Fyysikot taivuttivat nesteet neliön, ristikon ja donitsin muotoon

Kun kaksi ainetta tuodaan yhteen, ne asettuvat lopulta vakaaseen tilaan, jota kutsutaan termodynaamiseksi tasapainoksi. Esimerkiksi öljy kelluu veden päällä, ja maito sekoittuu tasaisesti kahviin.
Ryhmä Aalto-yliopiston fyysikoita halusi selvittää, mitä tapahtuu, kun tasapaino häiriintyy. He halusivat myös ymmärtää, voisiko epätasapainoisista järjestelmistä olla hyötyä tulevaisuuden materiaalien suunnittelussa.
Tutkijat onnistuivat luomaan kahden öljyn seoksesta hallittuja ja monimutkaisia rakenteita, joita voidaan kytkeä päälle ja pois sähköjännitteen avulla.
”Tasapainossa olevat asiat ovat vähän tylsiä. On mielenkiintoista ajaa järjestelmiä pois tasapainosta ja nähdä, voiko epätasapainoisia rakenteita hallita tai hyödyntää. Biologinen elämähän on hyvä esimerkki todella monimutkaisesta käytöksestä molekyylijoukossa, joka ei ole termodynaamisessa tasapainotilassa”, sanoo professori Jaakko Timonen.
Tutkijat käyttivät kokeissa öljy-yhdistelmiä, joilla on erilaiset sähkönjohtavuudet ja eristeominaisuudet. Tutkijat pakottivat öljyseokset sähkökentän avulla erilaisiin muotoihin ja kokoonpanoihin.
”Kun aktivoimme sähkökentän seoksen läpi, öljyjen rajapintaan muodostui sähkövaraus. Tämä varaus pakotti rajapinnan pois termodynaamisesta tasapainosta ja loi mielenkiintoisia muodostelmia”, kertoo tutkijatohtori Nikos Kyriakopoulos.
Sähkökentän häiritsemisen lisäksi tutkijat eristivät nesteet ohueksi, näennäisen kaksiulotteiseksi levyksi. Tämä johti siihen, että öljyt muovautuivat monenlaisiksi täysin odottamattomiksi pisaroiksi ja kuvioiksi, joita voitiin hallita sähkökentällä.
Tutkijat saivat pisarat järjestymään suorasivuisiksi neliöiksi ja kuusikulmioiksi, mikä on luonnossa lähes mahdotonta. Siellä pienet kuplat ja pisarat muodostavat palloja. Öljyt saatiin myös muodostamaan toisiinsa liittyviä hiloja; ristikkokuvioita, joita ilmenee säännöllisesti kiinteissä aineissa, mutta jotka ovat ennenkuulumattomia nestemäisissä seoksissa.
Nesteet muodostivat jopa tooruksen eli geometrisen muodon, joka muistuttaa donitsia. Se oli vakaa ja piti muotonsa sähkökentän ollessa käytössä. Tämä ei ole luonnollista, sillä luonnossa nesteillä on vahva taipumus romahtaa ja täyttää keskellä oleva aukko.
Lisäksi nesteet voivat muodostaa säikeitä, jotka kiertyvät ja pyörivät keskuksen ympärillä.
”Kaikki nämä erikoiset muodot syntyvät ja pysyvät muodossaan siksi, että niiden romahtaminen takaisin tasapainoon estetään rajapinnassa syntyvän sähköisen varauksen liikkeellä”, sanoo Geet Raju.
Tutkimuksen avulla voidaan tulevaisuudessa myös luoda vuorovaikutteisia mikropisaroiden ja pyörivien mikrofilamenttien populaatioita, jotka jäljittelevät bakteerien ja mikrolevien kaltaisten mikro-organismien dynamiikkaa ja kollektiivista käyttäytymistä. Lisäksi jatkossa tutkijoiden tavoite on luoda jännitteellä ohjattuja optisia komponentteja ja laitteita ilmiöön perustuen.
Katsoaksesi videon lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.Fyysikot taivuttivat nesteet neliön, ristikon ja donitsin muotoon
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jaakko Timonen
Apulaisprofessori
Aalto-yliopisto
jaakko.timonen@aalto.fi
puh. 044 230 5820
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Kutsu: Miksi jokaisen lukiolaisen tulisi opiskella kauppatieteiden perusteita osana lukio-opintoja?8.9.2025 14:10:00 EEST | Kutsu
Kauppatieteitä lukiolaiselle -teos sisältää sellaiset tiedot, jotka jokaisen Suomen lukiolaisen tulisi osata, kun tämä siirtyy korkeakouluun ja työelämään.
Kolme Aalto-yliopiston kansainvälistä tutkijaa sai EU:n tavoitellun miljoonarahoituksen4.9.2025 13:00:03 EEST | Tiedote
Corinna Coupette, Maja Vuckovac ja Robin Welsch kehittävät tutkimushankkeissaan kestävämpiä oikeusjärjestelmiä, lääketiedettä hyödyntävää teknologiaa ja ihmiskeskeistä tekoälyä.
Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä: Suomi tarvitsee uudistajia kasvuyrityksiin ja vakiintuneille aloille2.9.2025 15:09:07 EEST | Tiedote
Koulutetut ihmiset tuovat arvokkaan panoksensa yhteiskunnan uudistamiseen, sanoi Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä lukuvuoden avajaispuheessaan.
Uusi koneoppimismenetelmä tekee tautiriskien ennustamisesta aiempaa tarkempaa26.8.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tekoälytyökalu osaa hyödyntää terveystietojen monimutkaisia yhteyksiä ja tarjoaa siksi yksityiskohtaisempia riskiarvioita kuin perinteiset mallit.
Yli puolet korkeakoulutetuista maahanmuuttajista työllistyy Espoon ja Aalto-yliopiston kehittämällä palvelulla8.8.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Espoon kaupungin ja Aalto-yliopiston yhteistyöllä on saatu aikaan erinomaisia tuloksia korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymisessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme