Korona on kuormittanut henkisesti etenkin korkeakoulutettuja naisia
Kielteisimmät muutokset havaittiin korkeasti koulutetuilla naisilla, joilla sekä psyykkinen kuormittuneisuus että itsemurha-ajatukset lisääntyivät.
Tiedot perustuvat vuonna 2020 toteutettuun FinSote-tutkimukseen, jonka tuloksia verrattiin vuosien 2017–2018 tutkimukseen. Lisäksi FinTerveys-tutkimuksesta on saatu ennakkotuloksia. Siinä vuoden 2017 tutkimukseen kutsutuille lähetettiin uusi kysely viime vuonna. Näissä vastauksissa psyykkinen kuormittuneisuus lisääntyi kaikissa koulutusryhmissä.
”On tärkeä selvittää, liittyvätkö kielteiset muutokset eri ikä- ja koulutusryhmillä työttömyyteen tai työelämän poikkeukselliseen kuormitukseen koronaepidemian aikana. Tarvitaan ammattiryhmäkohtaisia tutkimustuloksia siitä, miten koronan aiheuttama psyykkinen kuormitus näkyy esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen työntekijöillä tai kaupan ja rakennusalan työntekijöillä”, pohtii THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaari.
”Toki kuormittuneisuuden lisääntyminen voi liittyä myös esimerkiksi yksinäisyyden tai ihmissuhteiden ristiriitojen lisääntymiseen”, Suvisaari muistuttaa.
Mielenterveyden oireisiin on haettu apua
FinSote-tutkimuksessa kysyttiin myös terveyspalvelujen käytöstä mielenterveyteen liittyvien ongelmien vuoksi. Erityisesti korkeasti koulutetut naiset ja matalasti koulutetut miehet hakeutuivat terveyspalveluihin aiempaa enemmän.
”Tämä on mielestäni rohkaiseva tulos. Ennestään on tiedetty, että vain osa mielenterveysongelmista kärsivistä hakee apua. Nyt niissä ryhmissä, joissa oireet ovat erityisesti lisääntyneet, myös palvelujen käyttö on lisääntynyt ja palveluja on ollut saatavilla. Toisaalta tämä tutkimus ei anna tarkempaa tietoa saadun hoidon laadusta tai riittävyydestä”, Suvisaari kertoo.
Vaikka psyykkinen kuormittuneisuus lisääntyi, FinTerveys-tutkimuksessa väestön positiivinen mielenterveys pysyi jokseenkin ennallaan. Positiivisella mielenterveydellä tarkoitetaan psyykkisiä voimavaroja. Tutkimustulokset vahvistavat ajatusta siitä, että psyykkisesti kuormittavasta tilanteesta huolimatta ihmiselle on mahdollista säilyttää mielen hyvinvointia ja psyykkisiä voimavaroja.
Epidemian mielenterveysvaikutukset ovat kuin liikkuva juna
Epidemiatilanteeseen liittyneiden ja liittymättömien kuormitus- ja suojatekijöiden vaikutuksia selvitetään tarkemmin jatkotutkimuksissa. On tarve selvittää, mitkä tekijät selittävät toisaalta psyykkistä oireilua ja toisaalta positiivista mielenterveyttä epidemian aikana.
”Epidemiatilanteen mielenterveysvaikutukset ovat kuin liikkuva juna. Tilastokeskuksen Kansalaispulssi-tutkimuksen mukaan väestön stressi lisääntyi epidemian toisen aallon aikana ja pysyi korkealla koko kevään ajan. Aivan loppukeväästä tilanteessa tapahtui lievää kohenemista”, Suvisaari toteaa.
Suvisaaren mukaan epidemiatilanteen mielenterveysvaikutuksia on syytä seurata tiiviisti, jotta nähdään, helpottuuko oireilu arjen palattua normaaliksi. Seurannan lisäksi tarvitaan panostusta sekä ehkäiseviin toimiin että mielenterveyspalveluihin. Tätä työtä tuetaan Kansallisen mielenterveysstrategian ja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman hankkeissa.
Tutkimustulokset perustuvat THL:n väestötutkimuksiin. FinTerveys-seurantatutkimus tuottaa ajankohtaista tietoa Suomessa asuvien aikuisten terveydestä ja hyvinvoinnista. FinSote-tutkimuksen avulla seurataan väestön hyvinvoinnissa ja terveydessä tapahtuneita muutoksia eri väestöryhmissä ja alueittain.
FinSote 2020-tutkimus toteutettiin syyskuun 2020 ja helmikuun 2021 välillä. Suurin osa tutkittavista vastasi kyselyyn syksyllä 2020. Kyselyyn osallistui yhteensä 28 199 vastaajaa.
FinTerveys 2017 -seurantatutkimus toteutettiin lokakuun 2020 ja tammikuun 2021 välisenä aikana. Tutkimukseen osallistui yhteensä 5 355 vastaajaa.
Muualla aiheesta
FinTerveys 2017 -seurantatutkimus
Tilastokeskuksen Kansalaispulssi-kyselyjen yhteenvedot
Lähteet
Jaana Suvisaari, Kaija Appelqvist-Schmidlechner, Pia Solin, Timo Partonen, Suvi Parikka, Timo Koskela, Jonna Ikonen. Aikuisväestön mielenterveys ja avun hakeminen mielenterveysongelmiin ‒ FinSote 2020. Tutkimuksesta tiiviisti 42/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki
Suvisaari J, Appelqvist-Schmidlechner K, Solin P, Ristiluoma N, Pietilä A, Koskinen S, Koponen P (2021) Psyykkisen kuormittuneisuuden ja positiivisen mielenterveyden muutokset suomalaisessa aikuisväestössä vuosina 2017-2021 – FinTerveys 2017 seurantatutkimuksen tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 36/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jaana Suvisaari
tutkimusprofessori
puh. 029 524 8539
etunimi.sukunimi@thl.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Jätevesitutkimus: Peukun eli muuntohuume alfa-PVP:n käyttö jyrkässä kasvussa, alueelliset erot suuria9.5.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Alfa-PVP:tä (”peukku”) käytetään yhä enemmän etenkin pääkaupunkiseudun läheisyydessä. Alueelliset erot ovat kuitenkin merkittäviä, ja käyttö keskittyy voimakkaasti Etelä- ja Lounais-Suomeen. Myös amfetamiinin ja kokaiinin vuonna 2024 mitatut käyttömäärät ovat monin paikoin mittaushistorian korkeimpia, osoittaa THL:n tuore jätevesitutkimus.
Tuore tutkimus: masennusoireilua raportoi joillain hyvinvointialueilla jopa kaksinkertainen määrä nuoria verrattuna toisiin alueisiin9.5.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
THL on julkaissut ennakkotietoa nuorten mielenterveysoireilusta eri hyvinvointialueilla. Samalla THL julkaisi suositukset toimista kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjille. Hyvinvointialueiden ja kuntien tehtävänä on ehkäistä nuorten masennusta huolehtimalla, että ammattilaisilla on edellytykset tarjota nuorille matalan kynnyksen apua. Alueellisia eroja on tärkeää tarkastella kunnissa ja hyvinvointialueilla eli siellä, missä syyt ja ratkaisut voidaan parhaimmin tunnistaa.
THL viikolla 20/20258.5.2025 15:23:41 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 8.5. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet pe 9.5. THL julkaisee ennakkotietoa nuorten mielenterveysoireilusta eri hyvinvointialueilla. Esimerkiksi masennusoireilua raportoivien nuorten osuus on joillain hyvinvointialueilla kaksinkertainen verrattuna toisiin. Samalla THL julkaisee suositukset toimista kuntien ja hyvinvointien päättäjille. Lisätiedot: taija.huhtala(at)thl.fi, puh. 029 524 8138 to 15.5. Aikuisväestön hyvinvointi ja terveys - Terve Suomi 2024 -kyselyn tuloksia. Tilastoraportti ja Sotka
Hyvinvointialueiden välillä on suuria eroja erityisesti alkoholisairastavuudessa ja ammatilliseen kuntoutukseen pääsyssä7.5.2025 00:05:00 EEST | Tiedote
Alueiden väliset erot ovat sairastavuudessa suurimpia alkoholisairauksissa ja työkyvyttömyydessä ammatilliseen kuntoutukseen pääsyssä, selviää uusimmista Kansallisen terveysindeksin tuloksista.
THL viikolla 19/202530.4.2025 12:07:29 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri julkaistaan yleensä joka torstai, mutta tänään, vappuaattona, se ilmestyy poikkeuksellisesti keskiviikkona. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat keskiviikon 30.4. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ke 7.5. Alueiden väliset erot sairastavuudessa ja työkyvyttömyydessä. Kansallisen terveysindeksin 2021–2023 tuloksia. Yhteistiedote Kelan kanssa. Lisätietoja: johanna.leinonen(at)thl.fi, puh. 029 524 7678 pe 9.5. Jätevesitutkimuksen tulokset huumeiden käytöstä julkaistaan. Lisätietoja: saija.jarvimaki(at)thl.fi, puh. 029 524 7632 Verkkouutiset ma 5.5. Ulkomaista syntype
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme