Göstan pieni taidekirjasto -kirjasarja esittelee Gösta Serlachiuksen taidekokoelman helmiä

Serlachius-museoissa on merkittävä kokoelma Helene Schjerfbeckin (1862–1946) taidetta. Aluksi tehtailija Gösta Serlachius hankki teoksia suoraan taiteilijalta, ja sittemmin kokoelma on karttunut 2000-luvulle saakka. Kirja avaa tarinoita rakastetun taiteilijan pelkistettyjen henkilökuvien taustalta. Schjerfbeckin mallit olivat usein lähipiiristä – veljenpoika oli hänen lempimallinsa. Oman lukunsa muodostavat miesaiheet, joissa taiteilija rikkoi maskuliinisen esittämisen normeja. Vahvat omakuvat ovat Schjerfbeckin tuotannon ydintä.

Ellen Thesleff (1869–1954) on eräs Suomen taiteen klassikoista. Kirja kuvaa Thesleffin hienovireisten teosten kautta taiteilijan matkaa varhaisvuosien symbolismista värivoimaiseen ekspressionismiin ja edelleen abstraktin ilmaisun rajoille. Kertomuksessa korostuvat Thesleffille tärkeät paikat: renessanssikaupunki Firenze ja sen vastakohtana Ruoveden Murolen idyllinen järvimaisema. Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmiin kuuluu suuri määrä Thesleffin maalauksia ja grafiikkaa.

Hugo Simberg (1873–1917) tunnetaan symbolistina, jonka taiteessa esiintyvät hänen rikkaan mielikuvituksensa tuotokset: sympaattiset pikkupirut ja lempeät kuolemahahmot. Simberg oli myös taitava ihmiskuvaaja, jonka henkilötutkielmista huokuu ymmärrys mallin sisimmästä. Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmaan kuuluu neljäkymmentä Hugo Simbergin taideteosta: maalauksia ja runsas määrä grafiikkaa. 

Suomen taiteen kultakauden mestari Akseli Gallen-Kallela (1865–1931) oli vuorineuvos Gösta Serlachiuksen suuresti ihailema taiteilija ja hänen keräämänsä taidekokoelman sielu. Mäntän teollisuuspaikkakunnalta käsin Serlachiuksella oli aitiopaikka seurata ystävänsä Gallen-Kallelan taiteen voittokulkua kansankuvausten ja pariisilaisrealismin kautta kalevalaisiin teemoihin, joissa kansallisromantiikka yhdistyy symbolismiin. Akseli Gallen-Kallela oli 1800-luvun lopulla rakentanut erämaa-ateljeen Ruovedelle, Mäntän naapuripitäjään. Ruoveden Kalelassa syntyivät taiteilijan Kalevala-aiheiset pääteokset sekä ensimmäiset itseoppineen graafikon kokeelliset vedokset.

Hannes Autere (1888–1967) tunnetaan etenkin humoristisen kansanomaisista puureliefeistään, mutta hän oli myös vivahteikas taidemaalari. Vuonna 1927 vuorineuvos Gösta Serlachiuksen tilasi Autereelta Mänttään rakennuttamiinsa kohteisiin lukemattomia teoksia, joiden tuli vahvistaa teollisuuspaikkakunnan ilmettä. Niinpä Autere suunnitteli muun muassa paperinvalmistusta esitteleviä puureliefejä Serlachius-yhtiön pääkonttoriin, tammipuisen ulko-oven Joenniemen kartanoon sekä Raamattu-aiheisia puureliefejä Mäntän uuteen kirkkoon. 

Näyttävistä freskoistaan ja lintuaiheistaan tunnettu Lennart Segerstråle (1892–1975) oli yksi Gösta Serlachiuksen lempitaiteilijoita. Niinpä Mäntässä on runsaasti hänen teoksiaan: Serlachius hankki taiteilijalta maalauksia ja grafiikkaa sekä tilasi suuren kattomaalauksen kotiinsa Joenniemen kartanoon ja seinämaalaukset G. A. Serlachius Oy:n pääkonttoriin Mänttään. Kirja kertoo Segerstrålen tarinan, sen kuinka nuoresta luontoa rakastavasta taiteilijasta kasvoi aikansa merkittävin suomalainen monumentaalimaalari.

Timo Valjakka: Lennart Segerstråle – Göstan pieni taidekirjasto 1 (Parvs ja Serlachius-museot, 2019, 64 sivua)
Marja-Terttu Kivirinta: Helene Schjerfbeck – Göstan pieni taidekirjasto 2 (Parvs ja Serlachius-museot, 2019, 64 sivua)
Timo Valjakka: Ellen Thesleff – Göstan pieni taidekirjasto 3 (Parvs ja Serlachius-museot 2020, 64 sivua)
Marja-Terttu Kivirinta: Hannes Autere – Göstan pieni taidekirjasto 4 (Parvs ja Serlachius-museot 2020, 64 sivua)
Eeva Ilveskoski: Hugo Simberg – Göstan pieni taidekirjasto 5 (Parvs ja Serlachius-museot 2021, 64 sivua)
Tarja Talvitie: Akseli Gallen-Kallela – Göstan pieni taidekirjasto 6 (Parvs ja Serlachius-museot 2021, 64 sivua)