Lääkeherkkyystestauksesta merkittävä apu leukemiapotilaiden hoitoon

HUSin Syöpäkeskuksessa ja Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutissa (FIMM) on vuosikymmenen ajan kehitetty täsmälääkitystä vaikeisiin verisyöpiin. Kymmenen vuotta kestäneen tutkimushankkeen tulokset onjuuri julkaistu arvostetussa Cancer Discovery -lehdessä.
Tutkimukseen osallistui 186 AML-potilasta, joiden sairaus oli uusiutunutja vaikeahoitoinen. Uusiutuneen akuutin myelooisen leukemian (AML) hoito on nykyisin käytettävissä olevilla lääkkeillä hyvin haastavaa. Tutkijat selvittivät, miten potilaiden syöpäsolut reagoivat yli 500 lääkeaineeseen. Tutkittujen lääkkeiden joukossa oli yli 180 syövän hoitoon jo hyväksyttyä lääkettä, sekä kehitysvaiheessa olevia lääkeaineita.
Hoitojen teho erinomainen huonoennusteisilla potilailla
Tutkijat pystyivät tunnistamaan lähes jokaiselle testatulle potilaalle yhden tai useampia mahdollisesti tehokkaita lääkeaineita. Yhteensä 37 HUSin Syöpäkeskuksen potilasta myös hoidettiin lääkeherkkyystestin tuloksen ohjaamana.
– Yksilöllistetyn hoidon teho oli erinomainen ottaen huomioon, miten vaikeaennusteisista potilaista oli kyse. Yli puolet hoidetuista potilaista hyötyi hoidoista. Viiden potilaan tautitaakka saatiin niin pieneksi, että heidät voitiin ohjata taudin parantavaan kantasolujensiirtohoitoon, sanoo tutkimuksen kliinistä osaa johtanut professori Kimmo Porkka HUSin Syöpäkeskuksesta.
Potilaan syöpäsolujen lääkeherkkyys selvitetään laboratoriossa, minkä jälkeen tieto yhdistetään kliinisiin tietoihin. Moniammatillinen asiantuntijaryhmä arvioi jokaisen potilastapauksen ja tekee suosituksen parhaasta mahdollisesta lääkehoidosta profilointitietoon perustuen.
– Kutsumme menetelmäämme funktionaaliseen täsmälääketieteeseen perustuvaksi syövän hoidoksi. Mahdollisimman monenlaisen molekyyliprofilointitiedon yhdistäminen lääkeherkkyystestien tuottamaan tietoon auttaa optimoimaan kullekin syöpäpotilaalle tehokkaimman ja turvallisimman hoidon, sanoo tutkimuksen toteutukseen osallistunut ja aiheesta väitöskirjan tehnyt Disha Malani Helsingin yliopistosta.
Nopea ja kustannustehokas menetelmä
Potilaan syöpäsolujen reagoiminen lääkeaineisiin laboratorio-olosuhteissa vastaa hyvin potilaan hoitovastetta samoille lääkkeille. Menetelmä on testattu, nopea ja kustannustehokas ja siksi myös kliinisesti hyödynnettävissä lääkehoitojen räätälöimiseksi.
Tutkijat pyrkivät tunnistamaan myös säännönmukaisuuksia, jotka auttaisivat ennustamaan uusien potilaiden lääkevastetta.
– Vähitellen pääsemme soveltamaan tämänkaltaisia menetelmiä myös muunlaisia syöpiä sairastavien potilaiden hoidossa. Lisätyötä tarvitaan erityisesti menetelmien standardoinnissa sekä siinä, miten lääkeherkkyystestien osoittamien lääkeaineiden saatavuutta kliiniseen käyttöön voitaisiin parantaa. Myös uudentyyppisiä kliinisiä lääketutkimuksia tarvitaan, sanoo toinen tutkimuksen johtajista, professori Olli Kallioniemi.
– Näitä edistetään iCAN yksilöllistetyn syöpälääketieteen lippulaivahankkeessa, jossa teemme laajaa yhteistyötä tutkijoiden, kliinikoiden ja lääketeollisuuden kesken. Yhteisenä päämääränä on lisätä tietoa ja parantaa hoitotuloksia syöpien yksilöllisellä profiloinnilla.
Alkuperäinen julkaisu:
Implementing a functional precision medicine tumor board for acute myeloid leukemia. Malani D. et al. Cancer Discovery, Online first publication 17.11.2021. DOI: 10.1158/2159-8290.CD-21-0410
Rahoitus:
Tutkimusta ovat rahoittaneet mm. Suomen Akatemia, iCAN - Digitaalisen yksilöllistetyn syöpälääketieteen lippulaiva, Sigrid Juséliuksen Säätiö sekä Syöpäsäätiö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Kimmo Porkka
HUS Syöpäkeskus
kimmo.porkka@hus.fi
puh. 050-427 0192
Professori Olli Kallioniemi
Helsingin yliopisto (FIMM) ja Karoliininen instituutti
olli.kallioniemi@scilifelab.se
puh. 050-415 0363
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme