Itäisen ja eteläisen Suomen vesihuoltostrategiatyössä katse kohti toimenpiteitä (Keski-Suomi, Etelä-Savo, Häme, Kaakkois-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Uusimaa)

Vesihuoltostrategiatyö itäisen ja eteläisen Suomen yhteistyöalueella käynnistyi vuoden 2021 alussa. Tähän mennessä strategiaa on valmisteltu monipuolisin keinoin ja moninaisen, vesihuollon parissa työskentelevän asiantuntija-, viranomais- ja toimijajoukon kesken. Työtä on koordinoitu ELY-keskuksista käsin, mutta sen tekemisessä on ollut mukana valtava määrä asiantuntemusta niin vesihuoltolaitoksista, viranomaisista, oppilaitoksista kuin yhdistyksistäkin.
– Haluamme jo tässä vaiheessa välittää suuret kiitoksemme strategiatyöhön osallistuneille. Asian ympärillä on esiintynyt kiinnostusta, kannustusta ja rakentavaa kritiikkiäkin. Mielestämme tärkeintä on kuitenkin se, että olemme löytäneet joukon , joiden työskentelystä välittyy puhdas innostus vesihuollon kehittämistä kohtaan. Työskentelyn myötä olemme jo nyt löytäneet uusia verkostoja, joissa tehdä tätä yhteiskunnan ja sen jokaisen yksilön kannalta tärkeää työtä, vesitalousasiantuntija Piia Kepanen Keski-Suomen ELY-keskuksesta iloitsee.
Yhdessä tekemällä vastuullista vesihuoltoa
Visiomme "yhdessä tekemällä vastuullista vesihuoltoa" joka ulottuu aina vuoteen 2050 saakka, peräänkuuluttaa yhteistä tekemistä ja vastuullisuutta. Vesihuolto on Suomessa melko pirstaloitunutta, laitoksia on lukumääräisesti paljon, vastuut jakautuvat usealle taholle ja sekä osaaminen että resurssointi jakautuvat epätasaisesti.
– On laitoksia, joilla on vaikeuksia suoriutua perustehtävästään resurssien puutteen vuoksi, mutta toisaalta taas on laitoksia, jotka pystyvät perustyön lisäksi panostamaan jatkuvaan parantamiseen esimerkiksi innovaatiotyöskentelyyn ja osallistumaan tieteelliseen tutkimustyöhön, Kepanen mainitsee.
Väestörakenteessa ja -jakaumassa tapahtuvat muutokset vaikuttavat väistämättä myös vesihuoltoon ja tuovat uusia vähennys- ja toisaalta lisäystarpeita esimerkiksi henkilöstöresursseihin tai verkosto-omaisuuteen. Ilmastonmuutos ja toimintaympäristön muutos laajemminkin vaikuttavat osaltaan myös vesihuoltoon jatkossa.
– Tulevaisuudessa yhä lisääntyvät monimutkaiset haasteet eivät tule ratkeamaan yksinkertaisin keinoin, vaan tarvitsemme monipuolista osaamista ja yhteistyötä yli organisaatio- ja maakuntarajojen. Sitä yhteistyön voimaa tässä olemme hakemassa myös itäisen ja eteläisen Suomen vesihuoltostrategiatyöllä, Kepanen jatkaa.
Vastuullisuusteema on noussut vahvasti esiin maakuntien strategiakeskustelussa.
– Me tiedämme, että toiminnan pitää olla vastuullista, mutta meillä ei välttämättä ole kovin tarkkaa kuvaa siitä, mitä vastuullisuus tarkoittaa juuri vesihuollossa. Sen määrittely on tärkeää, sillä vasta kun ymmärrämme vastuullisuuden käsitteen ja sen moniulotteisuuden, voimme alkaa toimia vastuullisesti. Tahtotila vastuulliseen toimintaan on kuitenkin hyvin voimakkaasti olemassa. Siitä on hyvä ponnistaa.
Strategiset valinnat tehty - suunta kohti toimenpiteitä
Strategisissa valinnoissa on pysytty muutamassa tarkoin valitussa teemassa. Kaikki kehitystyö vesihuollossa on tärkeää, mutta strategiatyössä on tehty voimakasta priorisointia ja koko alueen sekä yksittäisten maakuntien kannalta tärkeitä valintoja, joiden eteen tehdään jatkossa työtä yhdessä, koko yhteistyöalueen voimin.
– Halusimme myös pitää toimenpidevalikoiman sopivan suppeana. Tällä tavoin mahdollistamme toimenpiteiden huolellisen toteutumisen, kun emme yritä tehdä kerralla kaikkea valmiiksi, Kepanen päättää.
Tervetuloa mukaan valitsemaan lähitulevaisuuden toimenpiteitä
Nyt tarvitaan eri tahojen näkemystä suunniteltujen toimenpiteiden lyhyen aikavälin valintaan ja toteutukseen. Kaikille yhteistyöalueen vesihuoltotoimijoille, viranomaisille, tutkimuslaitoksille ja muille vesihuollon asiantuntijatahoille on tarjottu mahdollisuus osallistua kehitystyöhön marraskuussa järjestettävissä sidosryhmätilaisuuksissa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja
Vesitalousasiantuntija
Piia Kepanen
p. 0295 024 171
Keski-Suomen ELY-keskus
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Vuoden 2025 Viisikanta-rakennussuojelupalkinnot jaetaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kohteille18.9.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Viisikanta-rakennussuojelupalkinnot jaetaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun vuoden 2025 kohteille torstaina 18.9.2025 Oulussa ELY-keskuksen tiloissa järjestettävässä tilaisuudessa.
Valkoposkihanhien syysmuutto alkamassa17.9.2025 13:29:07 EEST | Tiedote
Valkoposkihanhien syysmuutto on alkanut Suomessa parinkymmenen viime vuoden aikana 8.-27. syyskuuta, keskimäärin 18. syyskuuta. Lämpimästä ja vastatuulisesta säästä johtuen tänä syksynä ei olla vielä havaittu yhtään kaukomuuttajaa. ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat jälleen valkoposkihanhien syysmuuton etenemistä Suomessa.
Maanteiden kunnossapito vaatii valintoja – liikennöitävyys varmistetaan kaikilla teillä (Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa)15.9.2025 12:05:23 EEST | Tiedote
Maanteiden hoito ja niiden kunto kiinnostaa jokaista suomalaista, asui hän sitten taajamassa tai haja-asutusalueella. Maantieverkon korjausvelka on kasvanut 2,5 miljardiin, vaikka parina viime vuonna tilanteeseen on saatukin lisärahoituksella hieman helpotusta.
INFRA-hankkeiden haku syksyllä 2025 (Lappi)15.9.2025 11:11:07 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus avaa elinkeinolähtöisten infrahankkeiden haun Lapissa. Hankkeiden hakuaika on 15.9.–31.10.2025. Sähköinen haku tapahtuu EURA 2021 -järjestelmän kautta.
Petoaita vastaa tavallista aitaa, jos sähkövirta pääsee karkuteille5.9.2025 09:57:29 EEST | Tiedote
Tärkeä osa petovahinkojen torjuntaa on petoaitojen oikea-aikainen huolto laidunkauden aikana. Suurin uhka petoaidan toimivuudelle on sen alla kasvava kasvillisuus. Esimerkiksi Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelta on havainnoitu jonkin verran kiireellistä niittämistä kaipaavia petoaitojen alusia. Aitalankoihin osuessaan kasvillisuus johtaa sähkövirtaa maahan ja jännite langassa laskee, eikä enää riitä karkottamaan saalista etsivää petoa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme