Nämä 5 asiaa yhdistävät pitkään vanhuuseläkettä nauttivia

Sukupuoli, siviilisääty, terveys, työssäkäynti ja eläketaso ennakoivat vanhuuseläkepäivien pituutta. Tiedot käyvät ilmi Eläketurvakeskuksen rekisteriaineistoon perustuvasta tutkimuksesta.

Tutkimuksessa tarkasteltiin Suomen suurimman ikäluokan, vuonna 1947 syntyneiden, kuolevuutta vuosina 2007–2020. Tulokset ovat keskiarvoja: ryhmien sisällä pitkäikäisyydessä ja terveydessä on suurta yksilöllistä vaihtelua.

Naiset nauttivat miehiä todennäköisemmin vanhuuseläkkeestä pitkään. Naisten suhteellinen riski menehtyä seuranta-aikana oli puolet pienempi (55 %) kuin miehillä.

Myös siviilisääty näyttäisi ennakoivan eläkeajan pituutta. Eronneiden suhteellinen riski menehtyä oli 60 prosenttia avioliitossa eläviä suurempi. Naimattomilla vastaava luku on 70 prosenttia. Koulutusasteittain tarkasteltuna huomataan, että vain perusasteen suorittaneilla on suurempi suhteellinen riski menehtyä kuin keskiasteen suorittaneilla.

Selviytymistodennäköisyys liittyy myös kuukausieläkkeen suuruuteen. Pienin suhteellinen riski menehtyä on korkeimpaan eläkekvartiiliin kuuluvilla. Tulos ei ole yllättävä. Terveyserojen yhteys tulotasoon on tuttu useista tutkimuksista.

– Suurituloisemmat elävät keskimäärin muita pidempään. Ryhmien sisällä on kuitenkin suurta yksilöllistä hajontaa. Eläkevakuutuksella varmistetaan se, että jokaisen toimeentulo on turvattu elämän loppuun saakka sen pituudesta riippumatta, kertoo erityisasiantuntija Niko Väänänen Eläketurvakeskuksesta.

Työkyvyttömyyseläkeläisillä jo valmiiksi heikompi terveys

Kaikki vuonna 1947 syntyneet ovat jo siirtyneet vanhuuseläkkeelle. Se, mitä reittiä vanhuuseläkkeelle päädytään, on selkeässä yhteydessä henkilön selviytymistodennäköisyyteen.

Korkein riski menehtyä oli työkyvyttömyyseläkkeeltä vanhuuseläkkeelle siirtyneillä. Riski korostuu etenkin miehillä. Tulos ei ole yllättävä: työkyvyttömyyseläkkeen edellytys on heikentynyt työkyky, joka on usein seurausta alentuneesta terveydentilasta.

Osa-aikaeläkkeeltä vanhuuseläkkeelle siirtyneillä oli suurempi selviytymistodennäköisyys kuin suoraan vanhuuseläkkeelle siirtyneillä. He kevensivät työtaakkaansa työuran loppupuolella. Heillä on myös ollut vakaa työmarkkina-asema, joka saattaa selittää alempaa riskiä menehtyä.

– Vauraissa yhteiskunnissa on mahdollisuuksia ja paljon hyviä syitä laittaa reilusti resursseja terveydenhuoltoon. Elämä on arvokasta, ja terveydenhuolto pidentää sitä. Kun ihmisillä on parempi terveys, myös työkyvyttömyystapauksia on vähemmän, arvioi Väänänen.

Näin tutkimus tehtiin:
Eläkkeelle siirtyminen ja kuolevuus -tutkimuksessa

• selvitettiin eläkelajien ja taustamuuttujien yhteyttä vuonna 1947 syntyneen ikäluokan kuolevuuteen vuosina 2007–2020
• muuttujien yhteyttä kuolevuuteen tarkasteltiin Kaplan–Meier-kuvaajan ja Coxin suhteellisten riskitiheyksien mallin avulla
• taustamuuttujia olivat: eläkelaji, sukupuoli, eläkkeellesiirtymisikä, siviilisääty, koulutus, pitkäaikaissairastavuus, pitkäaikaistyöttömyys sekä eläkekarttuma
• tekijät vakioitiin, jotta voitiin poimia yksittäisen muuttujan vaikutus kuolevuuteen.

[Linkki]
Eläkkeelle siirtyminen ja kuolevuus. Eläketurvakeskuksen raportteja 8/2021.

Lisätietoja:
Erityisasiantuntija, Niko Väänänen, puh. 029 411 2325, niko.vaananen@etk.fi