Hedelmöityshoidot voivat vahvistaa kokemuksia lapsettomuudesta

Elina Helosvuori tarkastelee avusteista lisääntymistä ja lapsettomuutta Suomessa ja analysoi naisiksi identifioituvien ja oletettujen ihmisten kehoihin kohdistuvia toimenpiteitä ja laboratorioissa tapahtuvaa alkioiden viljelyä ja valintaa koeputkihedelmöityshoidoissa.
– Tutkimukseni osoittaa, että myös sellaiset naiset, jotka saavat hoitojen avulla toivomansa määrän lapsia, saattavat vuosienkin päästä yhä määritellä itsensä lapsettomiksi, koska muisto rankasta ruumiillisesta hoitokokemuksesta on niin vahva, Helosvuori toteaa.
Myös lisääntymisbiologian ja -lääketieteen ammattilaisten työtä arvioidaan
Helosvuori analysoi tutkimuksessaan myös sitä, miten lisääntymisbiologian ja -lääketieteen ammattilaiset tutkivat ja arvioivat petrimaljoissa olevien alkioiden elinvoimaa ja mahdollisuuksia kehittyä sikiöiksi ja vauvoiksi.
– Osoitan tutkimuksessani, että arvioon alkion elinvoimasta päädytään hedelmöityshoitoklinikalla yhdistämällä tieteelliset tutkimustulokset alkioiden kehityksestä, viljelykäytännöt sekä hoidoissa käyvien potilaiden toiveet ja näkemykset.
Edes kansainvälisesti markkinoitu standardisoitumiseen ja automatisoitumiseen tähtäävä ja vallankumoukselliseksi markkinoitu Time lapse -kuvantamismenetelmä ei ole korvannut klinikoiden ammattilaisten kädentaitoja tai potilaiden toiveiden merkitystä alkionvalinnassa.
Lisääntymisen merkitys määrittyy uudelleen
Elina Helosvuoren tutkimuksen yhteiskunnallinen merkitys on siinä, että se osoittaa, miten lääketieteellisten tutkimusten ja hoitokäytäntöjen seurauksena lisääntymisen merkitys määrittyy uudelleen.
Helosvuoren mukaan avusteisessa lisääntymisessä ei ole kyse ainoastaan lapsen syntymästä. Tutkimusten ja hoitojen seurauksena yhä useammat hedelmällisyyteen liittyvät ruumiilliset ja biologiset tilat tulevat lääketieteellisesti tunnistetuiksi ja myös merkittäviksi potilaiden kokemukselle. Lisääntymisen, hedelmällisyyden ja hedelmättömyyden luonne ja merkitys siis muovautuvat erottamattomasti yhdessä niiden tekniikoiden kanssa, joiden tarkoituksena on kiertää raskauden alkamisen lisääntymisbiologiset ongelmat.
Valtiotieteiden maisteri Elina Helosvuori väittelee 11.9. klo 10 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa sosiologian alaan kuuluvasta aiheesta "Procreative entanglements - Embryos, clinical practices and experiences of childlessness in the age of assisted reproduction" (Yhteismuotoutuminen lisääntymisessä: Etnografinen tutkimus alkioista, lääketieteellisistä käytännöistä ja lapsettomuuden kokemuksista hedelmöityshoidoissa). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, sali P III, Yliopistonkatu 3. Väitöstiivistelmä on luettavissa e-thesis-palvelussa
Linkki tilaisuuden etäyhteyteen https://helsinki.zoom.us/j/68314042278
Vaihtoehtoisesti samaan Zoom-tapahtumaan voi liittyä myös seuraavin tiedoin:
Webinar ID: 683 1404 2278
Yhteyshenkilöt
Väittelijän yhteystiedot:
Elina Helosvuori 050 351 7307 elina.helosvuori@helsinki.fi
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Lapsuuden ystävyyssuhteiden puute altistaa itsemurha-ajatuksille yli 50-vuotiailla3.9.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Lapsuuden epäsuotuisat olosuhteet lisäävät itsemurha-ajatusten riskiä myöhemmällä iällä, ilmenee Helsingin yliopiston kansainvälisestä tutkimuksesta.
Majavat ovat palanneet metsämaisemaan ja elvyttävät sen luontoa2.9.2025 15:58:23 EEST | Tiedote
Pitkäaikainen tutkimus yli 50 vuoden ajalta kuvaa miten Evolle palanneet majavat ovat monimuotoistaneet elinympäristöjä. Se kertoo niiden merkittävästä roolista niin kutsuttuina ekosysteemi-insinööreinä, jotka mahdollistavat laajemman lajikirjon alueella.
Rikoslain ihmiskäsitys on ristiriitainen ja luo epäoikeudenmukaisuutta2.9.2025 08:30:32 EEST | Tiedote
Rikosoikeutta ohjaavat ajatukset perustuvat enemmän politiikkaan ja moraaliin kuin tutkittuun tietoon, sanoo Esko Yli-Hemminki, jonka väitöstutkimus käsittelee rikosoikeuden ihmiskäsitystä.
Päiväaktiivisten yöperhosten suuremmat kuuloelimet kyseenalaistavat olettamukset niiden evoluutiosta28.8.2025 07:50:00 EEST | Tiedote
Tutkijat tekivät odottamattoman löydön: päiväaktiivisilla yöperhosilla on suuremmat korvat kuin niiden yöaktiivisilla sukulaisilla. Havainto on yllättävä, koska päiväaktiiviset lajit eivät joudu kaikuluotaavien lepakoiden saalistamiksi.
Helsingin yliopiston Esa Hämäläinen: T&K-sovusta luopuminen olisi kohtalokas virhe – kasvu syntyy tutkimuksesta, ei leikkauksista27.8.2025 13:00:58 EEST | Tiedote
Ensi viikon budjettiriihessä hallituksella on mahdollisuus vahvistaa kasvun ja kilpailukyvyn edellytyksiä pitämällä kiinni historiallisesta T&K-sopimuksesta. Valtiovarainministeriön esitys sopimuksen lykkäämisestä olisi askel väärään suuntaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme