Arvosta ruokaa - älä heitä sitä roskiin – ensi viikolla vietetään hävikkiviikkoa

Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa. Suomessa kotitaloudet heittävät vuosittain roskiin yli 100 miljoonaa kiloa ruokaa, tämä vastaa laskennallisesti 33 prosenttia kaikesta Suomen ruokahävikistä.

- Suurin osa kotitalouksien ruokahävikistä voitaisiin välttää paremmalla ennakoinnilla, suunnittelulla tai säilyttämällä ruoka oikein, muistuttaa MTK:n ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen.

Kotitalouden koko ja tyyppi vaikuttaa paljon ruokahävikin määrään, mutta rahaksi muutettuna esimerkiksi nelihenkinen perhe heittää vuodessa 500 euroa roskikseen ruoan muodossa. Kokonaan ruokahävikkiä ei voi välttää, mutta koko ruokaketju työskentelee hävikin minimoimiseksi.

Kotitalouksien lisäksi ruokahävikkiä syntyy elintarviketeollisuudessa, kaupassa ja ravitsemuspalveluissa, kuten ravintoloissa tai vaikkapa kouluruokaloissa ja alkutuotannossa. Alkutuotannon osuus ruokahävikistä on näistä pienin, noin 11 prosenttia.

Kasvinviljelyasiamies Mika Virtasen mukaan tilatasolla hävikkiä syntyy esimerkiksi sadonkorjuun aikana, kuljetuksessa ja varastoinnissa, ja osa hävikistä on ihmiselle kelpaamattomia sivuvirtoja. Suomalaisilla maatiloilla hävikkiä hallitaan ja ehkäistään monella eri tavalla alkaen kasvupaikkaan sopivilla lajikevalinnoilla ja jatkuen oikea-aikaisiin ja oikein mitoitettuihin kasvinsuojelutoimenpiteisiin ja varastointiolosuhteiden hallintaan.

- Viljelijän osaaminen ja hyvä elintarvikehygienia jo tilatasolla ehkäisevät hävikkiä ja varmistavat kuluttajalle päätyvän ruuan laadun ja turvallisuuden.

Vinkkejä ruokahävikin vähentämiseen:
- Mieti ja suunnittele ostokset ja ruoat ennakkoon.
- Parasta ennen -merkinnällä tarkoitetaan vähimmäissäilyvyysaikaa, johon saakka elintarvike ainakin säilyttää sille tyypilliset ominaisuudet. Viimeinen käyttöpäivä -merkintä sen sijaan on nimensä mukaisesti päivä, jolloin valmistaja on tarkoittanut tuotteen viimeistään käytettäväksi.
- Jäikö kattilaan puuroa tai pellille uunijuureksia? Lymyääkö jääkaapissa kuivahtanut juusto, nahistunut juures tai tilkka maitoa? Älä heitä hyvää ruokaa pois, vaan kokeile erilaisia hävikkiherkkuja!

Lisää vinkkejä ja tietoa Hävikkiviikosta: https://havikkiviikko.fi/

Kokeile Heidi Siivosen hävikkisämpylöiden reseptiä.

Sadonkorjuun hävikkisämpylät

Kotitekoiset sämpylät ovat herkullisia, edullisia ja helppoja valmistaa. Sämpylöitä muhevoittamaan sopivat monenlaiset rippeet puurosta porkkanaan ja myös maitotuotteet.

2 dl tähteeksi jäänyttä puuroa
1 dl kypsää juuresmassaa (esimerkiksi haarukalla hienonnettuja uunijuureksia tai keitettyä perunaa survottuna) tai 1 dl juuresraastetta, esim. porkkanaa tai palsternakkaa
3 dl vettä, maitoa tai piimää
1 pss kuivahiivaa
1,5 tl suolaa
2 rkl siirappia
0,5 dl öljyä
7-8 dl sämpyläjauhoja

- Kuori ja raasta valitsemasi juures hienoksi raasteeksi tai survo haarukalla muutama kypsä peruna tai kourallinen tähteeksi jääneitä uunijuureksia. Sämpylätaikinaan sopivat myös jo hieman nahistuneet juurekset.
- Sekoita keskenään puuro, juuresmassa tai -raaste, neste, suola, siirappi ja öljy tasaiseksi massaksi.
- Sekoita kuivahiiva pieneen määrään jauhoja, ja lisää puuro-juures-seokseen.
- Alusta mukaan loput jauhot, puuhaarukalla sekoittaen.
- Taikina saa jäädä löysäksi, kuin paksuksi puuroksi.
- Peitä kulho liinalla, ja anna taikinan nousta vedottomassa paikassa kaksinkertaiseksi.
- Nostele taikinasta kahdella isolla lusikalla sämpylöitä pellille.
- Paista 225 asteessa kauniin värisiksi, 15-20 minuuttia.

Resepti: Heidi Siivonen

Lisätiedot:
Heidi Siivonen, ruokamarkkina-asiantuntija, MTK, 040 568 8802
Mika Virtanen, kasvinviljelyasiamies, 0400 544 728