Kenen kulttuuriperintö -seminaari tuo kulttuuriperinnön merkityskamppailun näkyväksi

Kulttuuriperintö on menneisyydestä perittyjä aineellisia ja aineettomia asioita tai käytäntöjä, jotka heijastavat ihmisten arvoja, uskomuksia, tietoja ja traditioita. Kulttuuriperintö ympäröi meitä kaikkialla: kaupungeissa, luonnossa, kodeissa ja päivittäisissä hetkissä. Se on kirjallisuutta, taidetta, taitoja, tarinoita, ruokaa. Mutta kenen kulttuuriperintöä oikeastaan tallennetaan, suojellaan ja nostetaan esille, ja kenen ehdoilla? Mikä kulttuuriperinnön säilymiseen vaikuttaa: historialliset merkitykset, talouden ehdot vai yhteisöjen tarpeet ja toiveet?
”Seminaarin tarkoituksena on tuoda ihmiset yhteen keskustelemaan kulttuuriperintöön liittyvistä kokemuksista, merkityksistä ja vallasta. Voimme oppia paljon keskustelemalla ja tuomalla esiin erilaisia näkökulmia ja ääniä”, seminaaria järjestävä erikoisasiantuntija Satu Kähkönen Museovirastosta sanoo.
Uusinta tutkimusta kulttuuriperinnön monikerroksisista merkityksistä
Ensimmäisenä seminaaripäivänä tarkastellaan nykyisiä kulttuuriperintökäytäntöjä kriittisesti sekä tuodaan esiin eri toimijoiden näkemyksiä ja kokemuksia käytäntöjen muuttamisesta. Aalto-yliopiston kuvataidekasvatuksen opiskelijat toteuttivat yliopistonlehtori Riikka Haapalaisen johdolla Amos Rexin Egyptin loisto -näyttelyn yhteydessä Egyptin varjo -projektin, jossa tarkasteltiin näyttelyn kolonialistisia juuria. Myös yliopistonlehtori Tuula Juvonen toivoo museoilta vakiintuneiden kertomusten kriittistä tarkastelua ja näkökulman laajentamista. Omassa puheenvuorossaan hän ehdottaa museoille tapoja vastata sateenkaarihistoriasta kiinnostuneiden kävijöiden tiedonjanoon.
Helsingin kaupunginmuseo on nostanut moninaisuuden yhdeksi keskeiseksi teemaksi meneillään olevassa kulttuuriympäristöohjelmatyössä. Tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weiss ja kulttuurituottaja Wisam Elfadl Helsingin kaupunginmuseosta esittelevät Afrosuomalaiset Helsingissä kulttuuriympäristön tulkitsijoina ja muokkaajina -hanketta ja kertovat, miten kulttuurinen moninaisuus tuottaa uusia merkityksiä kulttuuriperintöön.
Kulttuuriperintöön liittyvät kysymykset voivat olla lähtökohtaisesti ristiriitaisia, mistä kertoo Vesivoiman kulttuuriperintö -hanke. Arkkitehti Kirsti Reskalenko ja opiskelija Salla Marjakangas kertovat, millaisena kulttuuriperintönä Oulujoen vesistön voimalaitosympäristöt näyttäytyvät ja kenelle. Ensimmäisenä seminaaripäivänä puhutaan myös millainen rooli kansalaisaktivismilla voi olla kulttuuriperinnön säilymisessä, ja miten arkeologian harrastajat suhtautuvat arkeologiseen kulttuuriperintöön.
Valtahierarkioista sekä kulttuuriperinnön omistajuudesta ja osallisuudesta
Toisen päivän ohjelmassa on kolme keskustelua. Päivän ensimmäisessä puhutaan Saamelaismuseo Siidan projektipäällikkö Eeva-Kristiina Harlinin johdolla siitä, mitä kulttuuriperintö oikeastaan on, eli millaisia arvoja, uskomuksia, maailmankuvia ja valtahierarkioita erilaisiin kulttuuriperintökäsityksiin sisältyy ja miten käsitykset kohtaavat. Keskustelua kulttuuriperinnön omistajuudesta ja siihen liittyvistä käsityksistä luotsaa Nationalmuseumin pääjohtaja Susanna Pettersson. Päivän päättää moninaisuusasiantuntija ja taiteilija Martina Martin moderoima keskustelu osallistumisesta ja osallisuudesta.
Kenen kulttuuriperintö -seminaari on maksuton. Se lähetetään myös suorana verkossa ja tulkataan suomalaiselle viittomakielelle.
Seminaarin ohjelma ja ilmoittautuminen:
https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/kulttuuriymparistopalvelut-tehtavat-ja-yhteistyo/kulttuuriymparistopalveluiden-tilaisuudet-ja-tapahtumat/kenenkulttuuriperinto
Lisätiedot
erikoisasiantuntija Satu Kähkönen, satu.kahkonen@museovirasto.fi, p. 0295 33 6114
viestintäasiantuntija Sanna Paakkanen, sanna.paakkanen@museovirasto.fi, p. 0295 33 6200
Avainsanat
Kuvat


Tietoja julkaisijasta
Museovirasto
Museovirasto on kulttuuriperinnön asiantuntija, palvelujen tuottaja ja toimialansa kehittäjä. Museovirasto pitää huolta monimuotoisen kulttuuriperinnön säilymisestä sekä edistää sen saavutettavuutta ja avointa käyttöä. Museovirasto on opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimiva viranomainen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Museovirasto
Museovirasto jakoi 385 500 euroa avustuksina lähes 300 kuvataiteilijan näyttelypalkkioihin museoille ja gallerioille30.6.2025 09:43:40 EEST | Tiedote
Vuosina 2025–2026 järjestettävien taidenäyttelyiden taiteilijapalkkioihin jaettiin 385 500 euroa. Avustusten turvin museot ja muut näyttelynjärjestäjät voivat maksaa kuvataiteilijoille palkkion taidenäyttelyä varten tehdystä työstä.
Museovirasto jakoi avustuksia Euroopan neuvoston kulttuurireittitoimintaa edistäville yhteistyö- ja kehittämishankkeille26.6.2025 11:30:44 EEST | Tiedote
Hankeavustusta myönnettiin vuodelle 2025 Alvar Aallon arkkitehtuuri- ja muotoiluperinnön matkailureitti ry:lle Aallon jalanjäljillä Euroopassa -hankkeeseen ja Suomen kirjainstituution säätiölle naiskirjailijoiden kulttuurireitin kehittämiseen. Yhteensä jaettu avustussumma oli hiukan yli 103 000 €.
Museovirasto avusti paikallismuseoiden hankkeita 430 000 eurolla17.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Avustusta myönnettiin vuodelle 2025 kaikkiaan 67 hankkeelle yhteensä 430 000 euroa. Valtaosa haetuista ja myönnetyistä avustuksista kohdentui paikallismuseoiden kokoelmatyöhön ja museorakennusten korjauksiin.
//KORRIGERAT MEDDELANDE // BILDEN MÅSTE BYTAS UT // Vasaskeppets lillasyster Falken hittad i Finska viken13.6.2025 09:16:47 EEST | Pressmeddelande
Vi ber er korrigera den bild av 3D-mallen som används i Falken-nyheterna och som medföljer detta meddelande. Det finns ett upphovsrättsproblem med den tidigare bilden. Forskare inom programmet Forskningsprogrammet Forgotten Fleet Glömda flottan har fastställtidentifierat ett skeppsvrak att vraket utanför Porkala i Finska viken är pinasssom krigsfartyget Falken, sjönk hösten 1651,. Falken byggdes åt som tillhördekung Gustav II Adolf användes och ssenare under Drottning Kristina och . Falken spelade en central roll i den svenska flottan – både i strid och som transportfartyg för åt högt uppsatta personer.
// KORJATTU TIEDOTE // Kuva vaihdettava // Vasa-laivan pikkusisko Falken löytynyt Suomenlahdelta13.6.2025 09:16:47 EEST | Tiedote
Pyydämme korjaamaan Falken-uutisissa käytetyn 3D-mallin kuvan ja kuvaajatiedon tämän tiedotteen mukana olevaan. Aiemmassa kuvassa on tekijänoikeusongelma. Unohdettu laivasto -tutkimusohjelmassa on tunnistettu Suomenlahdelle Porkkalan edustalle uponnut hylky pinassi Falkeniksi, joka kuului kuningas Kustaa Aadolfille ja myöhemmin kuningatar Kristiinalle. Vuonna 1651 uponnut Falken oli tärkeä osa Ruotsin laivastoa niin sotatoimissa kuin merkkihenkilöiden kuljettajana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme