Oletko nähnyt kaupunkilepakoita pääkaupunkiseudulla, Tampereella tai Turussa? Osallistu tutkimukseen!
Maailmalta tunnetaan yli 1 400 lepakkolajia, mikä on noin viidesosa kaikista maailman nisäkäslajeista. Lepakot ovat levittäytyneet hyvin laajalle, mutta kaupungistumisen vaikutuksesta lepakoihin tiedetään silti hyvin vähän.
On kuitenkin viitteitä siitä, että jotkin lepakkolajit viihtyvät erityisesti kaupungeissa. Mutta kuinka mieluisia suomalaiset kaupunkiympäristöt ovat lepakoille? Voidaanko lepakoiden todeta jopa olevan sopeutuneita kaupunkielämään, vai onko siitä niille jotain haittaa?
Näihin kysymyksiin vastaamiseen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen tutkijat kaipaavat nyt kaupunkilaisten apua.
– Olemme kiinnostuneita Helsingin, Espoon ja Vantaan sekä Tampereen ja Turun keskusta-alueiden lepakkohavainnoista. Hyviä havaintopaikkoja kaupungeissa ovat erilaiset keskustojen puistoalueet, mutta myös katuvalojen lähettyvillä voi nähdä lepakon saalistelemassa. Meitä kiinnostaa myös tieto rakennuksista, joissa lepakot viettävät aikaa päivisin, toteaa Veronika Laine Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.
Havaintojen lähettäjän ei tarvitse tehdä tarkkaa lajimääritystä, mutta ylös kannattaa kirjata ainakin seuraavat asiat:
- Havaintopaikka: osoite tai koordinaatit.
- Kuinka monta lepakkoa havaittiin - arvio riittää.
- Oliko kyseessä lentävä lepakko vai pesimäpaikka.
- Havainnoitsijan yhteystiedot - ei pakollinen tieto.
Lähetä havaintosi e-lomakkeella tai sähköpostitse osoitteeseen veronika.laine@helsinki.fi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Veronika Laine, Veronika.laine@helsinki.fi
Tutkimusryhmä BatLabFinland: https://batlabfinland.wordpress.com/
Twitter @VeronikaNLaine
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Viestinnän asiantuntija Marjaana Lindy, marjaana.lindy@helsinki.fi, 050 5186195
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.
Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella.
Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme