Väitös 29.10.2021: Heikko uni ja väsyminen arjen toiminnoissa voivat heikentää iäkkäiden ihmisten mahdollisuuksia liikkua (Palmberg)

Väitöstutkimuksen tulokset osoittivat, että lyhyet yöunet ja suurempi väsyvyys fyysistä kuntoa vaativissa arjen tehtävissä, kuten kävellessä ja kodin siivoamisessa, lisäsivät riskiä tyydyttämättömälle liikunnantarpeelle. Tyydyttämättömällä liikunnantarpeella tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö haluaisi lisätä liikunnan määrää, mutta kokee, että se ei ole mahdollista. Väsyvyydellä puolestaan tarkoitetaan toiminnan intensiteettiin ja kestoon suhteutettua väsymistä, joka kasvaa selvästi iän myötä.
– Ihmisille on luontaista muokata käyttäytymistään energiaa säästääkseen, ja siksi liian väsyttävää toimintaa aletaan välttää. Tutkimalla väsyvyyttä saadaan parempi kuva siitä, missä määrin väsyminen oikeasti rajoittaa arkielämää ja päivittäisiä toimia, kertoo väitöskirjatutkija Lotta Palmberg.
Tyydyttämätön liikunnantarve ilmeni usein silloin, kun liikunnan tai ulkona liikkumisen määrää oli syystä tai toisesta jouduttu vähentämään. Vaikka liikunnan määrä usein iän myötä vähenee, liikunnan vähentäminen ei välttämättä ole itselle toivottua. Monet iäkkäät ihmiset haluaisivat liikkua enemmän, jos heillä olisi siihen mahdollisuus.
Katkonaisesti kertyvä aktiivisuus voi olla varhainen merkki väsyvyydestä vanhuusiässä
Fyysisen aktiivisuuden määrän lisäksi tutkimuksessa saatiin tietoa tavasta, jolla päivittäinen fyysinen aktiivisuus kertyy. Heikompaa yöllistä lepoa kuvaavat tekijät ja suurempi väsyvyys olivat yhteydessä myös fyysisen aktiivisuuden katkonaisempaan kertymiseen päivän aikana.
Tulokset viittaavat siihen, että fyysisen aktiivisuuden katkonaisuus saattaisi olla väsyvyyden varhaisia merkkejä, sillä yhteys löytyi myös niiden tutkittavien joukossa, joilla fyysistä aktiivisuutta kertyi päivän aikana eniten. Suuria eroja ei havaittu myöskään tutkittavien toimintakyvyssä fyysisen aktiivisuuden katkonaisuuden suhteen.
– Toiminnan tauottaminen voi mahdollistaa itselle tärkeiden harrastusten jatkamisen väsymyksestä huolimatta. Tutkimalla kaavaa, jolla päivittäinen fyysinen aktiivisuus kertyy, saatetaan helpommin tunnistaa ne henkilöt, joilla on riski väsyvyyden kasvamiselle ja sitä myötä myös toimintakyvyn heikkenemiselle, Palmberg toteaa.
Tutkimuksessa käytettiin kolmen isomman tutkimuksen aineistoa: Iäkkäiden ihmisten liikkumiskyky ja elinpiiri (LISPE) -aineistoa, Finnish Twin Study on Aging (FITSA) -aineistoa ja Aktiivinen vanhuus (AGNES) -aineistoa.
Lotta Palmbergin gerontologian ja kansanterveyden väitöskirjan Associations of sleep characteristics and fatigue with physical activity patterns and unmet physical activity need in old age tarkastustilaisuus pidetään 29.10.2021 klo 12 ja sitä voi seurata verkkovälitteisesti linkistä: https://r.jyu.fi/dissertation-palmberg-291021. Vastaväittäjänä toimii dosentti Harri Sievänen (UKK-instituutti) ja kustoksena professori Taina Rantanen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations 443, Jyväskylä 2021, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8886-9 (PDF) ja se on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8886-9.
Lotta Palmberg kirjotti ylioppilaaksi Jyväskylän Voionmaan lukiosta vuonna 2008 ja valmistui terveydenhoitajaksi Metropolia Ammattikorkeakoulusta vuonna 2013. Terveystieteiden maisteriksi Palmberg valmistui 2016 pääaineenaan gerontologia ja kansanterveys. Vuodesta 2016 lähtien Palmberg on ollut töissä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa väitöskirjatutkijana. Tällä hetkellä Palmberg työskentelee Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa projektitutkijana.
Lisätietoja
Lotta Palmberg
TtM
liikuntatieteellinen tiedekunta
lotta.m.palmberg@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Vuorotyön haitallisia piirteitä voidaan ehkäistä vuorosuunnittelun keinoin - Hyödyt näkyvät vähentyneinä sairauspoissaoloina6.6.2025 09:42:13 EEST | Tiedote
Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija, KTM Jarno Turunen tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään väitöskirjassa vuorotyön piirteiden vaikutuksia vuorotyöntekijöiden sairauspoissaoloihin. Tutkimuksen mukaan työvuorosuunnittelun keinoin voidaan vähentää työntekijöiden sairauspoissaoloja. Ainutlaatuisen tutkimuksen tulokset rohkaisevat lisäämään vuorotyöntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia työaikoihin, mutta myös huomioimaan vuorotyön työaikapiirteiden terveysvaikutuksia.
Jyväskylän yliopiston johtama hanke sai 1,4 miljoonan euron rahoituksen - Grafeenipohjainen rajapintalaite mahdollistaa hermojen ja koneiden välisen kommunikaation5.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtamassa hankkeessa kehitetään grafeeniin perustuvaa nanokokoista rajapintalaitetta hermojen ja koneiden välille, jotta signaalit kulkevat eteenpäin esimerkiksi robottikädelle tai vaurioituneelle lihakselle. Tavoitteena on kehittää mahdollistava teknologia robottimaiselle proteesille, mikä pystyisi tuntemaan kosketuksen ja lämmön kuten alkuperäinenkin raaja. Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt hankkeelle 1,4 miljoonan euron rahoituksen.
Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia Cheekin rap-tuotannon sanoituksiin – räppäri käsittelee erottuvasti kielen ja mielen moniulotteisuutta5.6.2025 06:59:00 EEST | Tiedote
Rap-artisti Cheekin sanoituksista piirtyy moniulotteinen kuva kielestä ja mielestä. FM Anna Pakarisen kirjallisuustieteen väitöstutkimus osoittaa, että räppärin tuotanto käsittelee kielen ilmaisuvoimaa ja mielen voimavaroja omaleimaisella tavalla. Tutkimus tunnistaa räpissä sellaisia ilmaisukeinoja ja teemoja, joiden hyvinvointivaikutuksia voisi jatkossa tutkia myös taideterapian näkökulmasta. ”Pakarinen on löytänyt toistuvia teemoja ja yhteyksiä lähes 20 vuoden ajalta kirjoittamistani säkeistöistä – sellaisiakin, joita en itse ole tietoisesti huomannut”, kommentoi Jare Tiihonen tutkimusta.
Suolistomikrobeista voidaan löytää apu haimasyövän tunnistamiseen ja hoitoon5.6.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Haimasyöpä on vaikea ja vakava sairaus sekä merkittävä haaste syöpälääketieteessä, sillä sen diagnosointi on hankalaa ja hoitomahdollisuuksia on vähän. Uusi kansainvälinen yhteistyötutkimus osoittaa, että haimasyövän toteaminen varhaisessa vaiheessa voi tulevaisuudessa olla mahdollista suolistomikrobeista. Suolistomikrobit voivat tarjota myös ratkaisuja hoitojen kehittämiseen.
Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa on löydetty uusi atomiydin - kyseessä on ennätyksellisen raskas protoniemitteri4.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Harvinainen hajoamismuoto mitattiin ensimmäistä kertaa yli kolmeenkymmeneen vuoteen näin raskaalle ytimelle. Edellinen vastaava rajoja venyttävä läpimurto on vuodelta 1996.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme