Kun 4G otettiin käyttöön, suomalaisille naureskeltiin maailmalla – DNA:n johtaja kertoo, kuinka nauru muuttui lopulta ihmettelyksi ja miksi Suomi on nyt 5G:n edelläkävijä – ja luopumassa vanhasta teknologiasta
Tästä kaikki alkoi
GSM, eli toisen sukupolven matkapuhelinjärjestelmän lanseeraus 30 vuotta sitten mullisti suomalaisten arjen kertaheitolla: yhteydenpito ihmisten välillä helpottui, kun yhdellä latauksella jopa viikon toimivan matkapuhelimen saattoi ottaa mukaan minne tahansa. Mukana tulivat myös tekstiviestit, data sekä ensimmäiset mobiilipelit.
”Suomessa GSM-liittymien hinnat laskivat nopeasti ja sitä myötä myös koko kansan kiinnostus matkapuhelimia kohtaan kasvoi. Pian suomalaiset tunnistettiinkin ulkomailla siitä, että kuljimme aina matkapuhelin korvalla”, kertoo DNA:n kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pekka Väisänen.
"Meillä on kilpailtu tietoliikenteessä jo 1800-luvulta alkaen. Muissa maissa markkinaa määräsivät valtiolliset monopoliyhtiöt eikä kehitys lähtenyt lentoon samalla tavalla. Suomessa markkinoilla toimi valtiollisen operaattorin Telen lisäksi paikallisia puhelinyhtiötä, joiden asiakkaina suurin osa suomalaisista oli jo entuudestaan. Siksi oli luonnollista siirtyä myös GSM-liittymän käyttäjäksi puhelinyhtiön asiakkaana”, Väisänen sanoo.
Suomessa luotetaan nopeuspohjaiseen hinnoitteluun
3G:n myötä 2000-luvun alussa markkinoille tulivat ensimmäiset älypuhelimet ja mobiilidataa alettiin ensimmäistä kertaa pitää vakavasti otettavana innovaationa: puheluiden sijaan laitteita alettiin suunnitella data ja applikaatiot edellä.
”Muutos oli suuri, kun päätelaitteisiin alettiin kehittää sovelluksia eri tarpeisiin. Sovellusten myötä myös mobiilidatan tarve alkoi kasvaa ennen näkemättömällä tavalla”, Väisänen summaa.
“Suomessa omaksuttiin muista maista poikkeava hinnoittelumalli, jossa liittymän hinta perustui liittymän nopeuteen eikä kulutettuun datamäärään. Tämä asiakaslähtöinen hinnoittelumalli johti siihen, että kuluttajat tottuivat käyttämään mobiilidataa kaikkialla. Asiakkaiden ei tarvinnut pelätä yllätyslaskuja mobiilidatan käytöstä. Suuret datamäärät mobiiliverkoissa ovat johtaneet siihen, että suomalaiset operaattorit joutuvat hyvin etupainotteisesti investoimaan verkkojen laatuun ja uusimpiin teknologioihin. Suomessa aikoinaan käyttöönotettu nopeuspohjainen hinnoittelumalli selittää, miksi suomalaiset käyttävät huomattavasti enemmän mobiilidataa kuin muu maailma.”
4G mahdollisti sosiaaliset mediat ja suoratoistopalvelut
Kun 4G rantautui Suomeen 2010-luvulla, suurin muutos oli, että mobiiliverkko nopeutui entisestään ja verkon viive pieneni. Päätelaitteisiin sekä verkkoon tuli uusia kyvykkyyksiä ja puhelinta pystyi käyttämään entistä monipuolisemmin. Tämän myötä esimerkiksi suoratoistopalvelut ja sosiaaliset median palvelut tulivat mahdollisiksi. Lisäksi tämä mahdollisti koteihin entistä laadukkaamman laajakaistayhteyden mobiiliverkon välityksellä.
“Suomessa koko maan kattava 4G-verkko rakennettiin nopeammin kuin monissa muissa maissa ja kuluttajat omaksuivat uuden teknologian nopeasti. Suomalaiset operaattorit jatkoivat 3G-ajalta tutuksi tulleella nopeuteen perustuvalla kiinteällä hinnoittelulla. Lähes kaikkialla muualla maailmassa jatkui vallitsevana mallina datan kulutukseen perustuva hinnoittelu. Tämä on johtanut hyvin erilaiseen käyttäytymiseen puhelimen kanssa. Muualla maailmassa kuluttajat hakeutuvat aina kun mahdollista käyttämään vapaita Wifi-verkkoja säästääkseen mobiilidataa ja saadakseen parempaa palvelun laatua. Suomessa kuluttajat mieluummin ottavat Wifin pois päältä, koska mobiiliverkosta saa yleensä luotettavamman yhteyden ilman lisämaksua. Asiakaslähtöinen hinnoittelu ja laadukkaat mobiiliyhteydet ovat sitouttaneet asiakkaita mobiiliin ja innostaneet ottamaan uutta mobiiliteknologiaa käyttöön nopeasti”, Väisänen summaa.
”Asiakaslähtöinen, nopeuspohjainen hinnoittelumalli on osoittautunut myös suomalaisille operaattoreille kannattavaksi. Kuluttajat ovat valmiita maksamaan nopeammasta yhteydestä, kun kuukausimaksu säilyy kiinteänä. Viime vuosiin asti Suomen poikkeavalle hinnoittelumallille on ulkomailla lähinnä naureskeltu, mutta nyt monet ulkomaalaiset operaattorit ovat ymmärtäneet logiikan ja miettivät siirtymistä vastaavaan malliin.”
Suomi muita edellä 5G-verkon rakentamisessa
Väisäsen mukaan 5G tuo mukanaan monia uusia ominaisuuksia, joita ei aiemmissa mobiiliteknologioissa voitu toteuttaa. Aiemmin haasteena on ollut esimerkiksi se, että liittymän nopeus hidastuu, kun ihmiset katsovat suoratoistopalveluja yhtä aikaa monilta päätelaitteilta. 5G:ssä osa kapasiteetista voidaan varata tiettyä käyttöä varten.
“Tämä mahdollistaa esimerkiksi sen, että operaattori voi antaa liittymän nopeuksista selkeän palvelulupauksen. Aiemmin tähän on pystytty vain kiinteissä verkoissa. Esimerkiksi DNA Koti 5G -palvelussa ja yrityspalveluissa tällainen nopeuslupaus on toteutettu. Palvelun laatu on suomalaisille asiakkaille kriittistä ja siksi operaattorit kilpailevat siitä, kuka rakentaa nopeimmin verkon uudella teknologialla. Ei siis ole ihme, että Suomessa ollaan taas 5G:n käyttöönotossa merkittävästi edellä muita”, Väisänen kertoo.
“Nopea teknologinen kehitys mahdollistaa myös vanhasta teknologiasta luopumisen saumattomasti. Esimerkiksi viime vuonna DNA:n 3G-verkossa, josta olemme luopumassa vuoden 2023 loppuun mennessä, siirrettiin enää vain noin kaksi prosenttia mobiilidatasta. Tämän myötä resursseja vapautuu 4G- ja 5G-yhteyksien käyttöön, mikä mahdollistaa entistä paremman asiakaskokemuksen tulevaisuudessa.”
”Moni ihmettelee, miksi olemme päättäneet luopua 3G-verkosta 2G-verkon sijaan. Syy on siinä, että Suomen päätelaitekannassa on vielä pieni joukko vanhoja laitteita, jotka tukevat vain 2G-tekniikkaa, kun sen sijaan kaikki 3G-laitteet tukevat myös 2G-tekniikkaa. 2G on siis 3G:tä joustavampi tekniikka saattamaan loppuun asti vanhalle tekniikalle perustuvien laitteiden elinkaaren. 3G-verkon sulkeminen ei siis täysin lopeta vanhojenkaan laitteiden toimimista, kuten 2G-verkon sulkeminen tekisi”, Väisänen avaa.
Faktalaatikko: miksi aihe on ajankohtainen?
• Traficom: Suomi edelleen ykkönen mobiilidatan käytössä
• Ensimmäisestä Suomesta soitetusta GSM-puhelusta on tänä vuonna 30 vuotta
• DNA:n 5G-verkko rakentuu vauhdilla
• DNA sulkee 3G-verkkonsa vuoden 2023 loppuun mennessä
Lisätietoja medialle:
Pekka Väisänen, kuluttajaliiketoiminnan johtaja, DNA Oyj, puh. 044 040 0168, pekka.vaisanen@dna.fi
DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikenneyhtiöistä. Haluamme tehdä asiakkaidemme arjesta mutkattomampaa. Tarjoamme yhteydet, palvelut ja laitteet koteihin sekä töihin ja pidämme näin huolta yhteiskunnan digitalisaatiosta. DNA:n asiakkaat ovat mobiilidatan käyttömäärissä jatkuvasti maailman kärkijoukossa. DNA:lla on noin 3,6 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Yhtiö on palkittu lukuisia kertoja erinomaisena työantajana ja perheystävällisenä työpaikkana. Vuonna 2020 liikevaihtomme oli 934 miljoonaa euroa ja yhtiössä työskentelee noin 1600 henkilöä ympäri Suomea. DNA on osa Telenoria, joka on Pohjoismaiden johtava tietoliikenneyhtiö. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi, Facebookissa @DNA.fi ja LinkedInissä @DNA-Oyj.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta DNA Oyj
DNA:n huhtikuun 2025 myydyimmät puhelimet ja älykellot2.5.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Applen iPhone 13 5G nappasi ensimmäisen sijan sekä kuluttajien että yritysasiakkaiden myydyimpien puhelinten listalla huhtikuussa. Apple piti kärkipaikkaa myös käytettyjen puhelinten listalla iPhone 12 5G -mallillaan. Huhtikuun myydyin älykello oli OnePlus Watch 3, ja Xploran mallit olivat puolestaan suosituimpia kellopuhelimia huhtikuussa.
Onko 9%&GR hyvä salasana? DNA:n tietoturva-asiantuntija muistuttaa hyvistä salasanakäytännöistä maailman salasanapäivän aattona30.4.2025 08:55:00 EEST | Tiedote
Torstaina 1.5.2025 vietetään vapun lisäksi maailman salasanapäivää, jonka tarkoitus on muistuttaa paremmista salasanakäytännöistä. Yleinen harhakäsitys on, että salasanan pitäisi näyttää kryptiseltä, jotta se suojaisi. DNA:n tietoturva-asiantuntijan mukaan käsitys on vanhentunut, sillä uudet menetelmät pystyvät purkamaan lyhyitä salasanoja helposti, vaikka ne sisältäisivät erikoismerkkejä epämääräisessä järjestyksessä.
Is 9%&GR a good password? DNA’s information security expert gives a reminder of good password habits on the eve of World Password Day30.4.2025 08:55:00 EEST | Press release
Thursday, May 1, 2025, will be – in addition to May Day – World Password Day, that promotes better password habits. It is a common misconception that a password should look cryptic in order for it to provide protection. According to DNA’s information security expert, this notion is outdated, as new methods are easily able to decrypt short passwords even if they contain special characters in a vague order.
Espanjan ja Portugalin sähkökatkot herättivät kysymyksiä – näin käy viestintäverkoille Suomessa, jos sähköt katkeavat29.4.2025 13:30:00 EEST | Tiedote
Espanjan ja Portugalin sähköt katkesivat laajasti tämän viikon maanantaina. Mediatietojen perusteella kyse oli ainakin Espanjassa maan historian pahimmasta sähkökatkosta. Katko kesti paikoin jopa lähes 20 tuntia. Esimerkiksi kodinkone-, liikenne-, valaistus- ja maksupääteongelmien lisäksi myös viestintäverkoissa syntyi katkon vuoksi suuria haasteita. Miten Suomen viestintäverkoille käy sähkökatkon sattuessa? DNA:n asiantuntija kertoo.
Färre barn än tidigare har en egen telefon24.4.2025 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
Färre barn än tidigare i åldern 5–7 år har en egen telefon för personligt bruk. Särskilt bland de yngsta barnen har andelen som äger en egen smarttelefon minskat, konstaterar DNA:s årliga Skolbarnundersökning.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme