Työn ja talouden tutkimus LABORE

Korkeampi työttömyysriski lisää todennäköisyyttä kuulua työttömyyskassaan

Jaa
Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) tekemän tutkimuksen mukaan ihmiset liittyvät työttömyyskassaan todennäköisimmin silloin, kun jäsenyydestä on heille hyötyä. Työttömyyskorvauksen taso ja henkilön suurempi työttömyysriski lisäävät kassajäsenyyden houkuttelevuutta ja vähentävät kassan ulkopuolelle jäämisen todennäköisyyttä. Toisaalta esimerkiksi monet nuoret ja maahanmuuttajataustaiset henkilöt eivät aina käytä liittymismahdollisuutta hyväkseen.

PT:n erikoistutkija Merja Kauhasen tuoreessa tutkimuksessa tuotettiin sekä päivitettyä että uutta tutkimustietoa työttömyyskassaan kuulumattomista palkansaajista ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä suomalaisilla työmarkkinoilla. Keskeisenä kiinnostuksen kohteena oli myös se, millainen yhteys henkilön työttömyysriskillä on työttömyyskassaan kuulumattomuuteen. 

Tutkimuksen perusteella ansiosidonnainen työttömyysvakuutusjärjestelmä toimii pääsääntöisesti oikein. Työttömyyskassaan liitytään useimmin silloin, kun työttömyysriski on suuri ja työttömyyskassan maksama työttömyysturva on parempi, kuin Kelan maksama työttömyysturva.

Tutkimuksessa havaittiin kuitenkin ryhmiä, jotka jäävät työttömyyskassojen ulkopuolelle korkeasta työttömyysriskistä huolimatta. Tällaisia henkilöitä löytyi erityisesti nuorten, vähemmän koulutettujen ja maahanmuuttajataustaisten joukosta. 17–24-vuotiaiden todennäköisyys kuulua työttömyyskassaan oli esimerkiksi 23 prosenttiyksikköä pienempi, kuin 55–64-vuotiaiden. Perusasteen ja ylemmän korkeakoulun suorittaneiden kesken jäsenyyden todennäköisyydessä oli 9,5 prosenttiyksikön ero. Ulkomaalaistaustaisilla oli puolestaan 7,1 prosenttiyksikköä korkeampi todennäköisyys olla kuulumatta työttömyyskassaan kuin suomalaistaustaisilla.

”Meneillään oleva koronapandemia on osoittanut, että kriisit nostavat tietoisuutta työttömyyskassaan kuulumattomuuden riskistä. Viime vuonna työttömyyskassojen jäsenmäärä lähti nousuun Suomessa. Kannustavuutta nosti myös työssäoloehdon väliaikainen lieventäminen.”, kommentoi tutkija Merja Kauhanen. 

Palkansaajien tutkimuslaitoksen toteuttama tutkimus on saanut rahoituksen Työttömyyskassojen Yhteisjärjestöltä. Tutkimuksen taustalla on tarve ymmärtää järjestelmän kattavuuteen liittyviä puutteita.

”Työttömyyskassan jäsenyys on yksi tärkeimpiä vakuutuksia ja työttömyyden kohdatessa monelle korvaamaton apu. On siis tärkeä selvittää, miksi osa ihmisistä jättää jäsenyyden hankkimatta”, Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön toiminnanjohtaja Aki Villman toteaa. 

Villmanin mukaan työttömyysvakuutuksen hankkimatta jättämiselle voi olla hyviä syitä.

”Jos henkilö työskentelee alalla, jolla on hyvin pieni työttömyysriski, työttömyysvakuutuksella on vähäisempi merkitys. Työttömyysvakuutuksen kannattavuuteen voi vaikuttaa myös työn määrä ja muoto. Pienimuotoinen yritystoiminta tai alle 18-tunnin työ viikossa ei yleensä kerrytä oikeutta ansiosidonnaiseen. Henkilö ei voi myöskään tällä hetkellä vakuuttaa itseään työttömyyden varalle samanaikaisesti yrittäjänä ja palkansaajana. Tämä laskee vakuuttamisen kannattavuutta silloin, kun työtä tehdään sekä yrittäjä- että palkansaaja-asemassa.” 

Jäsenyysedellytyksen kannalta ongelmallista on kuitenkin tilanne, jossa henkilö ei tiedä työttömyyskassoista tai ansiosidonnaisesta järjestelmästä ja jättää jäsenyyden tämän vuoksi hankkimatta. Villmanin mukaan eräiden tutkimuksessa esiin nousseiden ryhmien kohdalla kyse voi olla tietämättömyydestä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Työn ja talouden tutkimus LABORE
Työn ja talouden tutkimus LABORE
Arkadiankatu 7
00100 Helsinki

040 940 1940https://labore.fi

Palkansaajien tutkimuslaitos eli PT on itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään riippumatonta ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn taloustiede mukaan lukien koulutuksen tutkimus, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE

Tuottavuus kasvuun palkkaamalla yrityksiin lisää korkeakoulutettuja30.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote

Yritysten tuottavuuden kasvu on kiinteässä yhteydessä siihen, että erityisesti STEM-alojen korkeakoulutettujen osuus niiden henkilöstössä kasvaa, kertoo Laboren uusi analyysi. Kaupallisen alan korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrän kasvu näkyy yritysten tuottavuudessa vieläkin nopeammin. Analyysin tulokset korostavat korkeasti koulutetun työvoiman ratkaisevaa merkitystä Suomen talouden kehitykselle.

Yritysten väliset erot kasvattavat palkkaeroja Suomessa24.4.2025 07:20:00 EEST | Tiedote

Laboren uudessa tutkimuksessa tarkastellaan Suomen yrityssektorin palkkahajonnan ajureita vuosina 2001–2022. Vaikka yritysten sisäiset palkkaerot muodostavat suurimman osan palkkahajonnasta vuositasolla, yritysten välinen vaihtelu selittää suurimman osan palkkaerojen kasvusta pitkällä aikavälillä. Erityisesti korostuu toimialojen välinen vaihtelu ja pieni joukko toimialoja selittää suuren osan palkkahajonnan kasvusta. Vuosina ennen koronapandemiaa vaikutukset näkyvät erityisen selkeästi. Alueiden välinen palkkahajonta sen sijaan ei ole merkittävä tekijä.

Eläkkeiden inflaatiovakauttajan olisi voinut suunnitella toisin16.4.2025 06:45:00 EEST | Blogi

Tammikuussa sovittu eläkeuudistus toi mukanaan inflaatiovakauttajan, joka leikkaa eläkkeitä inflaatiopiikkien aikana. Uudistuksen tarkoituksena on vakauttaa eläkejärjestelmän rahoitus, mutta onko se onnistunut valinta? Tässä blogissa pohdimme, millaisia seurauksia inflaatiovakauttajalla voi olla eläkeläisten toimeentuloon ja makrotalouden vakauteen – ja olisiko samoihin tavoitteisiin voinut päästä vähemmän haitallisin keinoin.

Ekonomisk prognos 2025-2027: Ekonomin återhämtar sig under osäkra tider3.4.2025 00:01:00 EEST | Tiedote

Enligt Labores konjunkturprognos våren 2025 kommer Finlands ekonomi att växa med 1,4 procent under 2025. Konjunkturläget förbättras 2026 och 2027 då BNP-tillväxten väntas stiga till 1,9 procent respektive 1,4 procent. Långsammare inflation och räntesänkningar kommer att stödja tillväxten i bostadsbyggande, privat konsumtion och export. Den internationella osäkerheten är exceptionellt hög, vilket innebär en ökad risk för långsammare tillväxt än väntat.

Talousennuste vuosille 2025–2027: Jousitus kovilla, talous elpyy epävarmuuden aikana3.4.2025 00:01:00 EEST | Tiedote

Tutkimuslaitos Laboren kevään 2025 suhdanne-ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 1,4 prosenttia vuonna 2025. Suhdanne paranee vuosina 2026–2027, jolloin BKT-kasvu vauhdittuu 1,9 ja 1,4 prosenttiin. Hidastunut inflaatio ja koronlaskut tukevat asuinrakentamisen, yksityisen kulutuksen ja viennin kasvua. Kansainvälinen epävarmuus on poikkeuksellisen suurta, mikä merkitsee kohonnutta riskiä ennustettua hitaamman kasvun toteutumiselle.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye