Finnveran Maat ja markkinat -katsaus 2/2021: Voiko Venäjällä ja Valko-Venäjällä tehdä edelleen kauppaa?
Vientitakuut Venäjälle mahdollisia tapauskohtaisesti
Krimin valtaukseen liittyvät EU:n asettamat pakotteet ovat edelleen voimassa. USA:n keväällä asettamien uusien pakotteiden kohteina on henkilöitä ja yrityksiä, joita syytetään Yhdysvaltain vaalien häirinnästä ja kyberhyökkäyksistä. Lisäksi pakotteet estävät yhdysvaltalaisia rahoituslaitoksia ostamasta suoraan valtion liikkeelle laskemia arvopapereita (primary markets). Kaupankäynti jälkimarkkinoilla ei ole pakotteiden kohteena.
– Venäjän-kauppaan liittyy tällä hetkellä pakotteita, ja Finnvera noudattaa vientitakuutoiminnassa EU:n pakotteita sekä huomioi USA:n pakotteet. Myönnämme tapauskohtaisesti vientitakuita Venäjälle lyhyen, keskipitkän ja pitkän maksuajan vientikaupoille yritys- ja pankkiriskeiltä suojautumiseen, kertoo Finnveran maariskien hallintatiimin päällikkö Anu-Leena Koskelainen.
Uusia pakotteita Valko-Venäjälle – Vientitakuita ei toistaiseksi voida myöntää
Finnvera ei toistaiseksi myönnä vientitakuita Valko-Venäjälle. Vaikka EU-pakotteet koskevat valtionyrityksiä, talouden heikkenevät näkymät vaikuttavat myös yksityisiin yrityksiin.
EU on kesäkuun lopussa 2021 asettanut uusia talouspakotteita Valko-Venäjälle. EU:n aiemmat pakotteet olivat lähinnä henkilöpakotteita, kuten matkustuskieltoja ja varojen jäädytyksiä. Uudet pakotteet kohdistuvat EU:n vienti- ja tuontikauppaan Valko-Venäjän kanssa sekä rahoitussektoriin.
Vientikiellot koskevat muun muassa telekommunikaation tai internetin valvontaan tarkoitettujen laitteiden myyntiä ja toimitusta, teknologiaa, ohjelmistoja sekä niihin liittyvät palveluita.
Tuontikiellot koskevat esimerkiksi öljytuotteiden ostoa, tuontia tai siirtoa Valko-Venäjältä.
Suomalaisten yritysten näkemys Venäjän kaupasta nyt hieman positiivisempi kuin viime syksynä
Venäjä on suuri markkina ja vientimaana tärkeä. Poliittisen riskin vastuissa mitattuna Venäjä on edelleen Finnveran suurin vastuumaa.
Toukokuun Venäjän-kaupan barometrin mukaan vientiyritysten näkymät ovat positiivisempia kuin viime syksynä. Kauppa on kasvanut teollisuudessa ja kaupan alalla erityisesti pienissä yrityksissä, mutta palvelualan yrityksissä kasvunäkymät ovat edelleen hitaammat.
Barometrin mukaan koronatilanne on tuonut myös yllättävän ja pysyvän muutoksen kaupantekokäytäntöihin. Venäjällä henkilökohtaiset suhteet ovat tärkeitä, mutta korona-aikana on tehty digiloikka. Kauppaa on tehty etäyhteyksin sekä markkinointi ja myynti on digitalisoitunut.
Venäjän-kaupan barometri on kahdesti vuodessa toteutettava tutkimus Venäjän-kaupan näkymistä Suomessa. Tutkimuksen tilaajat ovat Suomalais-Venäläinen kauppakamari, East Office of Finnish Industries, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari ja Suomen Yrittäjät.
Venäjän talous on vakaa, uudistuksia ei näköpiirissä
Koronarajoitukset iskivät rajusti palvelualaan ja pk-yrityksiin, joiden osuus Venäjän taloudesta on kuitenkin pienempi kuin useimmissa kehittyneissä talouksissa. Kaivannaisteollisuudelle vuosi oli heikko, mutta jalostusteollisuuden, kuten kemian- ja puunjalostusteollisuuden hyvä vire ja valtion tukitoimet auttoivat toisella vuosipuoliskolla talouden elpymistä. Venäjän talous selvisi odotettua vähemmällä, ja BKT supistui kolme prosenttia vuonna 2020.
Kuluvan vuoden talouskasvuennusteet ovat kolmen prosentin luokkaa, tulevina vuosina pienempiä. Venäjää vaivaa edelleen talouden alisuorittaminen, taloutta hallitsevat ei niin tehokkaat valtionyritykset. Rakenneuudistuksia ei ole edelleenkään näköpiirissä. Venäjän julkisen talouden tilanne on kuitenkin vakaa. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on suitsuttanut finanssiministeriötä ja keskuspankkia kurinalaisesta toiminnasta.
Kotitalouksien tulokehitys Venäjällä on ollut viime vuosina kuitenkin heikkoa. Viime vuonna käytettävissä olevat tulot laskivat noin viisi prosenttia. Ruplan kurssi on heikentynyt, ja Inflaatio on ollut kasvussa, toukokuussa vuositasolla kuusi prosenttia. Syyskuun duuman vaalien alla peruselintarvikkeita on hintasäännöstelty ja kertaluontoisia sosiaaliavustuksia myönnetty.
Valko-Venäjä – toivottavasti ei menetetty mahdollisuus?
Valko-Venäjä on ollut kiinnostava markkina myös suomalaisyrityksille – keskellä Eurooppaa sijaitseva yhdeksän miljoonan asukkaan, hyvän koulutustason markkina. Elokuun väärennettyjen presidentinvaalien tulosten jälkimaininki, brutaalisti murskatut rauhanomaiset mielenosoitukset sekä viimeistään toukokuinen lentokoneen pakottaminen laskeutumaan Minskiin muuttivat näkymät.
Valko-Venäjän talous perustuu valtion suureen rooliin. Maa on riippuvainen Venäjästä, mutta se on halunnut pitää suhteita yllä myös länteen. Valko-Venäjä on Euraasian talousunionin jäsen Venäjän, Armenian, Kazakstanin ja Kirgisian tavoin. Valko-Venäjän viennin rakenne on yksipuolinen: Valko-Venäjä on ostanut subventoitua raakaöljyä Venäjältä, prosessoinut sitä ja vienyt länteen. Toinen keskeinen vientituote on lannoitteet. Lannoitteet ja öljy kattavat noin 40 prosenttia vientituloista. Suurimmat vientikumppanit ovat Venäjä ja EU (2020 Venäjä 42 %, EU 21 %). Valko-Venäjän rahoittajista ylivoimaisesti suurin on Venäjä, sen jälkeen Euraasian kehityspankki ja Kiina.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu-Leena Koskelainen, maariskien hallinnan tiimipäällikkö, Finnvera, puh. 029 460 2819, anu-leena.koskelainen@finnvera.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Rahoitus & kasvu -katsaus: Omistajanvaihdoksissa huolestuttava epäsuhta – Myyntiä harkitsevia yrityksiä liki kolminkertaisesti verrattuna mahdollisiin ostajayrityksiin30.7.2025 11:43:42 EEST | Tiedote
Tulevien viiden vuoden sisällä mahdollisesti myyntiin tulevia pk-yrityksiä on lähes kolme kertaa niin paljon kuin yritysostoa harkitsevia yrityksiä. Määrällinen epäsuhta on kasvanut viime vuosien aikana, ja mitä pidemmälle tulevaisuuteen suunnitellun omistajanvaihdoksen ajankohta menee, sitä suurempi on ero myynti- ja ostohalukkaiden yritysten määrissä. Tämä käy ilmi Pk-yritysbarometreista, joissa kartoitetaan säännöllisesti vastaajien suunnitelmia omistajanvaihdoksiin. Yrittäjistä reilu neljännes on 55–64-vuotiaita eli lähestyy eläkeikää. Huoli, ettei yrityksille löydy tarpeeksi jatkajia, on perusteltu. Samaan aikaan kuitenkin yrityskanta on tasaisessa kasvussa. Finnveran rahoitus omistajanvaihdoksiin näyttää kääntyneen alkuvuonna kasvuun.
Finnveran Juuso Heinilä: Tullisopimus on lyhytaikainen helpotus, mutta tullit nakertavat vientiyritysten kilpailukykyä − Erityisen alttiita pk-vientiyritykset28.7.2025 12:57:23 EEST | Tiedote
EU:n ja Yhdysvaltain solmimalla tariffisopimuksella vältetään EU:ta uhanneet 30 prosentin tullit, mutta asetetaan sen sijaan 15 prosentin tulli tietyille tuotteille. Vaikka sopimus tuo viejille kaivattua ennustettavuutta ja vakautta, 15 prosentin tulli on edelleen merkittävä kaupan este, joka hidastaa talouskasvua, syö yritysten innovatiivisuutta ja kilpailukykyä. Pahiten tullien haitat osuvat pk-vientiyrityksiin, joilla puskurit ja reagointimahdollisuudet lisäkustannuksiin ovat usein suuria yrityksiä ohuemmat, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä.
EIR:n ja Finnveran pilottihanke Ukrainan tueksi vauhdittamaan suomalaisyritysten vientiä30.6.2025 09:15:28 EEST | Tiedote
Finnvera ja Euroopan investointirahasto (EIR) ovat allekirjoittaneet sopimuksen uudesta takausjärjestelystä, jonka turvin Finnvera voi myöntää lisää vientitakuita Ukrainaan. Sopimuksen tavoitteena on tukea EU-yrityksiä kaupankäynnissä Ukrainan kanssa sekä lujittaa taloussuhteita Ukrainan EU-jäsenyysprosessin tukemiseksi. Kyseessä on pilottihanke, joka mahdollisesti laajenee myöhemmin.
Talouden tabut julki SuomiAreenassa: Vaikuttajat ja asiantuntijat purkavat talouskasvun esteitä Finnveran ja Nasdaq Helsingin keskustelussa24.6.2025 10:12:19 EEST | Tiedote
Pitkä talouden alavire on saanut yritykset ja sijoittajat epäilemään, kannattaako Suomeen investoida. Kasvu ruokkii kasvua, mutta mistä ideat, pääomat ja tahto käynnistämään Suomen talouden nousu? Finnvera ja Nasdaq Helsinki järjestävät Porin SuomiAreenassa keskustelun talouskasvun esteistä ja ratkaisuista torstaina 26.6.2025. Lavalle nousee joukko vaikuttajia ja asiantuntijoita talouden, sijoittamisen ja rahoittamisen sekä kasvuyritysten johtopaikoilta.
Finnvera myönsi mikroyrityksille lainoja yhteensä 20 miljoonaa euroa kasvuun ja investointeihin – ”Merkittävät työllistävät vaikutukset”23.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Finnveran lainaa saaneet mikroyritykset suunnittelevat työllistävänsä rahoituksen avulla yhteensä 500 uutta työntekijää. Yritykset ovat erittäin kasvuhakuisia ja arvioivat liikevaihtonsa kasvavan tuntuvasti lähivuosina. Finnvera myönsi mikroyritysten kasvuhankkeisiin lainaa kuuden kuukauden määräaikaisessa pilotissa, jonka tavoitteena oli mahdollistaa pienimpien yritysten kasvua ja kehittämistä sekä kartoittaa mikroyritysten rahoitushaasteita. Lokakuun 2024 alusta maaliskuun 2025 loppuun lainaa myönnettiin yhteensä 20 miljoonaa euroa noin 440 yritykselle. Lainan kysyntä nousi jopa ennakoitua korkeammaksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme