Tutkijat: Viherrakentaminen on kaupunkien hiilinielu – mutta sen teholle ei ole kunnon mittareita
16.6.2021 09:20:53 EEST | Aalto-yliopisto | Tiedote

Ilmastoa lämmittävien hiilidioksidipäästöjen ja maapallon hiilinielujen välillä on kuilu, jonka umpeen kuromiseen tarvittaisiin uutta metsää 9 miljoonaa neliökilometriä. Se on lähes 27 kertaa Suomen pinta-ala.
Koska kaupungistuminen ja maanviljely kilpailevat samoista maa-aloista, uusiksi hiilinieluiksi tarvitaan muitakin vaihtoehtoja. Keinotekoisen fotosynteesin ja hiilidioksidia sitovien seinien kaltaiset keksinnöt ovat lupaavia, mutta niiden tehokäyttöön on vielä vuosikymmenien matka.
Nyt Aalto-yliopiston tutkijat ovat yhdessä Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Helsingin yliopiston tutkijoiden kanssa selvittäneet viherrakentamisen potentiaalia kaupunkien hiilineutraaliuden edistämisessä.
”Viherrakentaminen on tärkeä osa kaupunkien viihtyisyyttä, mutta sen tehoa ilmastonmuutoksen torjunnassa on vaikea osoittaa yksittäistä puistoa tai pihaa suunniteltaessa. Yhteiset mittarit auttaisivat meitä suunnittelemaan kaupunkeja paremmin juuri hiilineutraaliuden näkökulmasta”, sanoo Aalto-yliopiston professori Matti Kuittinen.
Rakennusteollisuudessa käytetään jo yleisesti EPD-ympäristöselosteita. EPD on elinkaarianalyysiin perustuva, standardoitu tapa esittää olennaiset, varmennetut ja vertailukelpoiset tiedot tuotteen tai tuoteryhmän ympäristövaikutuksista, erityisesti hiilijalanjäljestä.
Tutkijat arvioivat, voitaisiinko kasveihin, kasvualustoihin ja kuorikatteisiin sitoutuvaa hiiltä esittää rakennusteollisuuden käyttämillä standardeilla. Tutkijoiden mukaan viherrakentamisen hiilijalanjälki sopii kuitenkin EPD-selosteisiin huonosti.
”Yksi isoimmista haasteista on se, että viherrakentamisessa tuote muuttuu ajan mukana. 50 tiiltä on 50 tiiltä kymmenenkin vuoden kuluttua, mutta 20 pientä tainta voi vuosikymmenessä kasvaa ja levitä 30 isoksi pensaaksi”, Kuittinen pohtii.
Helposti sovellettava ratkaisu
Tutkijat suosittelevat, että elinkaariarvioinnin menetelmää kehitettäisiin niin, että myös viherrakentamisen tuotteille voitaisiin laatia EPD-ympäristöselosteita. Tätä kautta voitaisiin sekä varmistaa ympäristövaikutuslupausten luotettavuus että tarjota maisema-arkkitehdeille ja suunnittelijoille konkreettisia työkaluja.
”Hiilineutraalius vaatii kaupungeilta toimia eri rintamilla. Viherrakentamisen etu on se, ettei se vaadi uutta, kallista teknologiaa. Se on yksinkertainen ja helposti sovellettava ratkaisu, mutta sen ilmastohyötyjen arvioinnin helpottamiseksi pitää tehdä töitä. Tähän tarvitaan viherrakennusalan ja tutkijoiden välistä yhteistyötä”, sanoo Kuittinen.
Seuraavaksi Aallon tutkijat alkavat selvittää kenttäkokeilla, miten paljon kasvit todella voivat niellä hiiltä eri kasvuvaiheissa. Tarkoitus on keskittyä erityisesti viherrakentamisessa suosittuihin pensaisiin ja koristekasveihin, joiden hiilinielu tunnetaan selvästi puita huonommin. Luken tutkijat kehittävät myös käytännön mallinnustyökalua, jonka avulla suunnittelijat voisivat arvioida, miten maankäyttö vaikuttaa kasvien ja maaperän hiilivarastoihin paikallisella tasolla.
Tutkimus julkaistiin International Journal of Life Cycle Assessment – tiedelehdessä ja on avoimesti luettavissa täältä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Matti Kuittinen
Professori, Aalto-yliopisto
puh. 050 594 7990
matti.kuittinen@aalto.fi
Eeva-Maria Tuhkanen
Tutkija, Luonnonvarakeskus
puh. 029 532 6595
eeva-maria.tuhkanen@luke.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu 16 000 opiskelijaa ja 5 200 työntekijää, joista 446 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Nokia lahjoittaa Aalto-yliopistolle 1,5 miljoonaa euroa ja vahvistaa T&K-yhteistyötä12.11.2026 10:00:23 EET | Tiedote
Nokia tekee merkittävän panostuksen laskennan, tietoliikenteen, puolijohteiden ja tekoälyn tutkimuksen ja osaamisen kehittämiseen lahjoittamalla 1,5 miljoonaa euroa Aalto-yliopistolle. Lisäksi Nokia investoi vuositasolla noin 1,3 miljoonaa euroa Aallon kanssa yhdessä tehtäviin T&K-hankkeisiin. Yhteistyön tavoitteena on vahvistaa Suomen asemaa tulevaisuuden älykkäiden ja energiatehokkaiden verkkojen rakentamisessa ja tekoälyaikakauden mahdollisuuksien hyödyntämisessä.
Nyt valppaana verkossa – kyberturvallisuutta arkeen10.11.2026 09:45:00 EET | Kutsu
Maksuttomassa tilaisuudessa saat ajankohtaista tietoa arjen kyberturvasta, verkkohuijauksista ja turvallisesta toiminnasta verkossa. Asiantuntijat kertovat käytännön keinoja, joilla voit vahvistaa omaa ja muiden digiturvaa.
Tutkimus: Helsingin tonttivuokrien korotukset näkyivät asuntojen hinnoissa – mutta lopullisesti vasta vuosikymmenen päästä9.11.2026 11:45:00 EET | Tiedote
Asuntojen hinnat sopeutuivat Helsingissä vähitellen tuleviin tonttivuokrien korotuksiin. Tutkimuksen perusteella korotukset näkyivät hinnoissa jo ennen voimaantuloaan, kun niiden vaikutus asumiskuluihin oli julkistettu euroina.
Selvitys: Suomen laki sallii rakentamisen päästöjen ylittävän kestävän rajan yli 30-kertaisesti4.11.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Aalto-yliopiston tutkijat ovat laatineet Suomelle ensimmäistä kertaa rakentamisen hiilibudjetin. Laskelmat osoittavat, että Suomessa saa tällä hetkellä rakentaa kymmeniä kertoja kestävää tasoa suuremmalla hiilijalanjäljellä.
Aalto on yliopistojen spinout-rahoituksessa Euroopan kolmonen – näin luotiin resepti, jolla synnytetään uusia toimialoja3.11.2026 05:00:00 EET | Tiedote
Kaiken kaikkiaan Aallosta ponnistaneet yritykset, mukaan lukien kvanttialalla toimiva IQM ja satelliittiyhtiö ICEYE, ovat vuodesta 2010 lähtien keränneet yhteensä noin 2,6 miljardin euron rahoituksen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
