Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue rakentuu

Laaja poliittinen seurantaryhmä kokoontui 23.9. ensimmäistä kertaa uudella kokoonpanollaan, joka on muodostettu kevään kuntavaalien tulosten pohjalta. Ryhmän puheenjohtajana toimii Antero Aulakoski.

Kuten suppealla poliittisella ryhmällä, myös laajalla ryhmällä on kaksi roolia ja tehtävää: se toimii POPsote-hankkeen ohjausryhmänä ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen valmistelun seurantaryhmänä. Jälkimmäisessä roolissa ryhmä linjaa hyvinvointialueen valmistelutyötä ennen aluevaltuuston ja -hallituksen aloittamista maaliskuussa 2022.

Suuri muutos vaatii nopeaa valmistelua

Muutosjohtaja Ilkka Luoma alusti hyvinvointialueuudistuksen merkityksestä:

”Yhteiskunnallisesti muutos on kenties merkittävin itsenäisyyden ajan Suomessa. Pohjois-Pohjanmaalle syntyvä hyvinvointialue on siirtyvän henkilöstön ja vuosibudjetin perusteella Suomen kolmanneksi suurin. Alueen koon perusteella olemme toiseksi suurin. Yhteen organisaatioon siirtyvien kuntien ja kuntaliittymien määrän perustella muutos on Suomen suurin. Onnistumisemme mitataan alueen asukkaiden palveluissa vuoden 2023 alussa.”

Hyvinvointialueen valmistelu etenee Pohjois-Pohjanmaalla ripeästi. Väliaikainen valmistelutoimielin ja muu valmisteluorganisaatio tekee työtä suppean ja laajan ryhmän poliittisessa ohjauksessa. Syksyn aikana rakennetaan pohjaa, jotta tammikuun 2022 aluevaaleissa valittava aluevaltuusto voi ottaa vetovastuun maaliskuussa 2022.

Hyvinvointialueen organisaatio rakentuu

Muutosjohtaja Ilkka Luoma kertoi hyvinvointialueen organisaatiorakenteen valmistelusta. Hyvinvointialueen organisaation perusrakennetta on käsitelty useilla foorumeilla. Laaja poliittinen seurantaryhmä linjasi suppean ryhmän ehdotuksesta, että hyvinvointialueen organisaatiorakenteen valmistelua jatketaan seuraavien periaatteiden pohjalta: 

Organisaatio muodostuu seuraavista perusosista:  

• Poliittinen rakenne 
• Hyvinvointialueen johto 
• Järjestämistoiminto 
• Konsernipalvelut  
• Toimialat ja toimialueet

Järjestämistä ja tuottamista ei eroteta. Järjestämistoiminto tukee hyvinvointialueen johtoa ja vastaa järjestämiseen liittyvistä tehtävistä. Toimialat tukevat järjestämistoimintoa. Järjestämistoiminto vastaa palveluiden alueellisesta yhteensovittamisesta.

Konsernipalvelut tukevat koko organisaatiota. Pelastustoimi muodostaa oman toimialan. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialalle muodostetaan viisi toimialuetta:

• Yhteiset erityistason palvelut 
• Ikäihmisten palvelut 
• Perheiden palvelut 
• Terveyden ja sairaanhoidon palvelut 
• Kehitysvammaisten ja vammaisten palvelut 

Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialueet muodostetaan niin, että seuraavalla organisaatiotasolla organisoinnin perusteena ovat yhteiset palvelut ja alueelliset palvelut. Alueelliset palvelut, jotka sisältävät lähi- ja aluepalveluita, muodostetaan kuuden alueen rakenteella: Koillismaa, Lakeus, Oulu, Oulun eteläinen, Oulunkaari ja Rannikkoseutu.

OYS:n osaamiskeskuspohjainen organisaatio sijoitetaan yhteisiin erityistason palveluihin, kuitenkin niin, että psykiatrian toimialue sijoitetaan perheiden palveluihin ja kehitysvammahuollon toimialue kehitysvammaisten ja vammaisten palveluihin. 

Poliittisella rakenteella pyritään välttämään siilot ja varmistamaan aluevaltuuston ja aluehallituksen kyky johtaa kokonaisuutta.

Lopullisesti organisaatiorakenteen hyväksyy aluevaltuusto. 

Strategiakartta hahmottuu

Järjestämistoiminnon valmistelijat Kirsti Ylitalo-Katajisto ja Anu Vuorinen esittelivät ehdotusta hyvinvointialueen strategiakartaksi.

Strategian lähtökohtana ovat asukkaat, heidän palvelutarpeensa ja Pohjois-Pohjanmaan erityispiirteet. Työ etenee valituista painopisteistä ja yleisistä periaatteista kohti konkretiaa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa syksyn aikana. Tuleva aluevaltuusto päättää hyvinvointialuestrategiasta maaliskuussa 2022.

Tulevaisuuden sote-keskus -hanke parantaa palvelujen saatavuutta

Hankejohtaja Jouko Luukkonen antoi tilannekatsauksen POPsote-hankkeesta ja sen kytkeytymisestä hyvinvointialueen valmisteluun.

POPsoten rakennehanke päättyy vuoden 2021 lopussa. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeen täydentävä valtionavustushaku mahdollistaa työn jatkamisen aina vuoden 2023 loppuun saakka.

Jatkohankkeessa painotetaan palveluiden saatavuutta edistäviä toimia perusterveydenhuollossa, sosiaalihuollossa, mielenterveyspalveluissa ja kuntoutuksessa. Kansallista rahoitusta voidaan saada Pohjois-Pohjanmaalle noin kymmenen miljoona euroa. Rahoitusta voidaan käyttää myös jonojen purkuun.

Kokouksessa esitellyt materiaalit löydät POPsoten sivuilta: https://popsote.fi/paatoksenteko/