Kun 4G otettiin käyttöön, suomalaisille naureskeltiin maailmalla – DNA:n johtaja kertoo, kuinka nauru muuttui lopulta ihmettelyksi ja miksi Suomi on nyt 5G:n edelläkävijä – ja luopumassa vanhasta teknologiasta
Tästä kaikki alkoi
GSM, eli toisen sukupolven matkapuhelinjärjestelmän lanseeraus 30 vuotta sitten mullisti suomalaisten arjen kertaheitolla: yhteydenpito ihmisten välillä helpottui, kun yhdellä latauksella jopa viikon toimivan matkapuhelimen saattoi ottaa mukaan minne tahansa. Mukana tulivat myös tekstiviestit, data sekä ensimmäiset mobiilipelit.
”Suomessa GSM-liittymien hinnat laskivat nopeasti ja sitä myötä myös koko kansan kiinnostus matkapuhelimia kohtaan kasvoi. Pian suomalaiset tunnistettiinkin ulkomailla siitä, että kuljimme aina matkapuhelin korvalla”, kertoo DNA:n kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pekka Väisänen.
"Meillä on kilpailtu tietoliikenteessä jo 1800-luvulta alkaen. Muissa maissa markkinaa määräsivät valtiolliset monopoliyhtiöt eikä kehitys lähtenyt lentoon samalla tavalla. Suomessa markkinoilla toimi valtiollisen operaattorin Telen lisäksi paikallisia puhelinyhtiötä, joiden asiakkaina suurin osa suomalaisista oli jo entuudestaan. Siksi oli luonnollista siirtyä myös GSM-liittymän käyttäjäksi puhelinyhtiön asiakkaana”, Väisänen sanoo.
Suomessa luotetaan nopeuspohjaiseen hinnoitteluun
3G:n myötä 2000-luvun alussa markkinoille tulivat ensimmäiset älypuhelimet ja mobiilidataa alettiin ensimmäistä kertaa pitää vakavasti otettavana innovaationa: puheluiden sijaan laitteita alettiin suunnitella data ja applikaatiot edellä.
”Muutos oli suuri, kun päätelaitteisiin alettiin kehittää sovelluksia eri tarpeisiin. Sovellusten myötä myös mobiilidatan tarve alkoi kasvaa ennen näkemättömällä tavalla”, Väisänen summaa.
“Suomessa omaksuttiin muista maista poikkeava hinnoittelumalli, jossa liittymän hinta perustui liittymän nopeuteen eikä kulutettuun datamäärään. Tämä asiakaslähtöinen hinnoittelumalli johti siihen, että kuluttajat tottuivat käyttämään mobiilidataa kaikkialla. Asiakkaiden ei tarvinnut pelätä yllätyslaskuja mobiilidatan käytöstä. Suuret datamäärät mobiiliverkoissa ovat johtaneet siihen, että suomalaiset operaattorit joutuvat hyvin etupainotteisesti investoimaan verkkojen laatuun ja uusimpiin teknologioihin. Suomessa aikoinaan käyttöönotettu nopeuspohjainen hinnoittelumalli selittää, miksi suomalaiset käyttävät huomattavasti enemmän mobiilidataa kuin muu maailma.”
4G mahdollisti sosiaaliset mediat ja suoratoistopalvelut
Kun 4G rantautui Suomeen 2010-luvulla, suurin muutos oli, että mobiiliverkko nopeutui entisestään ja verkon viive pieneni. Päätelaitteisiin sekä verkkoon tuli uusia kyvykkyyksiä ja puhelinta pystyi käyttämään entistä monipuolisemmin. Tämän myötä esimerkiksi suoratoistopalvelut ja sosiaaliset median palvelut tulivat mahdollisiksi. Lisäksi tämä mahdollisti koteihin entistä laadukkaamman laajakaistayhteyden mobiiliverkon välityksellä.
“Suomessa koko maan kattava 4G-verkko rakennettiin nopeammin kuin monissa muissa maissa ja kuluttajat omaksuivat uuden teknologian nopeasti. Suomalaiset operaattorit jatkoivat 3G-ajalta tutuksi tulleella nopeuteen perustuvalla kiinteällä hinnoittelulla. Lähes kaikkialla muualla maailmassa jatkui vallitsevana mallina datan kulutukseen perustuva hinnoittelu. Tämä on johtanut hyvin erilaiseen käyttäytymiseen puhelimen kanssa. Muualla maailmassa kuluttajat hakeutuvat aina kun mahdollista käyttämään vapaita Wifi-verkkoja säästääkseen mobiilidataa ja saadakseen parempaa palvelun laatua. Suomessa kuluttajat mieluummin ottavat Wifin pois päältä, koska mobiiliverkosta saa yleensä luotettavamman yhteyden ilman lisämaksua. Asiakaslähtöinen hinnoittelu ja laadukkaat mobiiliyhteydet ovat sitouttaneet asiakkaita mobiiliin ja innostaneet ottamaan uutta mobiiliteknologiaa käyttöön nopeasti”, Väisänen summaa.
”Asiakaslähtöinen, nopeuspohjainen hinnoittelumalli on osoittautunut myös suomalaisille operaattoreille kannattavaksi. Kuluttajat ovat valmiita maksamaan nopeammasta yhteydestä, kun kuukausimaksu säilyy kiinteänä. Viime vuosiin asti Suomen poikkeavalle hinnoittelumallille on ulkomailla lähinnä naureskeltu, mutta nyt monet ulkomaalaiset operaattorit ovat ymmärtäneet logiikan ja miettivät siirtymistä vastaavaan malliin.”
Suomi muita edellä 5G-verkon rakentamisessa
Väisäsen mukaan 5G tuo mukanaan monia uusia ominaisuuksia, joita ei aiemmissa mobiiliteknologioissa voitu toteuttaa. Aiemmin haasteena on ollut esimerkiksi se, että liittymän nopeus hidastuu, kun ihmiset katsovat suoratoistopalveluja yhtä aikaa monilta päätelaitteilta. 5G:ssä osa kapasiteetista voidaan varata tiettyä käyttöä varten.
“Tämä mahdollistaa esimerkiksi sen, että operaattori voi antaa liittymän nopeuksista selkeän palvelulupauksen. Aiemmin tähän on pystytty vain kiinteissä verkoissa. Esimerkiksi DNA Koti 5G -palvelussa ja yrityspalveluissa tällainen nopeuslupaus on toteutettu. Palvelun laatu on suomalaisille asiakkaille kriittistä ja siksi operaattorit kilpailevat siitä, kuka rakentaa nopeimmin verkon uudella teknologialla. Ei siis ole ihme, että Suomessa ollaan taas 5G:n käyttöönotossa merkittävästi edellä muita”, Väisänen kertoo.
“Nopea teknologinen kehitys mahdollistaa myös vanhasta teknologiasta luopumisen saumattomasti. Esimerkiksi viime vuonna DNA:n 3G-verkossa, josta olemme luopumassa vuoden 2023 loppuun mennessä, siirrettiin enää vain noin kaksi prosenttia mobiilidatasta. Tämän myötä resursseja vapautuu 4G- ja 5G-yhteyksien käyttöön, mikä mahdollistaa entistä paremman asiakaskokemuksen tulevaisuudessa.”
”Moni ihmettelee, miksi olemme päättäneet luopua 3G-verkosta 2G-verkon sijaan. Syy on siinä, että Suomen päätelaitekannassa on vielä pieni joukko vanhoja laitteita, jotka tukevat vain 2G-tekniikkaa, kun sen sijaan kaikki 3G-laitteet tukevat myös 2G-tekniikkaa. 2G on siis 3G:tä joustavampi tekniikka saattamaan loppuun asti vanhalle tekniikalle perustuvien laitteiden elinkaaren. 3G-verkon sulkeminen ei siis täysin lopeta vanhojenkaan laitteiden toimimista, kuten 2G-verkon sulkeminen tekisi”, Väisänen avaa.
Faktalaatikko: miksi aihe on ajankohtainen?
• Traficom: Suomi edelleen ykkönen mobiilidatan käytössä
• Ensimmäisestä Suomesta soitetusta GSM-puhelusta on tänä vuonna 30 vuotta
• DNA:n 5G-verkko rakentuu vauhdilla
• DNA sulkee 3G-verkkonsa vuoden 2023 loppuun mennessä
Lisätietoja medialle:
Pekka Väisänen, kuluttajaliiketoiminnan johtaja, DNA Oyj, puh. 044 040 0168, pekka.vaisanen@dna.fi
DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikenneyhtiöistä. Haluamme tehdä asiakkaidemme arjesta mutkattomampaa. Tarjoamme yhteydet, palvelut ja laitteet koteihin sekä töihin ja pidämme näin huolta yhteiskunnan digitalisaatiosta. DNA:n asiakkaat ovat mobiilidatan käyttömäärissä jatkuvasti maailman kärkijoukossa. DNA:lla on noin 3,6 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Yhtiö on palkittu lukuisia kertoja erinomaisena työantajana ja perheystävällisenä työpaikkana. Vuonna 2020 liikevaihtomme oli 934 miljoonaa euroa ja yhtiössä työskentelee noin 1600 henkilöä ympäri Suomea. DNA on osa Telenoria, joka on Pohjoismaiden johtava tietoliikenneyhtiö. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi, Facebookissa @DNA.fi ja LinkedInissä @DNA-Oyj.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta DNA Oyj
Toimi näin, jos epäilet tietojesi vuotaneen käyttämäsi palvelun tietomurrossa – lähes jokaisen palvelun kohdalla riskejä18.6.2025 08:25:00 EEST | Tiedote
Nykyään voi olla vaikea itse vaikuttaa tietomurron uhriksi joutumiseen, sillä tietoja on niin monessa paikassa. DNA:n kuluttajaliiketoiminnan lisäarvopalveluista vastaava Heidi Havastila kertoo mitä asioita kannattaa tehdä, jos epäilee omien tietojensa vuotaneen palvelun tietomurron yhteydessä, miten voi yrittää tunnistaa epäluotettavat palvelut jo ennen tietojen luovuttamista, ja mitä kaikkea rikolliset varastetuilla tiedoilla pystyvät tekemään.
Here's what to do if you suspect your data has been leaked in a data breach – almost every service is at risk18.6.2025 08:25:00 EEST | Press release
These days, it can be difficult to protect yourself against becoming the victim of a data breach, as your data is held in so many places. Heidi Havastila, Head of Value Added Services at DNA Consumer Business, explains what to do if you suspect your personal data has been leaked in a security breach, how to try to identify untrustworthy services before you hand over your data, and what criminals can do with stolen data.
DNA tuo myyntiin reaaliaikaisen tekoälypohjaisen keskustelubotin17.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
DNA tuo markkinoille uuden asiakaspalveluratkaisun, joka pystyy käymään reaaliaikaisesti keskusteluja asiakkaiden kanssa ajasta, paikasta ja käytetystä kielestä riippumatta. Ratkaisu hyödyntää Genesys Cloud -asiakaspalveluratkaisua ja Microsoft OpenAI -teknologioita. DNA:n yritysasiakkaat voivat hyödyntää tätä sujuvaa ja reaaliaikaista teknologiaa asiakaspalvelussaan.
DNA launches real-time AI-voicebot17.6.2025 08:45:00 EEST | Press release
DNA is introducing a new customer service solution that can engage in real-time conversations with customers, regardless of time, location, or language used. The solution leverages the Genesys Cloud customer service platform and Microsoft OpenAI technologies. DNA business customers can utilize this seamless and real-time technology in their customer service operations.
Asiantuntija listaa 7 vähemmän tunnettua kyberansaa – ”Moni osaa jo varoa huijausviestejä, mutta…”12.6.2025 08:55:00 EEST | Tiedote
Kyberrikolliset kehittävät jatkuvasti uusia, ovelampia tapoja huijata. Moni kansalainen on jo vuosien mittaan oppinut tunnistamaan helpostikin erilaiset huijausviestit ja -puhelut sekä esimerkiksi välttelemään julkisia WiFi-verkkoja. Samaan aikaan ympärillämme on entistä enemmän erikoisempia, mutta kasvavassa käytössä olevia kyberansoja, jotka on hyvä oppia välttämään. DNA:n asiantuntija kertoo vastaan tulleista tapauksista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme