Suomessa korkeakoulutus tuo suurimman lisäyksen taloudelliseen mielenrauhaan Pohjoismaissa – Danske Bank ja Akava jatkavat yhteistyötään

Korkeakoulutuksen tuottama taloudellinen mielenrauha on kasvanut viime vuosina. Danske Bankin vuodesta 2018 teettämän Taloudellinen mielenrauha -tutkimuksen mukaan vuonna 2018 ja 2019 korkeakoulutettujen suomalaisten taloudellinen mielenrauha oli 6,6. Nyt luku on 7. Koko väestön taloudellinen mielenrauha oli tämän vuoden tutkimuksessa 6,4. Taloudellinen mielenrauha -indeksi vaihtelee välillä 1-10, suuremman luvun osoittaessa parempaa mielenrauhaa.

Indeksin osa-alueet mittaavat muun muassa luottamusta omaan talouteen, tulevaisuuden uskoa ja rahojen riittämistä arjessa. Esimerkiksi 33 prosenttia suomalaisista suhtautuu omaan talouteensa luottavaisesti, kun korkeakoulutetuilla osuus on 50 prosenttia.

“Korkeakoulutusta pidetään porttina parempiin tuloihin ja vakuutuksena esimerkiksi työttömyyttä vastaan. Korkeakoulutus näyttää kuitenkin myös lisäävän oman talouden tuntemusta ja suunnittelua. On myönteistä, että korkeakoulutettujen taloudellinen mielenrauha on noussut samalla kuin myös muiden suomalaisten”, kertoo Danske Bankin henkilöasiakkaista vastaava johtaja Riikka Laine-Tolonen.

Danske Bank, korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava ja Akavan jäsenliitot ovat vuodesta 2016 asti tehneet yhteistyötä muun muassa asuntolainoissa ja sijoituspalveluissa. Yhteistyön myötä keskimääräinen akavalainen asuntolaina-asiakas on hyötynyt asuntolainaedusta jo noin 2400 euroa, jos on ottanut 175 000 euron asuntolainan vuonna 2018, jolloin yhteistyö asuntolainoissa alkoi.*

”Olemme vuodesta 2016 alkaen tarjonneet Akavan jäsenliittojen jäsenille merkittäviä etuja asuntolainaan, sijoittamiseen ja pankkipalveluihin. Nyt olemme sopineet yhteistyön jatkamisesta seuraavaksi kolmeksi vuodeksi”, Laine-Tolonen sanoo.

Akava on kehityspäällikkö Jaana Ignatiuksen mukaan tyytyväinen yhteistyön jatkumiseen.

”Yhteistyö Danske Bankin kanssa on tuonut liittojemme jäsenille konkreettisia etuja. Palveluita on suunniteltu ja rakennettu yhteistyössä Akavan liittojen asiantuntijoiden ja Danske Bankin kanssa. On hienoa, että yhteistyö jatkuu”, toteaa Akavan kehityspäällikkö Jaana Ignatius.

Korkeakoulutuksesta suurin hyöty Suomessa

Pohjoismaisen vertailun mukaan suomalaiset korkeakoulutetut ovat ottaneet muita Pohjoismaita kiinni taloudellisessa mielenrauhassa vuodesta 2018. Tuolloin suomalaisista korkeakoulutetuista 38 prosenttia suhtautui omaan taloudelliseen tilanteeseen luottavaisesti, kun Tanskassa vastaava osuus oli 61 prosenttia ja Norjassa sekä Ruotsissa 55 prosenttia. Nyt Tanskan ja Norjan osuudet ovat pysyneet ennallaan, mutta Suomen noussut 50 prosenttiin ja Ruotsin 71 prosenttiin.

Koko indeksin tasolla Suomi on noussut korkeakoulutetuissa Norjan ja Ruotsin ohi. Suomessa korkeakoulutuksen tuottama hyöty on Pohjoismaista suurin, sillä Suomessa tämän vuoden tutkimuksessa ero korkeakoulutettujen taloudellisessa mielenrauhassa koko väestöön verrattuna oli 0,6, kun se Tanskassa oli 0,3, Ruotsissa 0,3 ja Norjassa vain 0,1.

”Suomessa korkeakoulutus tuottaa selvästi parhaan lisähyödyn, kun katsotaan taloudellista mielenrauhaa. Korkeakoulutus on Suomessa siis erityisen kannattavaa”, Laine-Tolonen sanoo.

*Laskelma perustuu akavalaisen asiakkaan keskimääräisen asuntolainan kokoon 175 000 euroa, josta arvioitu asiakaskohtainen etu ensimmäisenä vuonna 1200 euroa ja sen jälkeen 400 euroa.

Tietoa tutkimuksesta

Danske Bank on tehnyt Taloudellinen mielenrauha ’tutkimuksia vuodesta 2018 asti. Tällä kertaa kyselytutkimukseen vastasi 3030 suomalaista ja kaikissa pohjoismaissa vastaajia oli yhteensä 8065. Kyselytutkimuksen aineisto kerättiin Suomessa 13.-24.8.2021.

Taloudellisen mielenrauhan tasoa seurataan vuosittain Pohjoismaissa Danske Bankin kehittämän indeksin avulla. Taloudellisen mielenrauhan indeksi on rakennettu kysymyksistä, jotka mittaavat ihmisten luottavaisuutta omaan taloudelliseen tilanteeseensa, talouteen liittyvien huolten määrää ja taloudellisen tilanteen tulevaisuudennäkymiä.

Korkeakoulutus poistaa eniten arkeen liittyviä taloushuolia. Suomalaisista 47 prosenttia kertoo olevansa vähintään kuukausittain huolissaan rahojen riittämisestä, mutta korkeakoulutettujen osuus on 17 prosenttiyksikköä matalampi.

Pienimmät erot korkeakoulutettujen ja muun väestön osalla oli varallisuuteen liittyvissä huolissa ja näkemyksessä siitä, millainen oma taloudellinen tilanne on 5 vuoden päästä.

Taloudellinen mielenrauha -indikaattorin yhdeksästä alueesta ero on suuri myös optimismiin, tuloihin ja kuluttamisvalintoihin liittyvissä teemoissa.