Tilastotietoa ansiopäivärahasta: naisten keskimääräinen ansiopäiväraha huomattavasti pienempi kuin miesten, Uudellamaalla keskimääräinen ansiopäiväraha selvästi muita maakuntia korkeammalla tasolla
Työllisyysrahasto maksoi työttömyyskassoille 2 618 miljoonaa euroa ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoittamiseen vuonna 2020, mikä oli 979 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2019. Ansiopäivärahaa sai noin 456 000 henkilöä, joista miehiä oli noin 227 000 ja naisia noin 229 000 vuonna 2020.
Selkeästi suurin ammattiluokka, joka naisista sai ansiopäivärahaa työttömyysajalta, oli palvelu- ja myyntityöntekijät. Miehien kohdalla ansiopäivärahan saajat työttömyysajalta jakautuivat tasaisemmin, eniten ansiopäivärahaa työttömyysajalta saivat rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät.
- Erityisesti naisten osalta korostui palvelu- ja myyntityöntekijöiden osuus kaikista ansiopäivärahaa työttömyysajalta saavista naisista, sillä heidän suhteellinen osuutensa oli noin 32 %. Vastaavasti miesten suurimman ammattiluokan, eli rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät, suhteellinen osuus oli noin 26 %, kertoo Työllisyysrahaston rahoitusanalyytikko Antti Klemola.
Miehet saivat ansiopäivärahaa keskimäärin noin 83 päivältä ja heidän keskimääräinen ansiopäivärahansa oli suuruudeltaan noin 75 euroa päivältä vuonna 2020.
Naiset saivat ansiopäivärahaa keskimäärin noin 92 päivältä vuonna 2020 ja heidän keskimääräinen ansiopäivärahansa oli noin 59 euroa päivältä.
Ansiopäivärahaa työttömyysajalta saavien suurin yksittäinen tuloluokka oli 2000 - 2500 euroa ansaitsevat. Heitä oli 24 % koko joukosta. Vuonna 2020 noin 72 % ansiopäivärahaa työttömyysajalta saavista kuului tuloluokkaan 1500 - 3500 euroa ansaitsevat.
- Koronavuodessa 2020 oli paljon samaa aiempien taantumavuosien kanssa: työttömyys kohosi ja Työllisyysrahaston menot olivat nousussa. Viime vuosi poikkesi ns. normaalista taantumavuodesta siinä, että työttömyyden ja erityisesti lomautusten kasvu oli erittäin nopeaa keväällä 2020. Lomautettujen työnhakijoiden määrä säilyi poikkeuksellisen korkealla tasolla koko vuoden 2020. Lomautusmenon kasvu selitti lisäksi huomattavan osan rahaston menojen kasvusta, kun menot normaalisti jakaantuvat tasaisemmin työttömyyden eri muotojen kesken, taustoittaa Työllisyysrahaston talous- ja rahoitusjohtaja Tapio Oksanen.
Ansiopäivärahaa työttömyysajalta saavien keskimääräinen ikä oli 44,5 vuotta. Suurin yksittäinen ikäluokka oli 60 vuotta tai sitä vanhemmat henkilöt. 55- ja yli 60-vuotiaat muodostivat yhdessä noin 27 % ansiopäivärahaa työttömyysajalta saavista vuonna 2020.
Ansiopäiväraha työttömyysajalta maakunnittain
Vuonna 2020 suurimmat ansiopäivärahat työttömyysajalta maksettiin Uudellamaalla, Ahvenanmaalla, Lapissa ja Varsinais-Suomessa. Näissä maakunnissa ansiopäivärahaa maksettiin keskimäärin yli 65 euroa päivältä.
- Uudellamaalla keskimääräinen ansiopäiväraha työttömyysajalta oli selvästi muita maakuntia korkeammalla tasolla. Muiden maakuntien kesken jakauma olikin sitten jo hieman tasaisempaa, Antti Klemola sanoo.
Pienimmät ansiopäivärahat työttömyysajalta maksettiin Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa, Eteläpohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Näissä maakunnissa ansiopäivärahaa maksettiin keskimäärin alle 60 euroa päivältä.
Eniten ansiopäivärahaa työttömyysajalta saavia oli Uudellamaalla (122 250 henkilöä), Pirkanmaalla (43 310 henkilöä) ja Varsinais-Suomessa (40 007 henkilöä) vuonna 2020.
Vähiten ansiopäivärahaa työttömyysajalta saavia oli Ahvenanmaalla (983 henkilöä), Keski-Pohjanmaalla (4 769 henkilöä) ja Kainuussa (6 358 henkilöä).
Vastaavanlainen järjestys on havaittavissa maakuntiin maksettujen päivärahojen kokonaismäärässä. Eniten ansiopäivärahaa työttömyysajalta maksettiin Uudellemaalle (732 milj. euroa), Pirkanmaalle (229 milj. euroa) sekä Varsinais-Suomeen (205 milj. euroa).
Vähiten ansiopäivärahaa työttömyysajalta maksettiin Ahvenanmaalle (6 milj. euroa), Keski-Pohjanmaalle (24 milj. euroa) sekä Kainuuseen (38 milj. euroa).
Ansiopäivärahapäiviä työttömyysajalta kertyi eniten saajaa kohden Kainuussa (101 päivää), Lapissa (98 päivää) ja Pohjois-Karjalassa (95 päivää).
Vähiten ansiopäivärahapäiviä työttömyysajalta kertyi saajaa kohden Pohjanmaalla (62 päivää), Etelä-Pohjanmaalla (76 päivää) ja Varsinais-Suomessa (78 päivää).
Työllisyysrahasto tuo turvaa työnmuutoksissa
Työllisyysrahasto kerää työttömyysvakuutusmaksut palkansaajilta ja työnantajilta. Maksuilla rahoitetaan mm. työttömyysturvaa, eläke-etuuksia sekä aikuiskoulutustukea. Vuonna 2020 Työllisyysrahasto maksoi työttömyysturvamenoihin työttömyyskassoille 2 618 miljoonaa euroa sekä Kelalle 207 miljoonaa euroa.
Koronaviruspandemian aiheuttama työttömyyden, ja erityisesti lomautusten, kasvu sai aikaan äkillisen ja voimakkaan kasvun rahoittamissamme työttömyysturvamenoissa. Työllisyysrahasto turvasi etuuksien maksamisen muun muassa laskemalla liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja sekä hyödyntämällä suhdannepuskuria ja lainalimiittejä.
Katsoaksesi videon lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.Ansiosidonnainen työttömyysturva vuonna 2020
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti KlemolaRahoitusanalyytikkoTyöllisyysrahasto/talous ja rahoitus
Puh:0443456544antti.klemola@tyollisyysrahasto.fiTapio Oksanentalous- ja rahoitusjohtaja
Puh:+ 358 40 539 4651tapio.oksanen@tyollisyysrahasto.fiKuvat


Linkit
Tietoja julkaisijasta

Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
https://www.tyollisyysrahasto.fi/tyollisyysrahasto/
Työllisyysrahasto kerää työttömyysvakuutusmaksut, joilla rahoitetaan mm. työttömyysturvaa ja edistetään palkansaajien osaamisen kehittämistä aikuiskoulutusetuuksilla. Työllisyysrahasto on tärkeä osa suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työllisyysrahasto
Työllisyysrahaston toimitusjohtaja Janne Metsämäki jää eläkkeelle vuoden 2025 lopussa26.2.2025 15:00:00 EET | Tiedote
Työllisyysrahaston toimitusjohtaja Janne Metsämäki jää eläkkeelle 31.12.2025. Metsämäen työsuhde Työllisyysrahastossa jatkuu 31.12.2025 saakka. Janne Metsämäki on toiminut Työllisyysrahaston ja sen edeltäjän, Työttömyysvakuutusrahaston, johdossa vuodesta 2015 alkaen. Työttömyysvakuutusrahasto ja Koulutusrahasto yhdistyivät vuonna 2019 Työllisyysrahastoksi. Työllisyysrahaston hallituksen puheenjohtaja Markku Jalonen kiittää Metsämäkeä pitkästä ja ansiokkaasta työstä Työllisyysrahastossa. - Janne Metsämäen aikana Työllisyysrahastoa on kehitetty monella tavalla ja viety läpi monia uudistuksia ja muutoksia, joiden avulla Työllisyysrahaston lakisääteiset tehtävät hoidetaan tehokkaasti ja laadukkaasti. Työllisyysrahaston hallitus käynnistää Metsämäen seuraajan haun kevään 2025 aikana. Lisätiedot: Markku Jalonen, hallituksen puheenjohtaja, KT. 040 547 7710 (28.2.2025 saakka) Henrika Nybondas-Kangas, hallituksen puheenjohtaja, KT. 050 357 4233 (1.3.2025 alkaen) Janne Metsämäki, toimitusjohtaja
Kutsu: työttömyysvakuutusmaksujen taso vuonna 2025 -tiedotustilaisuuteen27.8.2024 13:49:52 EEST | Kutsu
Työllisyysrahaston hallintoneuvosto tekee ehdotuksen työttömyysvakuutusmaksujen tasosta vuonna 2025 STM:lle torstaina 29.8. Samana päivänä järjestämme tiedotustilaisuuden, jossa avaamme ehdotuksen taustoja.
Tiedotustilaisuus: työttömyysvakuutusmaksujen taso vuonna 202522.8.2024 14:04:04 EEST | Kutsu
Työllisyysrahaston hallintoneuvosto tekee ehdotuksen työttömyysvakuutusmaksujen tasosta vuonna 2025 STM:lle torstaina 29.8. Samana päivänä järjestämme tiedotustilaisuuden, jossa avaamme ehdotuksen taustoja.
Työllisyysrahaston muutosneuvottelut ovat päättyneet – 73 työtehtävää päättyy4.6.2024 15:33:17 EEST | Tiedote
Aikuiskoulutustuen ja ammattitutkintostipendin lakkauttamisen vuoksi aloitetut muutosneuvottelut Työllisyysrahastossa ovat päättyneet. Lakkauttaminen sisältyy Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan ja eduskunta hyväksyi lakkauttamista koskevan lain 22.5.2024. Neuvottelujen alkaessa arvioitiin, että neuvottelujen seurauksena tehtävien lakkaamiset ja/tai työsuhteen ehtojen olennaiset muutokset koskettavat enintään 80 henkilöä. Neuvotteluissa käytiin läpi muutosten perustelut, vaikutukset ja vaihtoehdot. Neuvottelut koskivat Työllisyysrahaston henkilöstöä lukuun ottamatta teknologia ja kehitys -palvelualueen henkilöstöä. Työllisyysrahaston palveluksessa on 182 työntekijää, joista neuvottelujen piirissä oli 156 henkilöä. Muutosneuvottelujen tulos on, että enimmillään 73 työtehtävää lakkaa. Koska lakkauttavan lain siirtymäaikataulu on pitkä, vuoden 2026 kesään saakka, myös irtisanomiset ja tehtävien lakkaaminen tai muuttuminen tapahtuu asteittain pitkällä aikavälillä. Lopulliset henkilöstövaik
Aikuiskoulutustuen hakijamäärät puolitoistakertaiset15.5.2024 08:05:00 EEST | Tiedote
Työllisyysrahasto myöntää ja maksaa aikuiskoulutustukea työntekijöille ja yrittäjille ammatillista kehittymistä tukeviin opintoihin. Vuonna 2023 aikuiskoulutustukea maksettiin yhteensä 32 518 henkilölle. Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu, että aikuiskoulutustuki lakkautettaisiin elokuussa 2024. Lakkauttavan lain käsittely on käynnissä eduskunnassa. Työntekijöiden aikuiskoulutustuen hakijoiden määrät kasvoivat noin puolitoistakertaisiksi alkuvuonna 2024 verrattuna edellisvuoden samaan ajanjaksoon. Kasvanut hakijamäärä koostuu aikuiskoulutustukea jo aiemmin saaneista sekä täysin uusista hakijoista. Näyttää sille, että aikuiskoulutustukea jo aiemmin saaneet ovat aktivoituneet käyttämään jäljellä olevia tukikuukausiaan ennen tuen lakkauttamista. Useamman vuoden ajan aikuiskoulutustukea on haettu eniten sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opintoihin. Alkuvuonna 2024 hakijamäärä sote- ja liikunta-alan opintoihin kasvoi 48 % verrattuna alkuvuoteen 2023. - Sote-alan haki
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme