Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Haitallinen rahapelaaminen ja sosiaalietuudet, kuten toimeentulotuki, kytkeytyvät selvästi toisiinsa

Jaa
Tuoreen tutkimusartikkelin mukaan rahapeliongelma ja riskitasolla pelaaminen ovat yhteydessä sosiaalietuuksien saamiseen. Tarkasteltavat sosiaalietuudet sisälsivät työttömyysetuuden, sairauspäivärahan, työkyvyttömyyseläkkeen sekä toimeentulotuen.
Kuvio 1. Haitallisesti pelaavien osuus (%) oli suurempi henkilöillä, jotka olivat saaneet sosiaalietuuksia.
Kuvio 1. Haitallisesti pelaavien osuus (%) oli suurempi henkilöillä, jotka olivat saaneet sosiaalietuuksia.

Haitallinen rahapelaaminen ja sosiaalietuudet, kuten toimeentulotuki, kytkeytyvät selvästi toisiinsa

Tuoreen tutkimusartikkelin mukaan rahapeliongelma ja riskitasolla pelaaminen ovat yhteydessä sosiaalietuuksien saamiseen. Tarkasteltavat sosiaalietuudet sisälsivät työttömyysetuuden, sairauspäivärahan, työkyvyttömyyseläkkeen sekä toimeentulotuen.

Artikkelin mukaan joka kolmas (31 %) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Rahapelikyselyyn vastannut, jolla oli rahapeliongelma tai joka pelasi riskitasolla, oli saanut vähintään yhtä Kelan sosiaalietuutta vuonna 2016. Kaikkien vastaajien osalta vastaava osuus oli 21 prosenttia.

Rahapeliongelma on yleisempi työttömillä

Rahapeliongelma ja riskitason pelaaminen olivat yleisempiä työttömillä kuin työssäkäyvillä. Työttömyysetuutta saaneista 16 prosentilla ilmeni rahapeliongelma tai riskitason pelaamista.

Toisaalta haitallinen rahapelaaminen korostui myös niillä vastaajilla, jotka olivat työelämän ulkopuolella sairauden takia. Työkyvyttömyyseläkettä saaneista 22 prosentilla oli peliongelma tai riskipelaamista, sairauspäivärahaa saaneista 19 prosentilla.
Niistä vastaajista, jotka olivat saaneet toimeentulotukea, joka neljännellä (25 %) oli rahapeliongelma tai riskitason pelaamista. Kelan toimeentulotukea voi saada, jos omat tai perheen tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin päivittäisiin menoihin.

Yhteys ongelmallisen rahapelaamisen, työttömyyden ja etuuksien saamisen välillä säilyi voimakkaana myös silloin, kun huomioitiin vastaajan sukupuoli, ikä ja perhetausta, sekä koulutus ja asuntokunnan käytettävissä olevat rahatulot.

”On sanomattakin selvää, että rahapelaamiseen hävityt rahat olisivat monelle sosiaalietuuksia tarvitsevalle elintärkeitä. Viimeisten rahojen upotessa rahapeleihin ollaan tilanteessa, jossa ongelmat uhkaavat kasaantua entisestään ja pelissä saattaa olla ihmisen terveys, hyvinvointi ja jopa elämä”, toteaa THL:n erikoistutkija Tiina Latvala.

Rahapelaaminen ylläpitää sosioekonomista epätasa-arvoa

Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että rahapeliongelma heikentää entisestään jo lähtötilanteessa heikommassa asemassa olevien taloudellista tilannetta. Tämä puolestaan ylläpitää ja lisää yhteiskunnan sosioekonomista epätasa-arvoa.

”Rahapelaamisen tuotot ovat pelaajien häviämiä rahoja, ja tämä on hyvä myös poliittisten päättäjien huomioida. On pysäyttävää havaita, että nämä rahat tulevat osittain heikommassa asemassa olevilta, jonka lisäksi haitallinen rahapelaaminen kytkeytyy myös Kelan sosiaalietuuksiin”, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Anne Salonen.

Tutkimuksessa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa sosiaalietuuksien ja rahapelaamisen yhteyttä. THL:n toteuttamaan väestötutkimukseen yhdistettiin sosiaalietuuksia koskevia rekisteritietoja Tilastokeskuksen hallinnoimista rekistereistä.

Havainnot täydentävät THL:n aikaisempia tutkimuksia, joiden mukaan huomattava osa rahapeleihin käytetystä rahasta tulee pelaajilta, joilla on peliongelma.

Rahapelaamisen haitallisuutta, mukaan lukien riskitason pelaaminen ja rahapeliongelma, arvioitiin kansainvälisellä Problem and Pathological Gambling Measure -mittarilla (PPGM). Riskitason rahapelaamisella tarkoitetaan pelaamista, joka aiheuttaa yksittäisiä haittoja. Rahapelihaitat voivat liittyä esimerkiksi talouteen, ihmissuhteisiin, terveyteen sekä työhön tai opiskeluun. Riskitason pelaaminen edeltää usein vakavampaa peliongelmaa.

Tulokset on julkaistu European Journal of Public Health -lehden artikkelissa: ”Social disadvantege and gambling severity: a population-based study with register linkage”. Tutkimuksessa hyödynnettiin THL:n Rahapelikyselyä, johon vastasi 7186 Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Kymenlaaksossa asuvaa ihmistä. Kyselyaineisto kerättiin Tilastokeskuksen toimesta vuonna 2017.

Lähde: Latvala, Lintonen, Browne, Rockloff & Salonen (2021) Social disadvantage and gambling severity: a population-based study with register-linkage. European Journal of Public Health.

Lisätietoja

Tiina Latvala
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 8398
etunimi.sukunimi@thl.fi

Anne Salonen
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 8125
etunimi.sukunimi@thl.fi

Aiemmin aiheesta

Anne Salonen, ym., Rahapelaaminen, peliongelmat ja rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet vuosina 2007–2019. Suomalaisten rahapelaaminen 2019. THL, raportti 18/2020.

Huomattava osa rahapeleihin käytetystä rahasta tulee pelaajilta, joilla on peliongelma (THL, Tiedote 15.12.2020) 

Kelan tuet

Salonen AH, Kontto J, Alho H, Castrén S. 2017. Suomalaisten rahapelikulutus – keneltä rahapeliyhtiöiden tuotot tulevat? Analyysit. Yhteiskuntapolitiikka 82; 5, 549-559.

Roukka T & Salonen AH. The winners and the losers: Tax incidence of gambling in Finland. Journal of Gambling Studies (2019).

Selin J, Raisamo S, Heiskanen, M & Toikka, A. (2018). Onko hajasijoitettujen rahapeliautomaattien suhteellinen määrä suurempi sosioekonomisesti haavoittuvilla asuinalueilla? Yhteiskuntapolitiikka 83; 3, 294-302.

Avainsanat

Kuvat

Kuvio 1. Haitallisesti pelaavien osuus (%) oli suurempi henkilöillä, jotka olivat saaneet sosiaalietuuksia.
Kuvio 1. Haitallisesti pelaavien osuus (%) oli suurempi henkilöillä, jotka olivat saaneet sosiaalietuuksia.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

THL suosittelee koronarokotteen tehosteannosta iäkkäille ja tietyille riskiryhmille syksyllä – rokotukset aiempaa aikaisemmin23.5.2024 09:15:00 EEST | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee tulevana syksynä koronarokotteen tehosteannosta iäkkäille ja tietyille riskiryhmille. Suositus on, että rokotukset toteutetaan aiempaa aikaisemmin ja kahdessa vaiheessa. Ensi syksynä koronarokotteen tehosteannosta suositellaan hoitokodeissa ja säännöllisessä järjestetyssä kotihoidossa oleville, kaikille yli 80-vuotiaille sekä kaikille voimakkaasti immuunipuutteisille iästä huolimatta. Suositus on, että näiden ryhmien rokotukset aloitetaan syksyllä heti kun rokotteet ovat saapuneet Suomeen. Edellä mainittujen ryhmien ohella syksyn tehosterokotetta suositellaan myös kaikille 75–79-vuotiaille. Heillä vakavan taudin riski on kuitenkin yllä mainittuja ryhmiä pienempi. THL suosittelee, että myös nämä rokotukset toteutetaan tulevana syksynä tavanomaista aikaisemmin. Koronarokotetta on lisäksi syytä tarjota syksyllä viimeistään influenssarokotusten yhteydessä myös muille 65 vuotta täyttäneille sekä 18 vuotta täyttäneille, joilla on jokin vakav

Kutsu: tiedotustilaisuus verkossa ensi syksyn koronarokotuksista to 23.5. klo 9.3021.5.2024 12:28:27 EEST | Tiedote

Hyvät toimitukset, järjestämme medioille tiedotustilaisuuden ensi syksyn koronarokotuksista torstaina 23.5. klo 9.30–10.30. Tilaisuus pidetään Teamsilla, jonka välityksellä asiantuntijoille voi myös esittää kysymyksiä. Lähetämme Teams-linkin niille, jotka ovat ilmoittautuneet tilaisuuteen. Infossa esiintyvät paikan päällä THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio sekä sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Taneli Puumalainen. THL:n ylilääkäri Tuija Leino osallistuu tilaisuuteen etänä. Kontio kertoo syksyn koronarokotussuosituksesta ja sen perusteista sekä syksyn influenssarokotuksista. Lisäksi hän esittelee korona- ja influenssarokotusten aiempia kattavuuksia. Puumalainen kertoo syksyn rokotehankinnoista. Tilaisuuden päätyttyä on mahdollisuus tehdä kamerahaastatteluita paikan päällä olevien asiantuntijoiden kanssa. Aika: Torstai 23.5. klo 9.30–10.30. Paikka: Teams (linkki lähetetään ilmoittautuneille), THL, päärakennus, Mannerheimintie 166 (kamerahaastattelut) Ilmoittautuminen: il

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye