Kahdesti rokotetut sairastuvat vakavaan koronatautiin erittäin harvoin – sairaalahoitoa vaativia tautitapauksia eniten ikääntyneillä

Rokotettujen taudinkuva on useimmiten lievä. Sairaalahoitoa vaativan vakavan taudin riski kuitenkin kasvaa iän mukana myös rokotettujen tartuntatapauksissa.

Rokotetuilla tartuntoja eniten ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen

Suomessa oli todettu 18.8.2021 mennessä yhteensä 10 756 laboratoriotestillä varmistettua koronatartuntaa, joissa henkilö oli aiemmin saanut joko yhden tai kaksi koronarokoteannosta. Vähintään yhden rokoteannoksen saaneita oli 18.8. mennessä kaikkiaan noin 3,9 miljoonaa. 

Hyvin suuri osa rokotettujen saamista tartunnoista on todettu ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen. Täysin rokotettujen tartuntoja oli todettu 1375 kappaletta, eli alle 13 prosenttia kaikista rokotettujen saamista tartunnoista. Tämä tarkoittaa, että 56 henkilöä 100 000:sta täysin rokotetusta on saanut rokotuksesta huolimatta koronavirustartunnan.

”Luvut kertovat, että täysi rokotussarja tarjoaa hyvää suojaa tartunnalta. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että mikään rokote ei estä tartuntaa tai tautia sataprosenttisen varmasti. Siksi on tärkeää, että mahdollisimman moni ottaa molemmat rokoteannokset, ja suojaa siten sekä itseään että muita”, THL:n ylilääkäri Tuija Leino muistuttaa.

Täysin rokotetuksi katsotaan henkilö, joka on saanut kaksi koronarokoteannosta ja toisesta rokotuksesta on kulunut viikko.

Rokotus lieventää tautia myös ikääntyneillä

Koronarokotuksen saamisen jälkeen yhteensä 290 ihmistä on tarvinnut Suomessa sairaalahoitoa koronavirusinfektion vuoksi. Kaksi annosta saaneista sairaalahoitoa on tarvinnut 53 ihmistä. Tämä tarkoittaa, että 100 000:sta täysin rokotetusta noin kaksi henkilöä on sairastunut sairaalahoitoa vaativaan vakavaan koronavirustautiin. 

”Valtaosa vakavan taudin saaneista rokotetuista on ikääntyneitä eli 70 vuotta täyttäneitä. Siitä huolimatta ikääntyneilläkin tauti jää yleensä rokotuksen ansiosta lievemmäksi kuin ilman rokotusta”, Leino kertoo. 

Täyden rokotussarjan jälkeen 9 prosenttia 70–79-vuotiaista tartunnan saaneista on tarvinnut koronainfektion vuoksi sairaalahoitoa. Ennen rokotuksia tartunnan saaneista 70–79-vuotiaista joutui sairaalaan lähes 30 prosenttia, ja tätä vanhemmista rokottamattomista sairastui vakavasti vielä useampi.

”Rokotuksilla on saatu vähennettyä vakavaa koronatautia merkittävästi sekä ikääntyneillä että muissa ikäryhmissä. Niistä alle 70-vuotiaista, jotka ovat kahden rokoteannoksen jälkeen saaneet tartunnan, sairaalaan on joutunut vähemmän kuin yksi sadasta”, Leino toteaa.

Rokotusten alusta lähtien kaikkiaan 248:aa rokotettua henkilöä on hoidettu vuodeosastolla ja 42:ta tehohoidossa koronavirustaudin vuoksi. Heistä kaksi annosta saaneita on ollut yhteensä 53, joista vuodeosastolla on ollut 48 ja tehohoidossa viisi. 

Kuolemantapauksia ikääntyneillä

Rokotettujen joukossa on todettu yhteensä 94 kuolemantapausta, joissa henkilö on menehtynyt 30 päivän sisällä positiivisesta koronatestituloksesta. Tapauksia on yhden rokoteannoksen saaneilla 83 ja kaksi annosta saaneilla 14.

”Vakavan taudin tavoin myös rokotettujen kuolemat tartunnan jälkeen painottuvat ikääntyneisiin. Kahden annoksen jälkeen menehtyneistä 14 henkilöstä 10 oli yli 80-vuotiaita, ja kolme henkilöä 70-79-vuotiaita”, Leino kertoo. 

Jatkotartuntojen todennäköisyydestä tarvitaan lisää tietoa

THL:n selvityksen tiedot on koottu yhdistämällä tartuntatautirekisterin ja rokotusrekisterin tietoja. Parhaillaan THL:llä on tekeillä myös toinen rekistereihin pohjautuva tutkimus, jossa verrataan rokotettujen ja rokottamattomien sairastumisen riskiä toisiinsa. Tutkimuksen odotetaan valmistuvan alkusyksystä. 

”Lisätietoa tarvitaan myös siitä, kuinka herkästi rokotettu voi tartuttaa virusta eteenpäin. Jo nyt tiedetään, että rokotus vähentää viruksen erittymistä ja sitä kautta vähentää tartuntoja. Rohkaiseva havainto on, että koronatartuntojen ilmaantuvuus kattavasti rokotetuilla ikäryhmillä on laskenut selvästi”, Leino kertoo.

Lisätietoja:

Tuija Leino
THL
ylilääkäri
etunimi.sukunimi@thl.fi