Luontopaneelin raportti: Soiden ennallistaminen on tärkeä työkalu luontohaittojen korjaamisessa ja monimuotoisuuden turvaamisessa
Suomen alkuperäisestä suoalasta yli puolet on ojitettu metsä- ja maatalouden sekä turvetuotannon tarpeisiin. Suot ovat Euroopan luontotyypeistä kaikkein uhanalaisimpia. Ensisijaisesti Suomen soilla elävistä lajeista 11 prosenttia eli yhteensä 120 lajia on uhanalaisia ja vaarassa hävitä. Mittava ojitus näkyy suolajiston ja -luontotyyppien uhanalaisuuden lisäksi myös vesistöhaittoina, soilta hävinneenä hiilivarastona ja muina heikentyneinä ekosysteemipalveluina.
"Tutkimusten valossa ennallistamisen vaikutukset etenkin suoluonnon monimuotoisuuden parantamiseen ja suolajiston palauttamiseen vaikuttavat lupaavilta. Ekosysteemin toiminnallisuuden kannalta tärkeät, tavanomaiset lajit näyttävät palautuvan nopeasti", kertoo Luontopaneelin puheenjohtaja, professori Janne Kotiaho.
Soita ennallistetaan eli palautetaan kohti luonnontilaa ojia tukkimalla ja patoamalla, vesiä uudelleen ohjailemalla sekä poistamalla ojituksen seurauksena kasvanutta ylimääräistä puustoa. Ennallistamisen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, ilmastoon ja vesistöihin vaihtelevat suon ominaisuuksien, erityisesti ravinteikkuuden ja märkyyden mukaan. Vesistöihin kohdistuvien vaikutusten ja erityisesti ilmastovaikutusten tarkastelussa korostuvat myös lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutusten erot.
Raportin mukaan soiden ennallistaminen on tärkeä työkalu luontohaittojen korjaamisessa ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Kokonaisuutena arvioiden soiden pitkäjänteinen ennallistaminen on parempi ratkaisu kuin ennallistamatta jättäminen, vaikka lyhyellä aikavälillä kaikki ennallistamisen vaikutukset – etenkin ilmastovaikutukset – eivät välttämättä ole myönteisiä.
Ennallistamisen erilaiset vaikutukset huomioitava päätöksenteossa
Ennallistamista tulee tarkastella kokonaisuutena, jossa punnitaan keskenään melko systemaattisesti ja nopeasti saavutettavia myönteisiä monimuotoisuus- ja vesistövaikutuksia sekä lyhyen ja pitkän tähtäimen ilmastovaikutuksia, jotka vaihtelevat erilaisilla suotyypeillä.
Soiden ennallistaminen lisää metaanipäästöjä, jonka seurauksena kasvihuonekaasupäästöt voivat kasvaa seuraavan 10–20 vuoden aikana. Pitkällä aikavälillä päästöt alkavat yleensä vähentyä ja etenkin rehevät suot voidaan ennallistaa hiilinieluiksi, mutta karuilla suoluontotyypeillä ilmastovaikutus voi olla pitkään kielteinen.
Vesistöjen ravinnekuormitus voi kasvaa etenkin rehevien soiden ennallistamisen seurauksena, mutta haitallinen vaikutus on pääsääntöisesti lyhyt, ja jo vuosikymmenen kuluttua ennallistettu suo puhdistaa valuma-alueen vesiä ja toimii luonnontilaisen suon tavoin tasaten valumia.
”Ilmastopäästöjä vähentäviä ja hiiltä sitovia ratkaisuja voidaan toteuttaa monilla erilaisilla soiden käytöstä riippumattomilla keinoilla, mutta suoluontotyyppien erityispiirteet ja lajisto eivät ole turvattavissa ilman soiden ennallistamista”, sanoo Kotiaho.
Ennallistamisen vaikutukset on syytä suhteuttaa muihin maankäytön vaikutuksiin. Esimerkiksi valuma-alueilla suurille pinta-aloille vuosittain tehtävien ojitusten, hakkuiden sekä lannoitusten ilmasto- ja vesistöhaitat ovat merkittävästi suurempia.
Ennallistamisella voidaan parantaa soiden virkistys- ja matkailukäyttöä, ja parantuneilla virkistyskäyttöarvoilla on myönteisiä terveydellisiä vaikutuksia. Ennallistamistoimilla voidaan saada aikaan myös positiivisia työllisyysvaikutuksia.
”Laajamittainen kansallinen soidenennallistamisohjelma olisi tehokas tapa kohdentaa luonnonsuojelurahoja maakuntiin ja riittävän laajana se tukisi reilua ja oikeudenmukaista siirtymää pois turpeen käytöstä”, Kotiaho sanoo.
Ennallistamisen lisäksi tarvitaan suojelua
Luontopaneelin mukaan ojitusta, turvetuotantoa, maa- ja metsätaloutta tai muita suoluontoa heikentäviä toimia ei tule kohdentaa luonnontilaisille tai vain vähän heikennetyille soille, joiden lajisto- ja muut luontoarvot ovat korkeita. Kaikkein arvokkaimmat suot on tunnistettu soidensuojelun täydennysehdotuksessa.
”Ennallistamisen ohella luonnontilaisen kaltaisena säilyneen suoluonnon lisäsuojeluun tulee panostaa merkittävästi. Luonnon monimuotoisuustavoitteiden saavuttamiseksi kaikki jäljellä olevat luonnontilaiset ja vain vähän heikennetyt suot tulisi suojella”, Kotiaho sanoo.
Suomi on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen eli luontokadon pysäyttämiseen kansainvälisesti ja se on yksi pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteista.
Lisätietoja
Suomen Luontopaneelin laaja vertaisarvioitu raportti kartoittaa soiden ennallistamisen suoluonto-, ilmasto- ja vesistövaikutuksia ja raportin pohjalta tehty yhteenveto antaa suosituksia luontopolitiikan suunnittelun ja päätöksenteon tueksi.
- Luontopaneelin vertaisarvioitu raportti: Soiden ennallistamisen suoluonto-, vesistö- ja ilmastovaikutukset (pdf)
- Luontopaneelin raportin yhteenveto ja suositukset luontopolitiikan suunnittelun ja päätöksenteon tueksi (pdf)
- Janne Kotiaho, Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja, puh. 050 594 6881, janne.kotiaho@jyu.fi
- Sanna Autere, viestinnän asiantuntija, Suomen Luontopaneeli, puh. 050 532 9301, sanna.autere@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sanna AutereViestinnän asiantuntijaSuomen Luontopaneeli
Puh:0505329301sanna.autere@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Suomen Luontopaneeli kokoaa luonnon monimuotoisuutta koskevaa tutkimustietoa päättäjien, asiantuntijoiden ja kansalaisten hyödynnettäväksi. Luontopaneeli on riippumaton, tieteellinen asiantuntijapaneeli, joka tukee luontopolitiikan suunnittelua ja päätöksentekoa. Luontopaneelin kannanotot ja raportit perustuvat tieteelliseen näyttöön ja monialaiseen asiantuntemukseen.
www.luontopaneeli.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Luontopaneeli
Monimuotoinen luonto maatalousalueilla turvaa kestävän ruoantuotannon edellytykset – luontokatoa voi torjua yksinkertaisilla toimilla14.6.2024 00:57:12 EEST | Tiedote
Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuus on jatkanut köyhtymistään 2000-luvun Suomessa. Monimuotoisuutta voidaan parantaa suhteellisen yksinkertaisilla toimilla, kuten lisäämällä niittyjä ja viljelemättömiä alueita sekä edistämällä luomutuotantoa, kertoo Suomen Luontopaneelin tuore raportti. Monimuotoisuustoimet edistävät usein myös maaperän kasvukuntoa, vesiensuojelua ja ilmastotavoitteiden saavuttamista. Luontokatoa voidaan torjua kotimaista ruoantuotantoa vaarantamatta – päin vastoin, monimuotoinen maatalousluonto auttaa turvaamaan kestävän ruoantuotannon edellytykset.
Vedenalainen rannikkoluonto köyhtyy kaikilla Suomen merialueilla – luontokadon pysäyttäminen vaatii tehokkaita toimia ja riittäviä resursseja22.3.2024 01:00:08 EET | Tiedote
Suomen rannikkoalueilla etenevä luontokato ilmenee monin eri tavoin. Vedenalaisen rannikkoluonnon monimuotoisuuden heikkenemistä tapahtuu kaikilla Suomen merialueilla, ja luontokato kohdistuu lähes kaikkiin rantavyöhykkeen vedenalaisiin luontotyyppeihin ja eliöryhmiin, kertoo Luontopaneelin tuore raportti. Rehevöityminen ja ilmastonmuutos ovat merkittävimmät luontokadon aiheuttajat. Kehityksen kääntäminen elpymisuralle vaatii tehokkaita toimia ja riittäviä resursseja sekä ihmistoiminnan aiheuttamien ympäristöpaineiden hillitsemistä.
Suomen luontokato voidaan pysäyttää lisätoimilla – toimenpidekuilun kiinni kurominen vaatii resursseja ja pitkäjänteistä politiikkaa8.12.2023 00:59:00 EET | Tiedote
Luonnon monimuotoisuus on suomalaisten hyvinvoinnin ja kestävän talouden perusta. Nykytoimet eivät kuitenkaan riitä luontokadon pysäyttämiseksi, osoittaa Suomen Luontopaneelin tuore raportti, joka luo kokonaiskuvaa Suomen luonnon heikentymisestä 2000-luvulla ja arvioi erilaisten skenaarioiden avulla, miten luonnon monimuotoisuus voidaan kääntää elpyvälle uralle. Luontotavoitteiden ja nykytoimenpiteiden välinen kuilu voidaan kuroa umpeen määrätietoisilla lisätoimilla. Ilman jatkuvien haittojen hillitsemistä luonnon tilaa ei saada elpymään pysyvästi. Siksi tarvitaan nykyistä pitkäjänteisempää luontopolitiikkaa.
Luontokato jatkuu ilman merkittävää suojelupinta-alan lisäystä – Suomen luontotavoitteisiin tarvitaan konkretiaa ja selkeät mittarit7.11.2023 10:01:10 EET | Tiedote
Suomi on sitoutunut kansainvälisiin tavoitteisiin luontokadon pysäyttämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Toimenpiteisiin tavoitteiden saavuttamiseksi on ryhdyttävä heti. Luontopaneelin tuore mietintö tarjoaa eväitä valmisteilla olevan kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian sekä sen osana laadittavan luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman kehittämiseen. Mittarien valintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta tavoitteiden toteutumista ja toimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan arvioida.
Haitalliset vieraslajit uhkaavat luonnon monimuotoisuutta – niiden torjuminen vaatii toimialarajat ylittävää kansainvälistä yhteistyötä 4.9.2023 14:59:00 EEST | Tiedote
Haitalliset vieraslajit ovat yksi keskeisistä luontokadon aiheuttajista. Vieraslajit leviävät ihmisen toimien seurauksena ennennäkemättömän nopeasti, ja niiden haittojen hillitsemiseksi tarvitaan määrätietoisia toimenpiteitä, kertoo hallitustenvälisen luontopaneelin IPBESin arviointiraportti. Suomen Luontopaneelin tuore julkaisu esittää, miten IPBESin raportin keskeisiä havaintoja voidaan hyödyntää haitallisten vieraslajien torjumisessa Suomessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme