Liikunnan arvonlisäverokannan valinta – arpapeliä vai perusteltu päätös?

Ymmärrettävästi tilanne herättää liikunta-alalla paljon tunteita. Viime vuosina osa on päätynyt käräjille ja moni on hankkinut maksullisia ennakkopäätöksiä. Hyvä näin, koska siten syventäviin vero-ohjeisiin on saatu koottua aiempaa selkeämpi ja kattavampi case-pankki.
Arvonlisäverotusta linjaavat sekä kansallinen lainsäädäntö että EU, joka pyrkii yhtenäistämään jäsenmaidensa toimintaa. Verotuksen tulisi olla yhdenmukaista ja neutraalia, jotta kuluttaja voisi valita kilpailevista vaihtoehdoista itselleen sopivimman eikä arvonlisävero vaikuttaisi valintaan.
Periaatteessa verokannan valinta liikuntapalvelulle on selkeää:
- ALV 0 %: Arvonlisäverosta vapautetaan liikuntaa tarjoavat yleishyödylliset seurat ja terveydenhuoltoalan ammattilaiset tietyin edellytyksin.
- ALV 10 %: Urheilulaitosten käyttöoikeuden tarjoaminen oikeuttaa alennettuun 10 % verokantaan (Arvonlisäverodirektiivi (2006/112/EY). Kansallisen arvonlisäverolainsäädännön mukaan alennettua verokantaa sovelletaan liikuntapalveluihin, joissa annetaan mahdollisuus liikunnan harjoittamiseen.
- ALV 24 %: Tämä verokanta koskee opetusta ja ohjausta sisältäviä liikuntapalveluita.
Käytännössä tilanne on kaikkea muuta kuin yksinkertainen. Onko ohjattu maastojuoksulenkki liikunnan harjoittamisen mahdollistamista? Onko kuntosalin personal trainer -valmennus liikuntamahdollisuuksien tarjoamista vai sittenkin opetusta ja ohjausta? Voiko kuntokeskus valita 10 % verokannan, jos asiakas harrastaa vain ryhmäliikuntaa ja sitäkin etänä?
Arvonlisäverokannan valinta on hyvin tulkinnanvaraista
Keskusverolautakunta ja korkein hallinto-oikeus ovat tehneet jonkin verran rajanvetoa. Päätöksissä on otettu huomioon muun muassa palveluissa tarjotun opetuksen ja ohjaukseen määrä ja laatu, joita on verrattu lajin tavanomaiseen harrastamiseen. Tässä joitakin esimerkkejä rajanvedon vaikeudesta:
Kamppailulajien harrastajat tietävät, että ohjatuissa harjoituksissa perehdytetään tavoitteellisesti oikeisiin suoritustekniikoihin, joita toistetaan, kunnes ne sujuvat tulevissa vyökokeissakin. KHO:n ratkaisussa yrityksen tarjoaman kamppailulajin opetuksen ja ohjauksen rooli todettiin vähäiseksi, joten arvonlisäveron tuli olla 10 %.
Alennettua verokantaa on sovellettu muun muassa napatanssiin, ohjattuihin lumikenkäretkiin, ryhmäliikuntatallenteisiin ja liikuntatunteihin, joita liikuntakeskus tarjoaa asiakkaille verkkoyhteyden kautta reaaliaikaisina. Näissä ohjauksen rooli ei ole ”vähäistä suurempi” eli ne on rinnastettu liikuntamahdollisuuden tarjoamiseen yrityksen tiloissa tai muualla.
Rajankäyntiä tehdään myös yksittäisen lajin sisällä. Yleishyödyllisen seuran jooga on tavallisesti arvonlisäverotonta, kaupallisen toimijan arvonlisävero on 10 %, kunhan ei tarjota vähäistä enempää opetusta ja jooga on liikunnallista. Erittäin meditatiivisen joogan tai naurujoogan arvonlisävero on täydet 24 %, sillä verottajan mukaan kyse ei enää ole liikunnasta.
Uimaseura voi yleishyödyllisenä toimijana tarjota jäsenilleen uimaopetusta ilman arvonlisäveroa. Voittoa tavoittelevan toimijan verokanta on 24 %, koska uimaopetus ja ohjaus on tavoitteellista. Vauvauinnin arvonlisävero on puolestaan 10 %, koska siinä tarjotaan liikunnan harrastamisen puitteet muttei verottajan tulkinnan mukaan pyritä kehittämään vauvan uimataitoa eikä ohjaus ja opastus kohdistu vauvaan. Vauvojen vanhemmat voivat toki olla tavoitteellisuudesta toista mieltä.
Neutraaliustavoite ei toteudu
Samansisältöisen liikuntapalvelun arvonlisävero voi vaihdella sen mukaan, kuka palvelua tarjoaa. Otetaan esimerkki: kun liikuntarajoitteiselle tarjotaan vamman tai sairauden vuoksi kuntouttavaa vesiliikuntaa tai kun ikäihmiselle tarjotaan toimintakykyä vahvistavaa kuntouttavaa liikuntaa, palveluntarjoaja saattaa maksaa arvonlisäveroa 0 tai 24 %.
Verokantaan – ja siten kuluttajahintaan – vaikuttaa ohjausta tarjoavan pienyrittäjän tausta. Kuntouttavaa liikunnanohjausta tarjoava liikunnanohjaaja tilittää palvelusta 24 % arvonlisäveron, fysioterapeutti vain 0 %.
Ero johtuu siitä, että fysioterapeutti katsotaan terveydenhuoltoalan ammattilaiseksi ja hänen antamansa ohjaus terveydenhoidoksi. Molempien tarjoama ohjauspalvelu voi olla sisällöltään identtistä, ja molemmilla on ammattikorkeakoulututkinto. Selvää on, että tässä kohtaa verottajan neutraaliustavoite vesittyy pahemman kerran.
Kohti valoisampaa tulevaisuutta
Vaikka arvonlisäveron neutraalius ja selkeys on yritetty ottaa pykälissä huomioon, liikunnan arvonlisäverotus herättää yhä paljon kysymyksiä. Viranomaiset ovat vuosia vastanneet liikunta-alan arvonlisäverokysymyksiin ja päivittäneet kiitettävästi ohjeistuksiaan, ja ehkä ajan myötä lainsäädäntöäkin muokataan. Tämä olisi toivottavaa sekä palveluntarjoajan että kuluttajan näkökulmasta.
Lähteet
Yleishyödyllisten yhteisöjen arvonlisäverotus
Kirjoittaja Outi Kangas-Korhonen toimii osaamisaluejohtajana Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Outi Kangas-KorhonenOsaamisaluejohtaja
Puh:+358 294471617outi.kangas-korhonen@haaga-helia.fiAri NevalainenViestintäpäällikkö
Puh:040 4887 008ari.nevalainen@haaga-helia.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Maailman ensimmäinen TikTok-kurssi toi Haaga-Helialle pronssileijonan Cannesista18.6.2025 16:13:08 EEST | Tiedote
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, mainostoimisto Bob The Robot ja mediatoimisto ToinenPHD palkittiin pronssilla Cannes Lions -kilpailussa maailman ensimmäisestä korkeakoulukurssista, joka suoritettiin kokonaan TikTokissa.
Algoritmijohtaminen yleistyy suomalaisilla työpaikoilla – nuoret suhtautuvat iäkkäämpiä myönteisemmin16.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreen Kone johtajana -tutkimuksen ennakkotiedot paljastavat, että Suomessa jopa 49 prosenttia asiantuntija-, tieto- tai johtamistyötä tekevistä kokee kohdanneensa algoritmijohtamista työssään, mutta ihmispomo on yhä suositumpi vaihtoehto.
Algorithmic management spreads across Finnish workplaces – younger workers show greater acceptance than their older colleagues16.6.2025 08:00:00 EEST | Press release
Preliminary findings from the RoboBoss survey reveal that 49% of Finnish professionals in expert, knowledge, and management roles have encountered algorithmic management in their workplace. Despite this widespread exposure, human managers continue to be the overwhelmingly preferred choice.
Voiko tekoäly lisätä inhimillisyyttä työelämässä? Kahdelle T&K-hankkeelle rahoitus13.6.2025 10:58:59 EEST | Tiedote
Työsuojelurahasto on myöntänyt rahoituksen kahdelle tutkimus- ja kehityshankkeelle, joissa tutkitaan, miten tekoäly voi lisätä sekä työn tuottavuutta että hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta.
Can AI increase humanity in working life? Funding for two R&D projects13.6.2025 10:58:59 EEST | Press release
The Finnish Work Environment Fund has granted funding to two research and development projects that study how artificial intelligence can increase not only productivity, but also well-being and equity.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme