Ämmäntöyrään pohjavesiolosuhteista saatiin uutta tietoa

Tutkimuksilla saatu lisätieto palvelee pohjaveden suojelua, vedenhankinnan turvaamista, maankäytön suunnittelua sekä pohjaveden seurantaa. Uuden tiedon avulla voidaan mm. ohjata toimintoja alueille, joilla riskit pohjavedelle ovat pienemmät. Tiedot palvelevat myös onnettomuustilanteissa tarvittavien toimenpiteiden ennakoimista ja suorittamista.

Ämmäntöyrään muodostuma kuuluu pitkittäisharjujaksoon, joka kulkee Salpausselältä Renkomäen, Pennalan ja Virenojan kautta Orimattilaan ja sieltä edelleen Myrskylän ja Koskenkylän kautta Suomenlahdelle. Nyt tehdyt tutkimukset sijoittuivat Rauhalan ja Uudenkartanon väliselle alueelle harjujaksoa.

Maaperä tutkimusalueella on pääosin hiekkaista soraa. Paksuimmillaan kallionpinnan yläpuolinen maapeite on hiihtokeskuksen - Sudenkuopan alueella sekä Kukkuramäellä, joissa maapeitteen paksuus on lähes 40 metriä.

Pohjavedenpinnan korkeus vaihtelee tutkimusalueella hieman yli 10 metriä. Alimmillaan pohjavesi on tutkimusalueen pohjoispäässä, Rauhalan-Peltolan välisellä alueella, tasolla +66 metriä mpy. Korkeimmillaan pohjavedenpinta on Ollostentien teollisuusalueella noin tasolla +77 metriä mpy. Tutkimusalueen keskivaiheilla kallionpinta nousee ympäristöään korkeammalle. Tämä kalliokynnys jakaa pohjavesien päävirtaussuunnat kohti luodetta ja kaakkoa. Pohjavesiä purkautuu pohjavesialueen pohjoispäässä Pukkilähteeseen sekä oletettavasti Palojokeen ja eteläpäässä Kukkuramäen ympäristön reunamaastoon kosteisiin painanteisiin sekä Piurunojan latvaojiin.

Geologinen rakenneselvitys oli Orimattilan kaupungin, Orimattilan Veden, Hämeen ELY-keskuksen ja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) yhteistyöhanke. Tutkimusten käytännön toteutuksesta vastasi Geologian tutkimuskeskus. Aiemmin on Orimattilassa tehty rakenneselvitykset Sikosuon ja Viiskivenharjun pohjavesialueilla.

Ämmäntöyrään rakenneselvityksen raportti löytyy Geologian tutkimuskeskuksen Hakku-palvelusta (pdf)