Palkka-avoimuus ehkäisee perusteettomia palkkaeroja, Suomen ongelmana työmarkkinoiden tiukka kahtiajako

Julkisten ja hyvinvointitalojen liitto JHL:n painotuore selvitys esittää monia keinoja, joilla voidaan vähentää sukupuolten palkkaeroja. Suomessa miehet ja naiset saavat kokoaikatyöstä selvästi erilaista palkkaa.

Vuonna 2020 kokoaikaisesti työssäkäyvät naiset tienasivat kuussa keskimäärin reilut 600 euroa vähemmän kuin miehet. Vaikka suhteelliset palkkaerot ovat 2000-luvulla kaventuneet, ovat ne euroissa mitattuna kasvaneet. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen ansiotasoindeksiin.

Palkka-avoimuutta on lisätty useassa maassa ja monissa tapauksissa avoimuus on kaventanut sukupuolten palkkaeroja.

– Palkkaeroja on vaikea havaita eikä työntekijöillä tai heidän edustajillaan ole aina oikeutta saada palkoista kattavaa tietoa. Tieto eroista jää mediakeskustelun varaan, jos ansioista ei puhuta avoimesti työpaikoilla, JHL:n ekonomisti Youssef Zad kuvailee.

JHL alkaa pohtia palkka-avoimuuden lisäämistä myös omassa toiminnassaan. Työ tehdään yhteistoiminnassa ammattiliiton henkilöstön kanssa.

Ammattiliitot ja luottamushenkilöt edistävät palkkatasa-arvoa merkittävästi. Luottamushenkilöiden pitäisi saada tietoonsa koko henkilökunnan palkat kaikkine palkanosineen. Silloin he pystyvät puuttumaan mahdolliseen palkkasyrjintään ja perusteettomiin palkkaeroihin.

– Kanadassa tehdyn tutkimuksen mukaan naisten ansiot kasvoivat enemmän ja palkkaeroja kurottiin nopeammin umpeen niillä työpaikoilla, joilla ammattiliittoon kuuluminen oli yleisempää. Ammattiliiton jäsenyys ei selitä kaikkea, mutta viesti on selvä: järjestäytyminen kannattaa myös siksi, että se korjaa palkkaeroja tehokkaammin, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sanoo.

Parhaimmillaan palkka-avoimuus lisää kilpailua työmarkkinoilla, kun korkeampaa palkkaa maksavat työantajat houkuttelevat enemmän työvoimaa. Samalla kansantalouden tehokkuus paranee.

JHL nostaa selvityksessään esille palkkaeroihin vaikuttavia tekijöitä. Osa syistä on helposti havaittavissa, ja toiset taas jäävät usein piiloon.

– Jotta palkkaeroihin voidaan vaikuttavasti puuttua, tulee toimenpiteiden puuttua useisiin yksittäisiin tekijöihin, joista palkkaerot muodostuvat. Suomessa pitäisi esimerkiksi purkaa töiden jakautumista naisten ja miesten ammatteihin. Kärjistetysti voisi sanoa, että Suomeen tarvitaan enemmän miessairaanhoitajia ja naiskoodareita, ekonomisti Youssef Zad sanoo.

Suomen työmarkkinat jakautuvat räikeästi miesten ja naisten ammatteihin. Kahtiajakoa voidaan purkaa esimerkiksi houkuttelemalla miehiä tai naisia aloille, joissa valtaosa työntekijöistä on vastakkaista sukupuolta.

JHL esittelee palkkaeroselvityksessään toimia palkkaerojen kaventamiseksi. Anonyymi rekrytointi voisi auttaa naisia nousemaan korkeamman palkkatason tehtäviin, koska hakijoita olisi vaikeampi syrjiä sukupuolen perusteella.

Palkkaerojen korjaaminen vaatii muutoksia myös lapsiperheitä koskevaan politiikkaan. Tutkimusten mukaan lasten saanti heikentää naisten palkkatasoa. Palkkaeroja voidaan tehokkaasti estää sillä, että isät käyttävät yhtä paljon aikaa vanhemmuuden hoitamiseen kuin äiditkin.

Lisätiedot:

Puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine 040 702 4772
Ekonomisti Youssef Zad 050 4754 055