Tutkimus: Lapsille ja nuorille suunnattua epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia pitäisi rajoittaa

Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen yhdessä viestintätoimisto Ahjo Communicationsin kanssa toteuttaman Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille ja nuorille (EPELI) -tutkimusprojektin alustavia tuloksia esiteltiin tänään hankkeen päätösseminaarissa Metsätalolla Helsingissä. Tulosten mukaan markkinoinnin sääntely parantaa lähtökohtaisesti aina lasten ja nuorten hyvinvointia ja edistää lapsen edun lisäksi pidemmällä tarkastelujaksolla myös koko väestön terveyttä. Tutkimus on osa valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Tutkimusprojektin loppuraportti ilmestyy lokakuussa 2021. Päätösseminaarin avasi valtiosihteeri Eila Mäkipää.

”Tarvitsemme selkeät pelisäännöt, joiden avulla vähentää alaikäisten altistusta epäterveellisille elintarvikkeille sosiaalisessa mediassa. Lasten ja nuorten terveyden suojelu on meidän aikuisten vastuulla”, toteaa valtiosihteeri Eila Mäkipää.

Sääntelyllä edistetään sekä lasten oikeuksia että terveyden tasa-arvoa

Lapsen iänmukainen kasvu ja kehitys edellyttävät hyvää ravitsemustilaa. Monien ravintoaineiden tarve on lapsella kehon painoon nähden erittäin suuri. Lapsuuden ravitsemuksen virheitä ja niiden vaikutuksia elimistöön voi olla haasteellista korjata aikuisuudessa. Vastaavasti lapsuudessa ja nuoruudessa opitut toimintamallit ja tottumukset voivat parhaimmillaan edistää terveyttä ja elämänlaatua myös aikuisuudessa.

EPELI-tutkimuksen tulosten mukaan kotitalouden alempi koulutusaste ja pienemmät tulot ovat yhteydessä suurempaan epäterveellisten elintarvikkeiden osuuteen kaikista kotitalouden ruokaostoista. Hankkeen johtajan, Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholmin mukaan tämän takia tarvitaan nykyistä tiukempaa markkinoinnin sääntelyä. Tiukemman sääntelyn avulla voitaisiin turvata lasten oikeuksia, kuten oikeutta terveyteen, sekä edistää myös yleisemmin terveyden tasa-arvoa.

EPELI-tutkimuksen tulosten perusteella nykyistä tiukempaa ja rajoittavampaa markkinoinnin sääntelyä tarvitaan suojelemaan etenkin 13–17-vuotiaita nuoria. EPELI-hankkeen varajohtaja, Tampereen yliopiston palvelujen ja kaupan apulaisprofessori Elina Närvänen toteaa, että lapsille ja nuorille kohdistettu elintarvikemarkkinointi on siirtynyt perinteisestä mediasta hyvin vahvasti sosiaaliseen mediaan. Erityisesti nuorten suosimia sosiaalisen median vaikuttajia hyödyntävä markkinointi on ristiriidassa nykyisen sääntelyn antamien ohjeiden kanssa.

Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia alaikäisille rajoittavaa lainsäädäntöä on alettava valmistella

Hankkeen alustavien tulosten mukaan kuluttaja-asiamiehen ja THL:n yhdessä Eviran kanssa laatima suositus ”Lapset ja elintarvikkeiden markkinointi” on vanhentunut ja epäselvä, eikä yrityksillä ole sen perusteella mahdollisuutta varmistua oman toimintansa lainmukaisuudesta. EPELI-hankkeen tulosten valossa linjausta tulisi päivittää ja epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia lapsille ja nuorille rajoittaa. Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia alaikäisille rajoittavaa lainsäädäntöä on alettava valmistella. Sopivin paikka elintarvikkeiden markkinointisäännöille on elintarvikelaki. Sääntöjen tulisi koskea alle 18-vuotiaisiin kohdistuvaa epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia. Päätösseminaarissa tutkimuksen alustavia tuloksia kommentoi kuluttaja-asiamies Katri Väänänen.

"Markkinointiympäristö on mullistunut yhteisen suosituksemme julkaisun jälkeen. Huoli lapsiin kohdistuvasta epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnista on kuitenkin edelleen sama. Seuraava askel olisikin saada aikaan toimivampaa lainsäädäntöä ja itsesääntelyä”, toteaa kuluttaja-asiamies Katri Väänänen.

EPELI-hankkeen mukaan Suomessa tulisi ottaa käyttöön ravitsemusprofilointiin perustuva järjestelmä, joka kertoisi elintarvikkeen ravitsemuksellisesta laadusta riittävän monipuolisesti, ei ainoastaan indikoiden epäterveellistä vaihtoehtoa ja terveellistä vaihtoehtoa. Toimiva ravitsemusprofilointi helpottaisi markkinoinnin sääntelyn lisäksi muun muassa haittaverotusta koskevien poliittisten päätösten tekemistä. Lisäksi sen avulla voitaisiin monipuolisemmin ohjata kuluttajia tekemään terveellisempiä valintoja.

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.