Suomalaisvanhemmat näkevät yhteiskunnan asettavan epärealistisia odotuksia vanhemmille

Tutkimuksessa sekä äidit että isät luonnehtivat ihannevanhempaa rakastavana, kärsivällisenä ja kuria pitävänä vanhempana. Vanhemmat katsoivat yhteiskunnan käsityksen ihannevanhemmuudesta sisältävän ristiriitaisia ominaisuuksia ja suorituskeskeisyyttä, sekä ihanteen taloudellisesta menestyksestä. Yhteiskunnan nähtiin ihannoivan vanhempaa, joka on yhtäältä urasuuntautunut, kouluttautunut, varakas ja aikaansaava, mutta toisaalta myös läsnä oleva ja epäitsekäs. Yhteiskunnan nähtiin myös asettavan vanhemmille epärealistisia, kaikkivoipaisuuteen viittaavia ihanteita.

– Aikaisemmissa tutkimuksissamme olemme havainneet, että koetut ulkoapäin tulevat odotukset ovat keskeinen vanhempana uupumisen taustalla vaikuttava tekijä. Nyt raportoidut tulokset antavat lisätietoa siitä, mitä nämä ulkoapäin tulevat odotukset vanhempien itsensä kokemina ovat. Suorituskeskeisten arvojen esiintyminen yhteiskunnan vaateina on ilmiö, jota on syytä tutkia jatkossa laajemminkin, professori Kaisa Aunola ja dosentti Matilda Sorkkila pohtivat.

Mielenkiintoisia kysymyksiä esimerkiksi ovat, mistä koetut yhteiskunnan ihanteet kumpuavat ja missä määrin omien ja koettujen yhteiskunnan ihanteiden ja arvojen välinen ristiriita vaikuttaa paitsi vanhempana uupumisen taustalla, myös laajemmin yhteiskunnassa vaikkapa työ- tai koulu-uupumuksen taustalla.

– Yllättävää oli, että tutkimuksessa äitien ja isien omat käsitykset ihanneäidistä ja ihanneisästä olivat hyvin samankaltaisia. Myöskin äitien ja isien kokemukset yhteiskunnan ihanteista olivat pitkälti yhteneviä. Erot ihanteissa tulivat näkyviin nimenomaa omien ja yhteiskunnan ihanteiden välillä, ei niinkään äitien ja isien välillä, Juuli Halonen toteaa tutkimuksen tuloksista.

– On kuitenkin hyvä huomioida, että vanhemmat ovat osaltaan myös itse luomassa näitä yhteiskunnan ihanteita, eli he eivät ole näistä täysin irrallisia, Halonen jatkaa.

– Koska vanhempien kokemukset ulkoapäin asetuista yhteiskunnan odotuksista voivat olla riskitekijä vanhempien hyvinvoinnille ja vanhemmuudelle, perheiden kanssa toimivien ammattilaisten olisi tärkeä ottaa odotukset ja näiden mahdollinen epärealistisuus puheeksi vanhempien kanssa keskusteltaessa, Aunola korostaa.

Keväällä 2018 toteutettuun kyselytutkimukseen vastasi 1431 suomalaisvanhempaa eri puolilta Suomea. Vanhempien käsityksiä ihannevanhemmasta sekä yhteiskunnan vanhemmille asettamista ihanteista analysoitiin temaattista ja määrällistä analyysiä hyödyntäen. Tutkimus on vertaisarvioitu ja julkaistu Psykologia-lehdessä.

Artikkeli: Halonen, J., Rintala, R., Sorkkila, M., Rönkä, A., & Aunola, K. (2021). Suomalainen ihannevanhempi: Vanhempien käsitykset ihannevanhemman ominaisuuksista sekä yhteiskunnan ihanteista vanhemmuudelle. Psykologia, 56(3), 304-318.

Lisätietoja:

Professori Kaisa Aunola
kaisa.aunola@jyu.fi
+358 408053481