Väitös 7.9.: Väitöskirja raottaa verhoa esiintymisjännityksen selättämiseksi (Gallego)

Väitöskirjatutkija Ana Gallegon tutkimus tuo esiin arvokasta tietoa esiintymisjännitykseen vaikuttavista psykologisista prosesseista, sekä siitä, miten ja millä menetelmillä esiintymiseen liittyvää ahdistuneisuutta ja pelkoja kannattaa arvioida ja vähentää. Väitöskirja tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 7.9.

Gallegon ensimmäinen osatutkimus keskittyi ymmärtämään esiintymisjännitykseen liittyvän ahdistuksen eri osa-alueita. Tarkasteltuja osa-alueita olivat itseraportoitu ahdistus, fysiologinen reaktiivisuus, ahdistukseen liittyvä välttämiskäyttäytyminen sekä oma ja ulkopuolisten arvio esiintymisestä

Tutkimuksen mukaan henkilöt, jotka raportoivat ahdistuneisuutta ennen esiintymistä, puhuivat lyhyemmän aikaa. Raportoidusta ahdistuksesta huolimatta heillä ei kuitenkaan ilmennyt verrokkeihin nähden poikkeuksellista fysiologista reaktiivisuutta esiintymistilanteessa. Esiintymisjännitys ei myöskään näyttäydy esitystä seuranneille esiintyjän odottamalla tavalla.

– Ulkopuolisten tekemät arviot esiintymisestä olivat järjestelmällisesti parempia verrattuna esiintyvien omiin arvioihin tilanteesta, Gallego kertoo.

Esiintymisahdistus on yhteydessä psykologiseen joustavuuteen

Psykologinen joustavuus auttaa selviytymään esimerkiksi kuormittavista tilanteista tai yllättävistä muutoksista. Gallegon tutkimus viittaa itseraportoidun esiintymisahdistuksen ja esiintymistilanteeseen liittyvän välttämiskäyttäytymisen, kuten esityksen lyhyen pituuden, olevan yhteydessä alhaisempaan psykologiseen joustavuuteen.

– Tutkimuksen avulla pystyttiin tunnistamaan ne psykologisen joustavuuden osatekijät, jotka ovat voimakkaimmin yhteydessä esiintymisahdistukseen. Tietoa voidaan hyödyntää kehitettäessä interventioita, joilla pyritään vähentämään esiintymistilanteisiin liittyvää ahdistusta ja pelkoa sekä esiintymistilanteisiin liittyvää välttämiskäyttäytymistä, väittelijä kuvaa

Psykologisen joustavuuden osa-alueista etenkin avoimuus omia kokemuksia kohtaan ennusti itseraportoitua esiintymiseen liittyvää ahdistuneisuutta. Esiintymisen lyhyt pituus, jonka voidaan katsoa kuvastavan välttämiskäyttäytymistä, oli yhteydessä muihin psykologisen joustavuuden osa-alueisiin, kuten tietoisuuteen omasta toiminnasta ja arvojen mukaisiin tekoihin.

Esiintymisharjoittelu toi nopeasti apua ahdistukseen

Tutkimuksen kolmas osuus keskittyi tarkastelemaan keinoja esiintymiseen liittyvän ahdistuksen vähentämiseksi. Suhdekehysteoriaan perustuvat interventiot vähensivät esiintymistilanteessa esiintyvää ahdistusta tehokkaasti, jopa jo yhden tai kahden esiintymisharjoittelun jälkeen.

– Suhdekehyksestä riippuen muutosprosessit olivat erilaisia, mutta kaikissa interventioissa ahdistuneisuus väheni merkittävästi, Gallego kertoo.

– Kun esiintymisahdistusta kokevaa henkilöä opetettiin käsittelemään esiintymiseen liittyviä epämiellyttäviä ajatuksia ja tunteita itsestä erillisinä asioina, ahdistuksen muutosta selitti vähäisempi samaistuminen omiin ajatuksiin. Kun esiintymisahdistusta kokevaa henkilöä opetettiin käsittelemään esiintymiseen liittyviä epämiellyttäviä ajatuksia ja tunteita siten, että hän näki ne vain yhtenä osana itseään, ahdistuksen muutosta selitti muutos hyväksynnässä, halukkuudessa kokea tunteita ja ajatuksia.

Master in Functional Analysis of Clinical and Health Contexts Ana Gallegon psykologian väitöskirjan "Acceptance and Commitment Therapy Approach to Public Speaking Anxiety" tarkastustilaisuus järjestetään tiistaina 7.9.2021 kello 12 alkaen verkkovälitteisesti. Vastaväittäjänä toimii Senior Lecturer, PhD Nic Hooper (University of West of England) ja kustoksena professori Raimo Lappalainen (Jyväskylän yliopisto).

Väitöskirja on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8810-4, ja väitöstä voi seurata osoitteessa https://r.jyu.fi/dissertation-gallego-alonso-070921.

Lisätietoja:

Ana Gallego, ana.b.gallego-alonso@jyu.fi, puh. +358 40 805 5035 (englanniksi)

Ana Gallego on väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella. Vuonna 2018 hän voitti Junior Investigator poster -palkinnon ACBS:n maailmankonferenssissa, Montrealissa, Kanadassa. Ennen tutkijanuraansa hän on työskennellyt kliinisellä sektorilla, tarjoten hoitoa päihdekuntoutusklinikalla sekä kroonisen kivun hoitoon keskittyneellä klinikalla. Hän suoritti psykologian kandidaatin ja maisterin tutkinnot Almerian yliopistossa Espanjassa.