
Amnesty: Poliisi väärinkäyttää pamppuja maailmanlaajuisesti
Pampun kaltaiset lyömäaseet ovat yleisimpiä voimankäyttövälineitä, joita poliisilla ja turvallisuusviranomaisilla on hallussaan ympäri maailmaa. Koska näitä aseita käytetään laajalti, tapahtuu myös väärinkäytöksiä usein, erityisesti protestien tai mielenosoitusten yhteydessä.
Amnesty Internationalin Blunt Force: Investigating the misuse of police batons and related weapon -verkkojulkaisu perustuu Amnestyn ja Omega Research Foundationin toteuttamaan tutkimustyöhön, jossa poliisin lyömäaseiden käyttöä tarkasteltiin kuva- ja videomateriaalia analysoimalla. Tulokset osoittavat, että poliisit käyttävät erilaisia lyömäaseita toistuvasti väärin tavoilla, jotka vastaavat kidutusta ja pahoinpitelyä.
Viranomaiset kohtaavat usein tilanteita, jossa heiltä vaaditaan nopeita päätöksiä stressaavissa ja vaarallisissa olosuhteissa. Lainvalvonnassa käytettävien välineiden käyttö voi joissain tilanteissa olla oikeutettua, olettaen että aseita käytetään asianmukaisesti. Poliisin tulee kuitenkin käyttää voimaa harkitusti, sillä tarpeeton voimankäyttö on ihmisoikeusloukkaus.
Tarpeettomia iskuja päähän ja kehoon
Amnestyn ja Omegan tutkimuksessa käytettiin aineistona 500 videota, jotka on kuvattu eri puolilla maailmaa vuosien 2011 ja 2021 välillä järjestetyissä mielenosoituksissa. Videoissa on väkivaltaisia välikohtauksia esimerkiksi Valko-Venäjältä, Kolumbiasta, Ranskasta, Intiasta ja Myanmarista. Amnestyn Crisis Evidence Labin ja Digital Verification Corpsin analysoimista videoista tunnistettiin 188 tilannetta, joissa poliisi väärinkäyttää pamppuja tai muita lyömäaseita.
Esimerkiksi Hong Kongissa kuvatussa videossa näkyy, miten joukko poliiseja lyö miespuolista mielenosoittajaa pampulla useita kertoja. Yksi poliiseista lyö miestä pampulla niin, että tämän päästä alkaa vuotaa verta. Videomateriaali osoittaa, että viranomaisilla olisi tilanteessa ollut käytössään muitakin, vähemmän haitallisia keinoja pidätyksen toteuttamiseen. Kansainväliset ihmisoikeusnormit kieltävät asettamasta toisen ihmisen henkeä vaaraan, jos se ei ole välttämätöntä esimerkiksi vakavan uhan torjumiseksi.
Valko-Venäjällä kuvatussa videossa näkyy, miten mellakkapoliisit kuljettavat mielenosoittajaa alas portaita. Yksi poliiseista lyö mielenosoittajaa jalkoihin, vaikka tämä ei vastusta pidätystä. Väkivalta jatkuu pampuniskulla takaraivoon sekä lyönneillä kasvoihin ja vatsaan samalla, kun yksi poliiseista pitelee mielenosoittajaa kiinni. Tilanteessa pampun iskut ovat tarpeetonta ja suhteetonta voimankäyttöä, jota käytetään rangaistuksena. Tällainen rankaiseminen täyttää kidutuksen sekä muun epäinhimillisen ja halventava kohtelun tunnusmerkit ja rikkoo kansainvälisen oikeuden ehdotonta kidutuksen kieltoa.
Voimankäyttövälineiden kauppa tarvitsee tiukempaa sääntelyä
“Pamput voivat väärin käytettyinä aiheuttaa vakavia vammoja ja niistä saadut iskut voivat johtaa jopa kuolemaan. Tästä huolimatta vastaavien voimankäyttövälineiden kauppaa koskeva sääntely on puutteellista. Hallitukset tulisi velvoittaa tekemään huolelliset riskiarvioinnit ennen tällaisen välineistön maastavientiä”, toteaa Verity Coyle, Amnestyn asiantuntija.
“Valtioiden tulisi myös varmistaa, että viranomaistoimijat koulutetaan toimimaan ihmisoikeuksien mukaisesti”, Coyle jatkaa.
YK:n pääsihteerin kokoama asiantuntijaryhmä on parhaillaan valmistelemassa ehdotuksia kidutusvälineiden kauppaa koskevan sääntelyn kehittämiseksi. Sääntely koskisi välineitä, joita voidaan käyttää kidutukseen tai kuolemanrangaistuksen toimeenpanoon, mukaan lukien niin sanotut ei-tappavat aseet sekä välineet kuten pamput ja kyynelkaasu. Ryhmän tulee raportoida ehdotuksensa YK:n yleiskokouksessa vuonna 2022. EU on vuonna 2006 hyväksynyt asetuksen, jolla kontrolloidaan kidutusvälineiden kauppaa, mutta sekään ei koske pamppuja. EU on vuonna 2006 hyväksynyt asetuksen, jolla kontrolloidaan kidutusvälineiden kauppaa, mutta sekään ei sisällä pamppuja.
Amnesty ja Omega vaativat tiukempaa kontrollia lainvalvojien voimankäyttövälineiden kaupankäynnin sääntelyyn. Vaatimuksena on, että myös yleisimmin väärinkäytetyt välineet, kuten pamput, kuuluisivat sääntelyn piiriin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Vilma VuorioTiedottaja
Puh:+358 40 833 1532vilma.vuorio@amnesty.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö. Me teemme ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkimme vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoimme niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Toimintamme perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Amnesty International
Amnesty ja Human Rights Watch: Etiopian Länsi-Tigrayssa on meneillään etninen puhdistus – alueelle vaaditaan välitöntä humanitaarista apua6.4.2022 02:00:00 EEST | Tiedote
Etiopian Länsi-Tigrayssa vuodesta 2020 lähtien sotineet osapuolet ovat syyllistyneet laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Siviilien teloitukset, massapidätykset, ryöstöt ja pakkosiirrot täyttävät sotarikosten tunnusmerkistön ja ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan, toteavat Amnesty International ja Human Rights Watch tänään julkaistussa raportissaan.
Amnestyn vuosiraportti: Venäjän sotatoimet pohjaavat järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin – Suomelle moitteita perusturvasta ja translaista29.3.2022 01:01:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, jolle on luotu pohja järjestelmällisillä ihmisoikeusloukkauksilla. Amnesty Internationalin vuosiraportti avaa, kuinka ihmisoikeuspuolustajien, riippumattoman median ja kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen on luonut otollisen maaperän sotatoimille.
Sotaa paenneiden auttaminen on vapaaehtoisten harteilla Puolassa – viranomaisten passiivisuus altistaa paenneet väkivallalle ja ihmiskaupalle24.3.2022 09:44:44 EET | Tiedote
Tilanne Ukrainan ja Puolan rajalla on kaoottinen ja vaarallinen. Se altistaa sotaa paenneet ihmiset kärsimyksen jatkumiselle. Amnestyn tutkijat tarkkailivat olosuhteita rajalla kymmenen päivän ajan ja haastattelivat Ukrainasta paenneita ihmisiä.
Mielenilmaus vaatii fossiiliriippuvuuden katkaisua4.3.2022 14:05:44 EET | Tiedote
Lauantaina 5.3.2022 eduskuntatalon edustalle kokoontuva mielenilmaus muistuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitukselle, että Ukrainan sota ja kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin tuore raportti osoittavat yhteiskuntamme fossiiliriippuvuuden tuhoisuuden. Mielenosoittajat vaativat hallitusta lunastamaan lupauksensa fossiilivapaasta hyvinvointiyhteiskunnasta.
Synkkä selvitys lääkeyhtiöiden toiminnasta: “Jos haluamme pandemian päättyvän, suunnan on muututtava”14.2.2022 09:26:41 EET | Tiedote
Lääkeyhtiöt valmistivat 10 miljardia koronarokoteannosta vuonna 2021. Määrällä olisi päästy vaivatta Maailman terveysjärjestön (WHO) tavoittelemaan 40 prosentin globaaliin rokotekattavuuteen. Silti vain neljä prosenttia matalan tulotason maiden asukkaista oli saanut kaksi rokotetta koronaa vastaan vuoden loppuun mennessä.