Ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi on kehitetty toimivia käytäntöjä

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteistiedote (26.8.2021):
Arktisen alueen ja Itämeren maita koskevassa selvityksessä koottiin yhteen sopeutumispolitiikan ja -hallinnon käytäntöjä. Suunnitelmallinen ilmastonmuutokseen sopeutuminen on ilmastonmuutoksen hillinnän ohella tärkeää riskien vähentämiseksi.
Tuore selvitys Itämeren ja arktisen alueen maiden sopeutumistyöstä ja -suunnitelmista antaa päättäjille työkaluja varautumiseen moniin niistä uhkista, joita Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin eli IPCC:n tuoreessa, kuudennessa arviointiraportissa nostettiin vastikään esille.
Selvityksen tavoitteena oli kerätä yksiin kansiin tietoa ilmastonmuutokseen sopeutumispolitiikasta ja -hallinnosta sekä Itämeren alueen maissa että arktisilla alueilla. Selvitys kattaa Suomen lisäksi seuraavat maat ja alueet: Ruotsi, Tanska, Färsaaret, Grönlanti, Norja, Islanti, Saksa, Puola, Viro, Liettua, Venäjä, Valko-Venäjä, Kanada ja Yhdysvallat. Raportissa kuvaillaan myös eri maiden parhaita käytäntöjä, joista Suomi voi oppia ja annetaan suosituksia Suomelle.
Selvitys osoittaa, että ympäri pohjoista pallonpuoliskoa maat ovat kehittäneet monia toimivia sopeutumiskäytäntöjä. Pyörää ei siis tarvitse keksiä uudestaan, ja muiden maiden kokemuksista oppimalla Suomi ja muut voivat sopeutua muuttuvaan ilmastoon nopeammin, tehokkaammin ja edullisemmin.
”Esimerkiksi Tanskassa, Saksassa ja Norjassa tarjotaan kunnille tai maakunnille järjestelmällistä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvää koulutusta, mikä auttaa paikallisten sopeutumistoimien toteutuksessa”,tutkimusjohtaja Kati Berninger selvityksen toteuttaneesta Tyrsky-Konsultoinnista mainitsee.
Sopeutumispolitiikassa ja -hallinnossa eroja maiden välillä
Sopeutumispolitiikka ja -hallinto ovat edistyneimpiä esimerkiksi Pohjoismaissa ja yleensäkin niissä maissa, jotka ovat käynnistäneet sopeutumistoimet aikaisin. Viidellä maalla ja alueella on sekä kansallinen sopeutumisstrategia että -suunnitelma, kahdella vain strategia ja kahdella vain suunnitelma, viidellä taas ei vielä ole sopeutumissuunnitelmaa tai -strategiaa. Joidenkin maiden ilmastostrategiat sisältävät sekä ilmastonmuutoksen hillinnän että siihen sopeutumisen.
Sektorikohtaisessa sopeutumistyössä lähestymistavat vaihtelevat: jossain maissa toimintasuunnitelmat ovat pakollisia, mutta toisissa maissa toimintasuunnitelmia ei ole lainkaan. Alueellisen ja paikallisen tason sopeutumisstrategiat ovat useimmissa maissa vapaaehtoisia, mutta niitä tuetaan projektien avulla. Paikalliset tai alueelliset sopeutumissuunnitelmat ovat kuitenkin pakollisia joissakin maissa.
Sopeutumispolitiikan suurimmat haasteet voidaan tiivistää kolmeen seikkaan: tarve lisätä tietoisuutta sopeutumisesta sekä sopeutumistoimien poliittista priorisointia, haasteet alueiden ja tasojen välisessä koordinoinnissa sekä sopeutumiselle osoitettujen rahoituksen ja inhimillisten resurssien puute. Raportissa suositellaan mm. aloitteen tekemistä yhteisen pohjoismaisen sopeutumispolitiikan luomiseksi, sopeutumiseen keskittyvän maisteriohjelman perustamista, ilmastonmuutokseen sopeutumisen johtajien foorumin perustamista sekä kuntien velvoittamista suunnittelutyöhön.
Selvitys on laadittu Itämeren, Barentsin ja arktisen yhteistyön määrärahalla (IBA-rahoitus) rahoittamien Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ”Itämeriyhteistyöllä ilmastokestävyyttä” -hankkeen ja Luonnonvarakeskuksen ”Arktinen kumppanuusverkosto ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja ruokaturvan vahvistamisessa” (ARKISOPU/ACAF) -hankkeen tilauksesta. Selvityksen teki Tyrsky-Konsultointi.
Kati Berninger, Maria Tiusanen and Oras Tynkkynen. 2021. Adaptation to Climate Change in the Baltic Sea and Arctic Regions. Governance and policy tools across countries. Centre for Economic Development, Transport and the Environment. Reports 25/2021.
Englanninkielinen raportti suomenkielisellä tiivistelmällä on saatavilla osoitteessa https://www.doria.fi/handle/10024/181635
Lisätietoja:
Kati Berninger, Tyrsky-Konsultointi, kati.berninger @ tyrskyconsulting.fi
Pekka Parkkila, Varsinais-Suomen ELY-keskus, pekka.parkkila @ ely-keskus.fi
Ilona Mettiäinen, Luonnonvarakeskus, ilona.mettiainen @ luke.fi
Julkistustilaisuus 8.9.2021 klo 10-11 Zoom-alustalla
Selvityksen julkistamistilaisuus on avoin kaikille. Webinaari on englanninkielinen.
Ilmoittautuminen 6.9.2021 mennessä: https://www.surveymonkey.com/r/AdaptationGovernance
Ohjelma:
Avauspuheenvuoro:
Itämeri-suurlähettiläs Helena Tuuri
Tutkimusjohtaja Kati Berninger, Tyrsky-Konsultointi: Selvityksen keskeiset tulokset
Kommenttipuheenvuorot:
Professori Seija Tuulentie, Luonnonvarakeskus
Barentsin ja pohjoisen ulottuvuuden suurlähettiläs Jari Vilén
Politiikka-asiantuntija Valdur Lahtvee, Itämeren valtioiden neuvosto
Keskustelua
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Teemme työtämme Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan alueella liikenne- ja ympäristöasioissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Kesän 2025 päällystystyöt jatkuvat Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikennevastuualueella (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo)15.7.2025 13:31:16 EEST | Tiedote
Sateiset säät ovat paikoin haitanneet päällystystöiden toteutusta alkukesän aikana, mutta työt ovat kuitenkin edenneet siitä huolimatta aikataulullisesti ja laadullisesti kohtuullisen hyvin.
Varsinais-Suomen ELY-keskus on antanut yhteysviranomaisen lausunnon Norsk e-Fuel AS:n suunnitteleman sähköisen lentopolttoaineen tuotantolaitoksen YVA-ohjelmasta, Rauma (Varsinais-Suomi, Satakunta)2.7.2025 15:33:51 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus on antanut yhteysviranomaisen lausunnon Norsk e-Fuel AS:n Raumalle suunnitteleman sähköisen lentopolttoaineen tuotantolaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta eli YVA-ohjelmasta.
Ansökan om ersättning för sälskador öppen till utgången av augusti1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
Jord- och skogsbruksministeriet har öppnat ett tidsbundet ansökningsförfarande för ersättning för sälskador inom Europeiska havs-, fiskeri- och vattenbruksfonden. Ansökningstiden pågår till den 31 augusti 2025. Ersättningar kan sökas för skador som sälar orsakat under 2024. Ansökningarna behandlas av NTM-centralen i Lappland och NTM-centralen i Egentliga Finland.
Määräaikainen hyljekorvaushaku on auki elokuun loppuun1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Maa- ja metsätalousministeriö on avannut Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston hyljekorvausten hakumenettelyn. Haku päättyy 31.8.2025. Korvauksia voi hakea hylkeiden aiheuttamista vahingoista vuodelta 2024. Hakemukset käsittelee Lapin ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset.
Försöksprogrammet för återvinning av näringsämnen fortsätter ända till år 202726.6.2025 11:00:00 EEST | Pressmeddelande
Riksdagen har vid plenum 19.6.2025 godkänt ombudgetering av anslaget som har beviljats för forsknings-, utvecklings- och innovationsprojekt i försöksprogrammet för återvinning av nä-ringsämnen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme