Veritulpan oireet kannattaa tunnistaa ajoissa
Neljännes kaikista mahdollisista kuolemansyistä johtuu valtimoihin tai laskimoihin syntyneistä veritulpista. Suomessa noin 5500-11.000 henkilöä saa laskimoveritulpan vuosittain. Veritulpat vaikeuttavat perussairauksien kulkua ja hoitoa, esimerkiksi koronainfektion.
Laskimoveritulppia voi syntyä mm. aivoihin, sydämeen, keuhkoihin sekä ala- ja yläraajoihin. Ensioireena voi olla äkkikuolema.
Raajojen alueen veritulpat oireilevat kipuna, turvotuksena ja punoituksena. Sydämen ja keuhkojen alueen veritulppiin liittyy suorituskyvyn laskua, hengenahdistusta, yskää, rintakipua, pulssin nopeutumista ja kuumetta. Suolisto ja maksa oireilevat vatsakipuna, pahoinvointina, oksenteluna, voimakkaana vatsan turpoamisena ja ripulina. Aivoverisuonten veritulpat puolestaan ilmenevät päänsärkynä, toispuoleisina oireina, näköhäiriöinä ja heikentyvinä lihasvoimina.
Veritulppien syntymistä voi ehkäistä
Laskimotukoksen saavista potilaista 70 % on ylipainoisia. Veritulppia ilmenee isojen leikkausten, raskauden ja synnytyksen jälkeen sekä hormonihoitojen, kuten ehkäisytablettien käytön yhteydessä.
”Riski sairastua veritulppaan kasvaa 60 vuoden iän jälkeen ja 2−3-kertaistuu jokaista kymmentä ikävuotta kohden. Taustalla voi olla periytyvä tukosalttius ja tyypillisesti riskitekijöitä on samaan ajankohtaan useita”, kertoo hyytymishäiriöyksikön osastonylilääkäri Riitta Lassila.
Jokainen voi ehkäistä veritulppia huolehtimalla hyvästä nesteytyksestä, harrastamalla liikuntaa, noudattamalla terveellistä, säännöllistä ja vähärasvaista ruokavaliota, lopettamalla tupakoinnin sekä noudattamalla lääkärin ohjeita ja lääkityksiä.
Lassila muistuttaa lisäksi, että aiemmin sairastetusta veritulpasta tulisi aina kertoa, jos joutuu sairaala- tai leikkaushoitoon.
Veritulpat kannattaa hoitaa ajoissa
Lääkärin vastaanotolle tulisi hakeutua, jos ilmenee edellä kuvattuja oireita. Voimakkaissa oireissa tulee hakeutua välittömästi päivystykseen.
Veritulpat todetaan yleensä raajan, vatsan alueen tai sydämen ultraäänitutkimuksessa tai tietokonetomografiakuvauksessa sekä verinäytteistä.
”Veritulppia hoidetaan hyytymisen estolääkkeillä, jotka auttavat elimistöä liuottamaan hyytymän ja estävät uuden tulpan muodostusta. Hoitosukilla ja -hihoilla parannetaan verenkiertoa. Hoito voi olla tilapäistä tai pysyvää riippuen vaaratekijöistä”, sanoo Lassila.
Den svenska versionen av pressmeddelandet publiceras den 12 Oktober.
Yhteyshenkilöt
Riitta Lassila, osastonylilääkäri, professori
Hyytymishäiriöyksikkö, HUS Diagnostiikkakeskus
p. 040 517 5547, riitta.lassila@hus.fi
Potilas haastateltavissa, yhteystiedot Riitta Lassilan kautta.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Jourvård för misshandlade utvecklad inom HUS – ny vårdkedja ger klarhet och stöd15.7.2025 12:48:26 EEST | Pressmeddelande
HUS har tagit i bruk en ny vårdmodell vid samjourerna i Pejas, Jorv och Mejlans som förbättrar vården av patienter som utsatts för våld. Målet med modellen är ett enhetligt tillvägagångssätt för att identifiera och undersöka våld samt hänvisa patienten till stödtjänster inom HUS. Den praktiska och tydliga verksamhetsmodellen säkerställer att alla som utsatts för våld får det stöd de behöver, oberoende av vilken jour de besöker.
Pahoinpideltyjen päivystyksellistä hoitoa kehitetty HUSissa – uusi hoitoketju tuo selkeyttä ja tukea15.7.2025 12:48:26 EEST | Tiedote
Peijaksen, Jorvin ja Meilahden yhteispäivystyksissä on otettu käyttöön uusi hoitomalli, joka parantaa väkivaltaa kokeneiden potilaiden hoitoa. Mallin tavoitteena on, että HUSissa on yhtenäinen toimintatapa väkivallan tunnistamiseen, tutkimiseen ja potilaiden ohjaamiseen tukipalveluihin. Käytännönläheinen ja selkeä toimintamalli varmistaa, että jokainen väkivaltaa kokenut saa tarvitsemansa tuen, riippumatta siitä, missä päivystyksessä hän asioi.
Emergency care of victims of violence developed at HUS – new care chain brings clarity and support15.7.2025 12:48:26 EEST | Press release
The Emergency Departments of Peijas, Jorvi and Meilahti have introduced a new care model that improves the treatment of patients who have experienced violence. The model is aimed at ensuring a uniform practice for recognizing violence, examining the patients and referring them to support services. A practical and clear operating model ensures that everyone who has experienced violence receives the support they need, regardless of which emergency department they visit.
Graviditetskomplikationer ojämnt fördelade i Finland – mer blodtrycksproblem i östra och norra Finland8.7.2025 10:15:28 EEST | Pressmeddelande
Graviditetskomplikationer förknippade med högt blodtryck, såsom preeklampsi och blodtryckssjukdom under graviditeten, är vanligare i östra och norra Finland jämfört med resten av landet. Förhöjt blodtryck under graviditeten kan vara kopplat till för låg fiberhalt i livsmedelsinköpen.
Raskauskomplikaatiot eivät jakaannu Suomessa tasaisesti – Itä- ja Pohjois-Suomessa on enemmän verenpaineongelmia8.7.2025 10:15:28 EEST | Tiedote
Korkeaan verenpaineeseen liittyvät raskauskomplikaatiot kuten pre-eklampsia ja raskaudenaikainen verenpainetauti ovat yleisempiä Itä- ja Pohjois-Suomessa kuin muualla Suomessa. Raskaudenaikainen verenpaineen nousu saattaa olla yhteydessä vähäiseen kuidun määrään ruokaostoksissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme