Hedelmöityshoidot voivat vahvistaa kokemuksia lapsettomuudesta

Elina Helosvuori tarkastelee avusteista lisääntymistä ja lapsettomuutta Suomessa ja analysoi naisiksi identifioituvien ja oletettujen ihmisten kehoihin kohdistuvia toimenpiteitä ja laboratorioissa tapahtuvaa alkioiden viljelyä ja valintaa koeputkihedelmöityshoidoissa.
– Tutkimukseni osoittaa, että myös sellaiset naiset, jotka saavat hoitojen avulla toivomansa määrän lapsia, saattavat vuosienkin päästä yhä määritellä itsensä lapsettomiksi, koska muisto rankasta ruumiillisesta hoitokokemuksesta on niin vahva, Helosvuori toteaa.
Myös lisääntymisbiologian ja -lääketieteen ammattilaisten työtä arvioidaan
Helosvuori analysoi tutkimuksessaan myös sitä, miten lisääntymisbiologian ja -lääketieteen ammattilaiset tutkivat ja arvioivat petrimaljoissa olevien alkioiden elinvoimaa ja mahdollisuuksia kehittyä sikiöiksi ja vauvoiksi.
– Osoitan tutkimuksessani, että arvioon alkion elinvoimasta päädytään hedelmöityshoitoklinikalla yhdistämällä tieteelliset tutkimustulokset alkioiden kehityksestä, viljelykäytännöt sekä hoidoissa käyvien potilaiden toiveet ja näkemykset.
Edes kansainvälisesti markkinoitu standardisoitumiseen ja automatisoitumiseen tähtäävä ja vallankumoukselliseksi markkinoitu Time lapse -kuvantamismenetelmä ei ole korvannut klinikoiden ammattilaisten kädentaitoja tai potilaiden toiveiden merkitystä alkionvalinnassa.
Lisääntymisen merkitys määrittyy uudelleen
Elina Helosvuoren tutkimuksen yhteiskunnallinen merkitys on siinä, että se osoittaa, miten lääketieteellisten tutkimusten ja hoitokäytäntöjen seurauksena lisääntymisen merkitys määrittyy uudelleen.
Helosvuoren mukaan avusteisessa lisääntymisessä ei ole kyse ainoastaan lapsen syntymästä. Tutkimusten ja hoitojen seurauksena yhä useammat hedelmällisyyteen liittyvät ruumiilliset ja biologiset tilat tulevat lääketieteellisesti tunnistetuiksi ja myös merkittäviksi potilaiden kokemukselle. Lisääntymisen, hedelmällisyyden ja hedelmättömyyden luonne ja merkitys siis muovautuvat erottamattomasti yhdessä niiden tekniikoiden kanssa, joiden tarkoituksena on kiertää raskauden alkamisen lisääntymisbiologiset ongelmat.
Valtiotieteiden maisteri Elina Helosvuori väittelee 11.9. klo 10 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa sosiologian alaan kuuluvasta aiheesta "Procreative entanglements - Embryos, clinical practices and experiences of childlessness in the age of assisted reproduction" (Yhteismuotoutuminen lisääntymisessä: Etnografinen tutkimus alkioista, lääketieteellisistä käytännöistä ja lapsettomuuden kokemuksista hedelmöityshoidoissa). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, sali P III, Yliopistonkatu 3. Väitöstiivistelmä on luettavissa e-thesis-palvelussa
Linkki tilaisuuden etäyhteyteen https://helsinki.zoom.us/j/68314042278
Vaihtoehtoisesti samaan Zoom-tapahtumaan voi liittyä myös seuraavin tiedoin:
Webinar ID: 683 1404 2278
Yhteyshenkilöt
Väittelijän yhteystiedot:
Elina Helosvuori 050 351 7307 elina.helosvuori@helsinki.fi
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme