen puoliväliriihen päätöksellä keventää asuntorahoituksen sääntelyä on hyvät mahdollisuudet lisätä kotitalouksien uskallusta lähteä asuntokaupoille. Yrityksetkin ovat kysyneet kevään 2025 aikana luottoja selvästi vuodentakaista enemmän. Odotukset myös yritysten lähikuukausien lainankysynnälle ovat positiiviset. Investointeja varten otettavien luottojen kysynnän odotetaan kehittyvän heikommin kuin edellisessä, maaliskuussa julkaistussa barometrissa.
Nopeasta toiminnasta kiitos – rahastoliiketoiminta voi pysyä jatkossakin Suomessa28.5.2025 16:17:10 EEST | Tiedote
Finanssiala kiittää hallituksen päätöstä esittää määräaikaisen rahastopoikkeuksen jatkamista vuodella. Nykyinen määräaikainen rahastopoikkeus päättyy vuoden 2025 lopulla, mikä voisi johtaa rahastoliiketoiminnan siirtymiseen ulkomaille. Rahastopoikkeus juontaa juurensa sääntelyyn, jonka tavoitteena on estää veronkiertoa siten, että tosiasiassa Suomesta johdettujen yritysten kotipaikkaa pidettiin verojen välttämiseksi ulkomailla. Sääntelyn muutoksella ei haluttu puuttua sijoitusrahastotoiminnan harjoittamiseen, minkä takia poikkeus säädettiin. Finanssiala ry (FA) muistuttaa, että rahastoalan työpaikkojen ja verotulojen menettäminen kilpailijamaihin olisi suuri riski. Suomeen keskitetty sijoitustoiminta tuo työpaikkoja ja verotuloja. Vaikka määräaikaisen rahastopoikkeuksen jatkaminen on hyvä uutinen, tarvitaan pysyvämpi ratkaisu rahastoalan epävarmuuden poistamiseksi. Samalla on tarkasteltava tiettyjä muita rahastoalan säännöksiä ja varmistettava suomalaisen rahastoalan kilpailuedellytyks
Finanssiala: Pankkilainsäädännön uudistuksessa on otettava huomioon pankkien mahdollisuudet rahoittaa yrityksiä ja kotitalouksia28.5.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry (FA) on antanut eriävän mielipiteen valtiovarainministeriön mietintöön pankkilainsäädännön uudistamisesta. FA on mukana uudistusta valmistelevassa valtiovarainministeriön työryhmässä. Finanssialan mielestä Suomen on otettava käyttöön vähäriskisiä asuntolainoja koskeva sääntelyoptio. Lisäksi laissa on säilytettävä nykyinen viiden prosentin enimmäismäärä järjestelmäriskejä koskevalle lisäpääomavaatimukselle. Vaatimus tulee lisäksi perustella seikkaperäisesti, jos se asetetaan. Hankalasti ennakoitavat lisäpääomavaatimukset heikentävät pankkien mahdollisuuksia rahoittaa kotitalouksia ja yrityksiä.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Monihuippuinen työura – Pidempään, paremmin ja yhdessä 5.6.2025 klo 14.00–15.0022.5.2025 10:20:58 EEST | Tiedote
Ikääntyvä Suomi tarvitsee osaamista ja kokemusta koko työuran mitalla. Perinteinen käsitys työurasta yhtenä pitkänä nousuna kohti eläköitymistä ei ole katoamassa. Työura voi kulkea myös polkuna, joka koostuu siirtymisistä, uusista mahdollisuuksista ja useista huipuista. Aiheesta keskustellaan Talouden pyöreän pöydän webinaarissa torstaina 5.6.2025 klo 14.00–15.00.
Ahosniemi: Finanssialan kasvustrategian hyvät eväät jäävät torsoksi, ellei sääntelyä yksinkertaisteta ja järkevöitetä15.5.2025 12:14:37 EEST | Tiedote
Finanssialan kasvustrategiaa selvittänyt työryhmä on julkistanut politiikkasuosituksensa kasvun vauhdittamiseksi. Ahosniemi pitää työryhmän suosituksia monelta osin hyvinä, mutta peräänkuuluttaa rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarviota, joka oli alun perin määrä tehdä kasvustrategian yhteydessä. Työryhmä suosittelee muun muassa listautumiskynnyksen madaltamista, kansankapitalismin ja talousosaamisen vahvistamista sekä sääntelyn muuttamista, jotta Suomesta voidaan luoda merkittävä rahastojen kotipaikka. Suositukset perustuvat selvitykseen siitä, miten finanssiala voisi edistää nykyistä vahvemmin kestävää talouskasvua ja samalla luoda lisää työtä ja verotuloja Suomeen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme