Uudet puettavat älylaitteet muuttavat viestintää ja kieltä

– Tutkimusverkosto Language in the Human-Machine Era (LITHME) selvittää, millä tavoin teknologian kehitys muuttaa jokapäiväistä viestintäämme ja lopulta itse kieltäkin, verkoston puheenjohtaja Dave Sayers Jyväskylän yliopistosta kertoo.

LITHME:ssä tutkijat 52:sta maasta arvioivat uusia teknologioita, jotka muuttavat tapaamme käyttää kieltä ja sitä, miten keskustelemme, haemme tietoa ja toimimme vuorovaikutuksessa koneiden kanssa.

Viestintä muuttuu välineiden kehittyessä

Tulevaisuudessa silmiin ja korviin kytketyt älylaitteet kykenevät mahdollisesti kääntämään puheen niin, että keskustelukumppani kuulostaa viestivän vastaanottajan kielellä. Mutta teknologia ei pelkästään välitä näkemäämme, kuulemaamme ja sanomaamme reaaliajassa – se käy kanssamme yhä mutkikkaampia keskusteluja.

Mahdollisesti emme pian enää tuijota kännyköitä, vaan näemme informaation pikkuruisesta okulaarista. Kun se yhdistetään uusiin älykuulokkeisiin, näemme ja kuulemme tietoa ympäristöstämme, esimerkiksi vieraskielisen puheen automaattisen käännöksen. Sanamme selventyvät ja tekstittyvät puhuessamme. Samalla toiset näkevät ja kuulevat tuotoksen silmä- ja korvalaitteidensa kautta, Sayers selittää.

– Seuraavan sukupolven virtuaalitodellisuudessa puhumme ehkä myös näytöllä esiintyville puheroboteille sekä elollisen kaltaisille hahmoille. Ne ovat myös valmiita mutkikkaisiin keskusteluihin – auttamaan pulmien pohdinnassa ja ratkaisussa, keskustelemaan suunnitelmista, lohduttamaan pettymyksissä ja juhlimaan onnistumisia, Sayers kuvailee. – Kaikella tällä on valtavat seuraukset kielelle, hän lisää.

Avoin raportti pohtii kehityksen eri puolia

LITHME-hanke on julkaissut aiheesta avoimen raportin, jossa pohditaan muun muassa kuinka uusi teknologia muuttaa kommunikaatiota. Miten se vaikuttaa kielen oppimisen, käännöksiin tai kuinka lakeja kirjoitetaan ja tulkitaan? Muuttaako teknologia kielen rakennetta? Voisiko aivojen ja koneen välisten rajapintojen kehitys pitkällä aikavälillä täydentää kieltä kommunikaation välineenä tai jopa syrjäyttää sen?

Raportti valottaa myös kehityksen kriittisiä näkökulmia. Kuten esimerkiksi, miten teknologian saavutettavuus voi vaikuttaa eriarvoistumiseen, millaisia yksityisyyteen ja turvallisuuteen liittyviä haasteita teknologia tuo tai millaisia uusia muotoja rikollisuus voi saada.

LITHME saa rahoitusta Euroopan tieteen ja teknologian yhteistyövaroista (European Cooperation in Science and Technology, COST) vuosille 2020–2024. Verkoston tavoitteena on kuroa umpeen kielitieteilijöiden ja teknologian asiantuntijoiden välistä kuilua. Siinä missä kielentutkijat hyötyvät paremmasta teknologian kehityksen tuntemisesta, teknologian kehittäjät oppivat ymmärtämään paremmin uusien teknologioiden mahdollisia kielellisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Raportti on saatavilla osoitteesta: http://doi.org/10.17011/jyx/reports/20210518/1

http://lithme.eu/publications

Lisätietoja:

Jyväskylän yliopisto: Yliopistonlehtori Dave Sayers: +358 40 1906056, dave.j.sayers@jyu.fi (yhteydenotot mielellään englanniksi)

Itä-Suomen yliopisto: Professori Maarit Koponen: +358 50 470 4257, Maarit Koponen, maarit.koponen@uef.fi