Hemoglobiini kertoo metabolisesta terveydestä – korkealla hemoglobiinilla yhteys yleisiin kansantauteihin

Oulun yliopiston professori Peppi Karppisen johtama tutkimusryhmä julkaisi jo aiemmin tänä vuonna tutkimuksen, jossa matalien hemoglobiinipitoisuuksien osoitettiin olevan yhteydessä matalampaan painoindeksiin ja parempaan metaboliseen terveyteen.
Nyt tutkijoiden tavoitteena oli tarkastella hemoglobiinitasojen vaikutusta metaboliseen sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen iäkkäässä väestössä. Tutkittavana oli lähes tuhat keski-ikäistä henkilöä, joiden terveyttä seurattiin vanhuusikään saakka.
Tarkastelun kohteena olivat normaaliin vaihteluväliin kuuluvat hemoglobiiniarvot. Naisilla vaihteluväli on 117-155 grammaa/litra ja miehillä 134-167 grammaa/litra.
20 vuoden seurannassa korkeampi hemoglobiinipitoisuus oli yhteydessä yleisiin metabolisiin sairauksiin, kuten diabetekseen ja maksan rasvoittumiseen, minkä lisäksi se yhdistyi korkeampaan sydän- ja verisuonisairauksiin liittyvään kuolleisuuteen ja kokonaiskuolleisuuteen.
”Aiemmassa tutkimuksessamme osoitimme, että matalat hemoglobiinipitoisuudet käynnistävät elimistössä hapenpuutevasteen. Sen aktivoituminen johtaa energia-aineenvaihdunnan ja tulehdusvasteen muutoksiin, jotka suojaavat matalamman hemoglobiinitason omaavia henkilöitä aineenvaihdunnan häiriöiltä. Nyt saadut tulokset korkeampien hemoglobiiniarvojen yhteydestä metabolisiin sairauksiin ja kuolleisuuteen ovat linjassa aiempien löydöstemme kanssa ja tukevat käsitystä elimistön hapenpuutevasteen keskeisestä roolista ihmisen energia-aineenvaihdunnan säätelyssä”, päätutkijana toiminut LL Joona Tapio kertoo.
Veren hemoglobiinipitoisuus on yksi halvimmista ja useimmin mitatuista laboratorioarvoista perusterveydenhuollossa. Tapion mukaan hemoglobiinin mittausta voitaisiin mahdollisesti käyttää apuna metabolisten sairauksien varhaisessa toteamisessa.
Tuloksista voi olla hyötyä myös metabolisten sairauksien lääkehoitojen kehittämiselle. Hapenpuutevastetta säätelee HIF-molekyyli, joka pyrkii turvaamaan kudosten optimaalisen hapensaannin ja energia-aineenvaihdunnan silloin, kun tarjolla oleva hapen määrä on vähentynyt. Tutkijoiden mukaan hapenpuutevastetta säätelevien HIF-entsyymien estäjiä voitaisiin mahdollisesti käyttää lihavuus- ja aineenvaihduntalääkkeinä ihmisillä. Tällä hetkellä kyseisiä lääkeaineita käytetään munuaistaudista johtuvan anemian hoitoon.
Metabolisessa oireyhtymässä esiintyy yhtä aikaa häiriöitä verensokerissa, veren rasvoissa ja verenpaineessa. Oireyhtymä on viime vuosikymmeninä kehittynyt globaaliksi epidemiaksi ja siihen liittyvät sairaudet, kuten diabetes, ovat suomalaisten kansantauteja. Metabolista oireyhtymää sairastaa maailmanlaajuisesti yli miljardi ihmistä ja suomalaisista aikuisista arviolta neljännes.
Tutkimus julkaistiin Scientific Reports -lehdessä.
Tutkimusartikkeli: Tapio, J., Vähänikkilä, H., Kesäniemi, Y. A., Ukkola, O., & Koivunen, P. (2021). Higher hemoglobin levels are an independent risk factor for adverse metabolism and higher mortality in a 20-year follow-up. Scientific reports, 11(1), 19936. https://doi.org/10.1038/s41598-021-99217-9
Yhteyshenkilöt
Väitöstutkija Joona Tapio, Oulun yliopisto
Puh. 050 359 38 84
joona.tapio@oulu.fi
Professori Peppi Karppinen, Oulun yliopisto
Puh. 0294 48 5822
peppi.karppinen@oulu.fi
Meri RovaViestintäasiantuntija
Tiedeviestintä: lääketiede, biokemia ja molekyylilääketiede
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Käytön jäljet kertovat elämästä – puulattioiden kuluminen saa näkyä myös moderneissa suomalaisissa kirkoissa9.6.2025 05:09:00 EEST | Tiedote
Voiko kulunut lattia olla kaunis? Arkkitehti ja diplomi-insinööri Jonna Silvon uusi väitöstutkimus osoittaa, että 2000-luvun modernien kirkkorakennusten puulattioissa kulumisen jäljet eivät ole virheitä, vaan osa arkkitehtuuria ja jopa toivottu tunnelman tekijä.
Sydänterveys ei ole vain vanhojen huoli – riskit alkavat jo nuorena5.6.2025 06:55:00 EEST | Tiedote
Yli puolet sydänperäisistä äkkikuolemista tapahtuu työikäisille, muistuttaa Oulun yliopiston professori Juhani Junttila. Taustalla on usein sepelvaltimotauti – sairaus, joka voi kehittyä jo nuorena ja on pitkälti ennaltaehkäistävissä.
Työelämän murros näkyy toimistojen suunnittelussa – erilaisten tilojen tarve ja tunnelma korostuvat5.6.2025 06:36:00 EEST | Tiedote
Työntekijät tarvitsevat entistä monipuolisempia ja tunnelmaltaan vaihtelevia työympäristöjä, jotka tukevat keskittymistä, yhteistyötä ja palautumista. Tutkimuksen mukaan osallistava suunnittelu lisää työtyytyväisyyttä ja parantaa tilojen toimivuutta.
Palsasoiden tarvitsemat olosuhteet katoamassa vuosisadan loppuun mennessä5.6.2025 05:01:00 EEST | Tiedote
Palsasuot ovat vaarassa kadota kuluvan vuosisadan aikana, sillä niissä esiintyvä ikirouta sulaa ilmastonmuutoksen seurauksena pohjoisilla alueilla.
Laaja mittauskampanja Oulun edustalla ja Perämerellä selvittää jokivesien vaikutusta rannikkoympäristöön4.6.2025 05:02:00 EEST | Tiedote
Mittauskampanjassa 2.–6.6.2025 mitataan samanaikaisesti Oulujoen, Kiiminkijoen, rannikkovesien ja meren vedenlaatua laajalla alueella. Mukana ovat esimerkiksi sukeltava robotti ja tutkimusalus Aranda. Näytteitä otetaan ulkomereltä Nallikarin rantavesiin, ja niitä verrataan muihin Perämereen laskeviin jokiin. Pyrkimyksenä on myös perustaa pysyvä ympäristönseurannan alueellinen verkosto.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme