Luontopaneelin raportti: Soiden ennallistaminen on tärkeä työkalu luontohaittojen korjaamisessa ja monimuotoisuuden turvaamisessa
13.7.2021 06:00:35 EEST | Luontopaneeli | Tiedote
Suomen alkuperäisestä suoalasta yli puolet on ojitettu metsä- ja maatalouden sekä turvetuotannon tarpeisiin. Suot ovat Euroopan luontotyypeistä kaikkein uhanalaisimpia. Ensisijaisesti Suomen soilla elävistä lajeista 11 prosenttia eli yhteensä 120 lajia on uhanalaisia ja vaarassa hävitä. Mittava ojitus näkyy suolajiston ja -luontotyyppien uhanalaisuuden lisäksi myös vesistöhaittoina, soilta hävinneenä hiilivarastona ja muina heikentyneinä ekosysteemipalveluina.
"Tutkimusten valossa ennallistamisen vaikutukset etenkin suoluonnon monimuotoisuuden parantamiseen ja suolajiston palauttamiseen vaikuttavat lupaavilta. Ekosysteemin toiminnallisuuden kannalta tärkeät, tavanomaiset lajit näyttävät palautuvan nopeasti", kertoo Luontopaneelin puheenjohtaja, professori Janne Kotiaho.
Soita ennallistetaan eli palautetaan kohti luonnontilaa ojia tukkimalla ja patoamalla, vesiä uudelleen ohjailemalla sekä poistamalla ojituksen seurauksena kasvanutta ylimääräistä puustoa. Ennallistamisen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, ilmastoon ja vesistöihin vaihtelevat suon ominaisuuksien, erityisesti ravinteikkuuden ja märkyyden mukaan. Vesistöihin kohdistuvien vaikutusten ja erityisesti ilmastovaikutusten tarkastelussa korostuvat myös lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutusten erot.
Raportin mukaan soiden ennallistaminen on tärkeä työkalu luontohaittojen korjaamisessa ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Kokonaisuutena arvioiden soiden pitkäjänteinen ennallistaminen on parempi ratkaisu kuin ennallistamatta jättäminen, vaikka lyhyellä aikavälillä kaikki ennallistamisen vaikutukset – etenkin ilmastovaikutukset – eivät välttämättä ole myönteisiä.
Ennallistamisen erilaiset vaikutukset huomioitava päätöksenteossa
Ennallistamista tulee tarkastella kokonaisuutena, jossa punnitaan keskenään melko systemaattisesti ja nopeasti saavutettavia myönteisiä monimuotoisuus- ja vesistövaikutuksia sekä lyhyen ja pitkän tähtäimen ilmastovaikutuksia, jotka vaihtelevat erilaisilla suotyypeillä.
Soiden ennallistaminen lisää metaanipäästöjä, jonka seurauksena kasvihuonekaasupäästöt voivat kasvaa seuraavan 10–20 vuoden aikana. Pitkällä aikavälillä päästöt alkavat yleensä vähentyä ja etenkin rehevät suot voidaan ennallistaa hiilinieluiksi, mutta karuilla suoluontotyypeillä ilmastovaikutus voi olla pitkään kielteinen.
Vesistöjen ravinnekuormitus voi kasvaa etenkin rehevien soiden ennallistamisen seurauksena, mutta haitallinen vaikutus on pääsääntöisesti lyhyt, ja jo vuosikymmenen kuluttua ennallistettu suo puhdistaa valuma-alueen vesiä ja toimii luonnontilaisen suon tavoin tasaten valumia.
”Ilmastopäästöjä vähentäviä ja hiiltä sitovia ratkaisuja voidaan toteuttaa monilla erilaisilla soiden käytöstä riippumattomilla keinoilla, mutta suoluontotyyppien erityispiirteet ja lajisto eivät ole turvattavissa ilman soiden ennallistamista”, sanoo Kotiaho.
Ennallistamisen vaikutukset on syytä suhteuttaa muihin maankäytön vaikutuksiin. Esimerkiksi valuma-alueilla suurille pinta-aloille vuosittain tehtävien ojitusten, hakkuiden sekä lannoitusten ilmasto- ja vesistöhaitat ovat merkittävästi suurempia.
Ennallistamisella voidaan parantaa soiden virkistys- ja matkailukäyttöä, ja parantuneilla virkistyskäyttöarvoilla on myönteisiä terveydellisiä vaikutuksia. Ennallistamistoimilla voidaan saada aikaan myös positiivisia työllisyysvaikutuksia.
”Laajamittainen kansallinen soidenennallistamisohjelma olisi tehokas tapa kohdentaa luonnonsuojelurahoja maakuntiin ja riittävän laajana se tukisi reilua ja oikeudenmukaista siirtymää pois turpeen käytöstä”, Kotiaho sanoo.
Ennallistamisen lisäksi tarvitaan suojelua
Luontopaneelin mukaan ojitusta, turvetuotantoa, maa- ja metsätaloutta tai muita suoluontoa heikentäviä toimia ei tule kohdentaa luonnontilaisille tai vain vähän heikennetyille soille, joiden lajisto- ja muut luontoarvot ovat korkeita. Kaikkein arvokkaimmat suot on tunnistettu soidensuojelun täydennysehdotuksessa.
”Ennallistamisen ohella luonnontilaisen kaltaisena säilyneen suoluonnon lisäsuojeluun tulee panostaa merkittävästi. Luonnon monimuotoisuustavoitteiden saavuttamiseksi kaikki jäljellä olevat luonnontilaiset ja vain vähän heikennetyt suot tulisi suojella”, Kotiaho sanoo.
Suomi on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen eli luontokadon pysäyttämiseen kansainvälisesti ja se on yksi pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteista.
Lisätietoja
Suomen Luontopaneelin laaja vertaisarvioitu raportti kartoittaa soiden ennallistamisen suoluonto-, ilmasto- ja vesistövaikutuksia ja raportin pohjalta tehty yhteenveto antaa suosituksia luontopolitiikan suunnittelun ja päätöksenteon tueksi.
- Luontopaneelin vertaisarvioitu raportti: Soiden ennallistamisen suoluonto-, vesistö- ja ilmastovaikutukset (pdf)
- Luontopaneelin raportin yhteenveto ja suositukset luontopolitiikan suunnittelun ja päätöksenteon tueksi (pdf)
- Janne Kotiaho, Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja, puh. 050 594 6881, janne.kotiaho@jyu.fi
- Sanna Autere, viestinnän asiantuntija, Suomen Luontopaneeli, puh. 050 532 9301, sanna.autere@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sanna AutereViestinnän asiantuntijaSuomen Luontopaneeli
Puh:0505329301sanna.autere@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Suomen Luontopaneeli kokoaa luonnon monimuotoisuutta koskevaa tutkimustietoa päättäjien, asiantuntijoiden ja kansalaisten hyödynnettäväksi. Luontopaneeli on riippumaton, tieteellinen asiantuntijapaneeli, joka tukee luontopolitiikan suunnittelua ja päätöksentekoa. Luontopaneelin kannanotot ja raportit perustuvat tieteelliseen näyttöön ja monialaiseen asiantuntemukseen.
www.luontopaneeli.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Luontopaneeli
Luontotoimien lykkääminen lisää riskejä ja kustannuksia – hyvinvoinnin ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tarvitaan johdonmukaista päätöksentekoa4.6.2026 00:58:00 EEST | Tiedote
Tukeakseen pitkäjänteistä, luontovaikutukset huomioivaa politiikan suunnittelua ja päätöksentekoa Suomen Luontopaneeli esittää seuraavalle hallituskaudelle keinoja luontokadon pysäyttämiseksi ja luonnon kokonaistilan parantamiseksi. Luontotavoitteista kannattaa pitää kiinni – toimeenpanossa viivytteleminen lisää sekä riskejä että taloudellisia kustannuksia. Johdonmukaisella päätöksenteolla voidaan turvata hyvinvointi ja luonnon monimuotoisuus. Luontopaneelin suositukset on koottu 4. kesäkuuta julkaistuun mietintöön.
Yritykset avainasemassa luontokadon hillinnässä – luontotoimien vauhdittamiseksi tarvitaan lainsäädäntöä, taloudellisia kannustimia ja osaamisen kehittämistä9.2.2026 15:04:46 EET | Tiedote
Yritysten luontovaikutusten hillintä on keskeistä luontokadon pysäyttämiseksi, korostaa hallitustenvälisen luontopaneelin IPBESin tuore raportti. Yritykset ovat riippuvaisia luonnosta, mutta luonnon monimuotoisuuden merkitystä talouden ja liiketoiminnan perustana ei huomioida riittävästi. Luonnon köyhtyminen aiheuttaa yrityksille merkittäviä riskejä, ja luontovaikutusten ja -riippuvuuksien selvittäminen on myös liiketoiminnan kestävyyden kannalta välttämätöntä. Suomen Luontopaneelin mietintö pureutuu IPBESin raportin keskeisiin viesteihin ja antaa suosituksia Suomen kansalliseen päätöksentekoon yritysten luontotoimien vauhdittamiseksi.
Suomen Luontopaneelin asiantuntijat median käytettävissä IPBESin raportin julkaisun yhteydessä20.1.2026 13:31:05 EET | Tiedote
Hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES julkaisee helmikuussa arviointiraportin luonnon monimuotoisuuden ja liiketoiminnan välisistä yhteyksistä. Suomen Luontopaneeli julkaisee samanaikaisesti mietinnön IPBESin raportin keskeisistä näkökulmista Suomessa. Luontopaneelin jäsenet seuraavat ajankohtaista luonnon monimuotoisuuden tutkimusta ja ovat median käytettävissä IPBESin 12. täysistunnon aikana, joka pidetään 3.–8.2. Manchesterissa, Isossa-Britanniassa.
Luontotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan loppukiri – ilman kansallista strategiaa johdonmukainen työ on vaikeaa10.4.2025 00:55:00 EEST | Tiedote
Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä. Aikaa tavoitteen saavuttamiseen on viisi vuotta, ja pääministeri Orpon hallitus on ratkaisijan paikalla. Luontopaneelin tuore kannanotto nostaa esiin keskeisiä politiikkatoimia, joilla hallitus voisi edistää luontotavoitteiden saavuttamista. Suomi tarvitsee kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian ja toimintaohjelman sekä ennallistamissuunnitelman, jossa on määritelty riittävät toiminnalliset, määrälliset ja aikaan sidotut tavoitteet.
Suomen Luontopaneelin asiantuntijat median käytettävissä YK:n luontokokouksen yhteydessä20.2.2025 09:10:37 EET | Tiedote
YK:n luontokokouksen jatko-osa järjestetään Roomassa 25.–27.2.2025. Kokouksessa jatketaan neuvotteluja viime marraskuussa Kolumbian Calissa auki jääneistä asiakohdista. Suomen Luontopaneelin jäsenet seuraavat uusinta tutkimusta ja ovat median käytettävissä kokouksen aikana. Luontopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ja antaa suosituksia luontopoliittiseen päätöksentekoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme