Tarjolla tietoa vesikasvien ja rantojen hoidosta sekä vinkkejä niittoihin (Etelä-Savo, Kainuu, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo)

Valmistautuminen kuluvan kesän niittokauteen pyöräytettiin käyntiin Vesikasvit ja rantojen hoito Järvi-Suomessa -tilaisuudessa, joka järjestettiin etäyhteyksin 15.6.2021. Tilaisuudessa oli parhaimmillaan lähes 150 osallistujaa, ja yleisökysymyksiä saatiin Iistä Hämeeseen saakka. Tilaisuuden esitysten tallenteet ovat nyt katsottavissa Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen YouTube-kanavalla.
Vesikasvien poistot ja niitot ovat tavanomaisia toimenpiteitä sekä mökkirannoilla että osana laajempia vesistöjen kunnostushankkeita. Vesikasvit ovat merkittävä osa järviluontoa ja ennen niiden poistoon ryhtymistä tulee kartoittaa niitoille asetettavat tavoitteet sekä punnita niittojen tarpeellisuus ja vaikuttavuus. Tältä pohjalta on hyvä jatkaa niittohankkeen suunnitteluun ja toteutukseen sekä tarvittaviin ilmoituksiin, lupiin ja rahoitukseen. Vesistöstä poistetun kasvimassan hyötykäyttö tulee laajenemaan osana biotaloutta, ja kasvimassa voidaan hyödyntää esimerkiksi maanparannusaineena peltoviljelyssä.
Koneellisesta vesikasvien niitosta tai poistosta tulee aina tehdä 30 vuorokautta ennen toimenpiteiden aloittamista niittoilmoitus paikalliseen ELY-keskukseen sekä ilmoitus vesialueen omistajalle, joka on luultavimmin alueen osakaskunta. Laajaan vesikasvien niittoon saatetaan tarvita aluehallintoviraston lupa.
Tilaisuudessa kuullut puheenvuorot
- Tilaisuuden avaus, Pohjois-Savon ELY-keskuksen johtava vesienhoidon asiantuntija Veli-Matti Vallinkoski
- Vesikasvit osana järviluontoa, Pohjois-Savon ELY-keskuksen hydrobiologi Antti Kanninen
- Niittojen tavoitteet, tarpeellisuus ja vaikuttavuus, Keski-Suomen vesienhoidon asiantuntija Jouni Kivinen
- Niiton suunnittelu ja toteutus, Vanajavesikeskuksen hankekoordinaattori Eeva Einola
- Ilmoitukset ja luvat, Etelä-Savon vesistöasiantuntija Elina Häikiö
- Järviruoko järvestä peltoon, Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten ja ProAgria Itä-Suomen maisema- ja ympäristöasiantuntija Päivi Jokinen
- Hankkeiden rahoitus, Kainuun ELY-keskuksen vesistöasiantuntija Kimmo Virtanen
Tilaisuuden esitysten tallenteet ovat katsottavissa Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen YouTube-kanavalla. Tilaisuuden tallenteita voi hakea YouTubesta tunnisteella #vesikasviwebinaari.
Vesikasvit ja rantojen hoito Järvi-Suomessa -tilaisuus oli osa Vesiensuojelun tehostamisohjelmaan liittyvää vesistökunnostusten ja vesienhoidon verkostoitumisen kokonaisuutta. Se järjestettiin etäyhteyksin Etelä-Savon, Kainuun, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskusten sekä Kainuun ja Pohjois-Karjalan vesistökunnostusten asiantuntija- ja toimijaverkostojen vahvistamishanke KAIPO:n yhteistyönä. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten ja ProAgria Itä-Suomen ympäristöasiantuntija Tuuli Mäkinen.
Katsoaksesi videon lähteestä youtu.be, anna hyväksyntä sivun yläosasta.Vesikasvit ja rantojen hoito Järvi-SuomessaSiirry videokanavalle
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Vesistöasiantuntija Tiina Käki, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, puh. 0295 026 196, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Suunnittelija Rosanna Sjövik, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
puh. 0295 026 027, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Petoaita vastaa tavallista aitaa, jos sähkövirta pääsee karkuteille5.9.2025 09:57:29 EEST | Tiedote
Tärkeä osa petovahinkojen torjuntaa on petoaitojen oikea-aikainen huolto laidunkauden aikana. Suurin uhka petoaidan toimivuudelle on sen alla kasvava kasvillisuus. Esimerkiksi Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelta on havainnoitu jonkin verran kiireellistä niittämistä kaipaavia petoaitojen alusia. Aitalankoihin osuessaan kasvillisuus johtaa sähkövirtaa maahan ja jännite langassa laskee, eikä enää riitä karkottamaan saalista etsivää petoa.
Toimintaympäristön kehittämisavustuksen haku Pohjois-Pohjamaalla, Kainuussa ja Lapissa käynnistyy 1.9.20251.9.2025 14:11:14 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa avautuu toimintaympäristön kehittämisavustushaku EAKR-rahastosta ajalle 1.9.–31.10.2025. Hakuun on varattu varoja yhteensä 2,15 miljoonaa euroa.
Luhanpuron sillan korjaustyöt alkavat Sotkamossa1.9.2025 12:50:18 EEST | Tiedote
Laakajärvetiellä sijaitsevan Luhanpuron sillan korjaustyöt Sotkamossa alkavat viikolla 37. Silta on suljettu liikenteeltä 8.-12.9.2025 klo 21.00–06.00. Ajantasaiset tiedot tietöistä: Tienkäyttäjälinja puh. 0200 2100 Liikennetilanne (fintraffic.fi)
Kesän 2025 päällystystyöt jatkuvat syyskuun loppuun saakka Itä-Suomessa (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo)1.9.2025 08:03:11 EEST | Tiedote
Kesän päällystystyöt ovat edenneet aikataulullisesti hyvin ja päällystöiden on arvioitu valmistuvan pääsääntöisesti syyskuun loppuun mennessä. Mahdolliset sateet voivat vaikuttaa töiden valmistumiseen.
Takajärven Tuulivoima Oy:n Kokemäelle suunnitteleman Takajärven tuulivoimahankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu (Satakunta, Varsinais-Suomi)26.8.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut yhteysviranomaisen perustellun päätelmän Takajärven tuulivoimahankkeesta, joka on suunnitteilla Kokemäelle. Hankkeesta vastaa Takajärven Tuulivoima Oy.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme