ELY-keskuksetELY-keskuksetELY-keskuksetELY-keskukset

Lemmenloma tehosi Karvianjoen raakkuvanhuksiin - Konnevedelle viedyt Karvianjoen raakut lisääntyvät! (Varsinais-Suomi, Satakunta)

Jaa
Raakkuja vietiin nyt loppusuoralla olevan Freshabit LIFE IP -hankkeen (2016-2022) toimesta Konneveden tutkimusasemalle lisääntymään neljästä eri joesta. Pelastusoperaation ansiosta Isojoen, Ähtävänjoen ja Mustionjoen raakut on saatu jo aiemmin lisääntymään, mutta erittäin heikossa kunnossa olleiden Karvianjoen raakkujen osalta saatiin jännittää tähän saakka. Ensimmäiset raakut vietiin Karvianjoelta Konnevedelle jo vuonna 2017 ja lomalaisia täydennettiin vielä vuosi sitten noin 100 raakulla.
Erittäin uhanalainen jokihelmisimpukka eli raakku tarvitsee menestyäkseen puhdasta virtaavaa vettä ja lohikaloja. Raakun glokidiotoukat tarvitsevat aina väli-isännäkseen joko taimenia tai lohia, joiden kiduksissa ne loisivat.
Erittäin uhanalainen jokihelmisimpukka eli raakku tarvitsee menestyäkseen puhdasta virtaavaa vettä ja lohikaloja. Raakun glokidiotoukat tarvitsevat aina väli-isännäkseen joko taimenia tai lohia, joiden kiduksissa ne loisivat.

Ilouutinen glokidiotoukkien tuotannosta Konnevedellä tuli lokakuussa. Karvianjoen simpukoiden kunto on viimein kohentunut ja raakut ovat tuottaneet glokidio -toukkia, joilla on jo nyt infektoitu sekä Nevan merilohia että Rautalammen reitin taimenia. Tavoitteena on saada ensimmäisessä vaiheessa vuoden päästä muutama tuhat pikkusimpukkaa jatkokasvatukseen. Ohessa saadaan selville onko Karvianjoen raakkukanta lohi- vai taimensidonnaista. Raakkujen poikastuotannon onnistuessa niitä on tarkoitus kasvattaa avustetusti kotijoessaan uuden LIFE Revives -hankkeen toimesta.

Raakkujen lisääntyminen on heikentynyt Karvianjoella erityisesti 1950-luvulta lähtien, josta alkaen voimakkaat metsä- ja suo-ojitukset sekä myöhemmin turvetuotanto ovat aiheuttaneet happamoitumista ja joen pohjan liettymistä sekä muutoksia veden viipymässä. Tämä on johtanut simpukoiden poikastuotannon heikentymiseen. Suurin osa vielä elossa olevista raakuista ovat ikääntyneitä, noin 70–100-vuotiaita. Varovaisen arvion mukaan raakkuja on Satakunnan viimeisessä laajemmassa esiintymässä jäljellä noin 2000 yksilöä. Karvianjoen koskien natura-alueen tilaa heikentäviä hankkeita ei tulisi toteuttaa, ja olemassa olevia heikentäviä toimia tulee tehostetusti lieventää ja kompensoida. Lisäksi tulee aktiivisesti tehostaa Karvianjoen valuma-alueen maanomistajien neuvontaa ja vesiensuojelutoimia.

Lisätietoja:

Aluekoordinaattori Tapio van Ooik, Varsinais-Suomen ELY-keskus,
tapio.vanooik@ely-keskus.fi, p. 0295 022 948

Ylitarkastaja Iiro Ikonen, Varsinais-Suomen ELY-keskus,
iiro.ikonen@ely-keskus.fi, p. 0295 022 869 

Freshabit LIFE Freshabit LIFE IP – veden valtakunnassa tapahtuu (metsa.fi)

Uusi jokihelmisimpukkaan keskittyvä LIFE-hanke alkaa (tiedote 16.9.2021, Varsinais-Suomen ELY-keskus)

Avainsanat

Kuvat

Erittäin uhanalainen jokihelmisimpukka eli raakku tarvitsee menestyäkseen puhdasta virtaavaa vettä ja lohikaloja. Raakun glokidiotoukat tarvitsevat aina väli-isännäkseen joko taimenia tai lohia, joiden kiduksissa ne loisivat.
Erittäin uhanalainen jokihelmisimpukka eli raakku tarvitsee menestyäkseen puhdasta virtaavaa vettä ja lohikaloja. Raakun glokidiotoukat tarvitsevat aina väli-isännäkseen joko taimenia tai lohia, joiden kiduksissa ne loisivat.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Teemme työtämme Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan alueella liikenne- ja ympäristöasioissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

Guiden för genomförande av små muddringar har publicerats6.6.2025 09:30:00 EEST | Pressmeddelande

Vid NTM-centralen i Egentliga Finland pågår ett projekt för hantering av miljökonsekvenserna vid småskaliga muddringar. Projektet har publicerat en guide som går igenom de olika faserna som ingår i det praktiska genomförandet av muddringar. I guiden behandlas också väsentliga lagar och bestämmelser i anslutning till små muddringar, miljökonsekvenserna och sätten att minska miljökonsekvenserna. Således finns all väsentlig information om muddring nu samlad på ett och samma ställe.

Opas pienruoppauksen toteuttamiseksi on julkaistu6.6.2025 09:30:00 EEST | Tiedote

Pienruoppausten ympäristövaikutukset hallintaan -hanke on käynnissä Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa. Hanke on julkaissut oppaan, jossa käydään ruoppauksen käytännön toteuttaminen vaiheittain. Samoin pienruoppaukseen liittyvät oleelliset lait ja säädökset, ympäristövaikutukset sekä keinot vähentää ympäristövaikutuksia käsitellään oppaassa. Näin kaikki ruoppaukseen tarvittava tieto on nyt koostettuna yksiin kansiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye