Naisten ja miesten yhteisistä avovankiloista luovuttiin 1.9.

Kummatkin vankilat ovat sitoutuneet naisvankien tarpeet huomioivaan työskentelytapaan, jossa on tärkeää naisvankien erityispiirteiden huomioiminen ja turvallinen, kuntouttava ympäristö vankeusaikana. Henkilökunta tukee vangin henkilökohtaista muutostyötä. Rikosseuraamuslaitoksessa valmistellaan myös muita toimenpiteitä naisvankien tilanteen parantamiseksi. Naisvankiosastojen toimintaa kehitetään myös suljetuissa vankiloissa.

Naisvangit ovat herkästi jääneet miesvaltaisessa vankilamaailmassa ilman erityistä huomioita, eikä heidän tarpeisiinsa ole osattu riittävällä tavalla vastata. Naisvankien tilanteen kohentaminen on paitsi tasa-arvokysymys, se on myös selkeästi heikommassa asemassa olevan vankiryhmän tilanteen näkemistä uusin silmin. Rise on päättänyt kehittää toimintaansa naisvankien osalta ja toteuttaa tätä uudistustyötä.

Tutkintavankien osalta valmistellaan valtakunnallista vankipaikkamääriä koskevaa päätöstä, joka määrittää kunkin laitoksen vankipaikkamäärät. Tämä työ tähtää paitsi naisvankien olosuhteiden kohentamiseen, se vastaa myös muutostarpeisiin, jotka liittyvät alaikäisten ja nuorten vankien osastoihin, vankien määrän lisääntymiseen lainsäädännön muuttuessa (seksuaalirikoslainsäädännön muutos ja sakkovankien määrän lisääntyminen). Tutkintavankeuslaki muuttuu vuonna 2025 ja tuolloin tutkintavanki passitetaan heti vangitsemisoikeudenkäynnistä vankilaan. Tällä hetkellä tutkintavankeja voidaan säilyttää poliisin tiloissa seitsemän vuorokautta.

Rikosseuraamuslaitoksen teettämässä Naisvankiselvityksessä (Kaisa Tammi-Moilanen, 10/2020) tehtiin kriittisiä huomioita naisvankien tilanteesta Suomen vankiloissa. Eräs keskeisimmistä kritiikin kohteista oli nais- ja miesvankien sijoittaminen samoihin avovankiloihin. Suomi oli ainoa Pohjoismaa, joka sijoitti mies- ja naisvankeja asumaan samoihin avolaitoksiin. Vankeinhoitoa koskevien kansainvälisten suositusten ja tutkimuksen näkemys on, että tilanne on haitallinen erityisesti naisvankien näkökulmasta.

Naisvangeille tyypillinen traumatausta sekä heillä yleisesti esiintyvät päihde- ja mielenterveysongelmat aiheuttavat käytöshäiriöitä ja turvattomuutta. Siksi on erityisen tärkeää, että naisvankien on mahdollista suorittaa rangaistuksensa ympäristössä, jossa on taattu rauha kuntoutumiselle. Myös naisvankien kanssa työskentelevä henkilökunta tarvitsee koulutusta esimerkiksi vankien käytöshäiriöiden taustoista, jotta vaativa työ onnistuu.

Lisätietoja:

Kehitysjohtaja Riitta Kari, p. 029 568 8401
Projektipäällikkö Virva Raitio, p. 050 572 2949