Tampereen yliopisto

Sydämen kammionsisäiset johtumishäiriöt liittyvät korkeaan kuolleisuuteen ja sydämen vajaatoiminnan riskiin

Jaa
Sydämen sähköisestä toiminnasta kertova sydänfilmi (EKG) tarjoaa tärkeää ennusteeseen liittyvää tietoa. LL Jani Rankinen selvitti väitöskirjatyössään, miten lepo-EKG:ssa havaittavat sydämen kammionsisäiset johtumishäiriöt, tuttavallisemmin haarakatkokset, ennustavat kuolleisuutta ja sydämen vajaatoimintaa 15 vuoden seurannan aikana.
Jani Rankinen. Kuva: Tiia Haukipää
Jani Rankinen. Kuva: Tiia Haukipää

Väestön vanhetessa sydämen vajaatoiminta yleistyy voimakkaasti. Iäkkäimmässä väestöryhmässä jopa joka neljännellä voidaan havaita lepo-EKG:ssa kammionsisäinen johtumishäiriö. Sen vuoksi hoitavan lääkärin on tärkeää tuntea johtumishäiriöön liittyvä ennuste.

Huonoin ennuste liittyi vasempaan haarakatkokseen (LBBB) sekä johtumishäiriöön, joka ei ollut seurausta minkään tietyn johtoradan katkeamisesta (IVCD).

— Näillä potilailla havaittiin olevan korkea kuolleisuus sekä korkea riski sairastua sydämen vajaatoimintaan. Riski sairastua sydämen vajaatoimintaan havaittiin myös tutkittavilla, joilla ei ollut tiedossa olevaa sepelvaltimotautia tai rakenteellista sydänsairautta, mutta joiden EKG:ssa havaittiin LBBB tai IVCD, Rankinen kertoo.

Jo aiemmassa suomalaistutkimuksessa IVCD liitettiin kohonneeseen sydänperäiseen äkkikuolemariskiin. Väitöskirjatutkimus yhdistää nyt kyseisen johtumishäiriön myös kohonneeseen vajaatoimintariskiin suomalaisessa aineistossa.

Sen sijaan yleisempi oikea haarakatkos (RBBB) ei liittynyt lisääntyneeseen riskiin sairastua sydämen vajaatoimintaan, kun huomioitiin muut sydämen vajaatoiminnalle altistavat riskitekijät. Myös vasemman etuhaarakkeen katkos (LAHB) sekä erityisesti nuoremmassa ikäryhmässä yleinen osittainen oikea haarakatkos (iRBBB) osoittautuivat vaarattomiksi yli 15 vuoden seurannassa.

Myös lepo-EKG:ssa havaittavaan sydämen vasemman kammion paksuuntumiseen eli kammiohypertrofiaan liittyi huono ennuste erityisesti, jos kammioaktivaatioaika eli QRS-kesto oli pidentynyt.

— Väestötasolla yleisin syy kammiohypertrofiaan on kohonnut verenpaine. Kammiohypertrofia lisää myös itsessään riskiä sairastua sydämen vajaatoimintaan, mutta havaitsimme vajaatoimintariskin sekä kuolleisuuden korostuvan voimakkaasti QRS-keston pidentyessä.

Tutkimuksen tulokset perustuvat Suomessa satunnaisotannalla tehtyyn Terveys 2000 -väestötutkimukseen. Tutkimukseen osallistui yli 6 000 yli 30-vuotiasta henkilöä, joille tehtiin kattava terveystarkastus perusterveydenhuollossa käytössä olevin keinoin. Suurin osa tutkittavista oli keski-ikäisiä.

— Tutkimus tarjoaa tärkeää tietoa erityisesti perusterveydenhuollossa toimiville lääkäreille, jotka joutuvat työssään arvioimaan ketkä potilaista tulisi lähettää tarkempiin sydäntutkimuksiin.

Rankinen valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta keväällä 2020. Hän työskentelee sisätautien erikoistuvana lääkärinä Hämeenlinnassa Kanta-Hämeen keskussairaalassa.

LL Jani Rankisen kardiologian alaan kuuluva väitöskirja Intraventricular Conduction Delays in the Standard 12-lead Electrocardiogram: Association with Mortality and Heart Failure tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 10.12.2021 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F114, Arvo Ylpön katu 34, Tampere. Vastaväittäjänä toimii professori Juha Hartikainen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii emeritusprofessori Kjell Nikus.

Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteydellä. Linkki julkaistaan tällä sivulla myöhemmin.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jani Rankinen
jani.rankinen@tuni.fi

Kuvat

Jani Rankinen. Kuva: Tiia Haukipää
Jani Rankinen. Kuva: Tiia Haukipää
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote

Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.

Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote

Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.

Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote

Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye