Aluevaaleissa katse hyvinvointiin

Alkoholi ja tupakka selittävät merkittävän osan väestöryhmien välisistä terveyseroista. Myös rahapelaamisesta, huumausaineista ja lääkkeistä aiheutuu merkittäviä haittoja. Nämä aiheuttavat mittavien kustannusten lisäksi suurta inhimillistä kärsimystä. Haitat koskettavat jokaista suomalaista, ikään tai sosiaaliseen asemaan katsomatta.

”Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Me tarvitsemme toimia, jotta mahdollisimman moni voi hyvin. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tärkein tavoite on siirtää painopiste korjaavista, sirpaleisista ja kalliista palveluista ennaltaehkäiseviin, varhaisiin ja monialaisiin palveluihin. Jokaisella on oikeus voida hyvin”, sanoo Ehkäisevä Päihdetyö EHYT ry:n toiminnanjohtaja Marja Pakarinen.

Ehkäisevä päihdetyö lisää kaikkien hyvinvointia

Ehkäisevä päihdetyö on toimintaa, jolla lisätään terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Se on sosiaalisen kestävyyden vahvistamista ja eriarvoisuuden vähentämistä: laadukkaita ja saavutettavia palveluita, turvaverkkojen punomista, riskitekijöiden vähentämistä ja suojaavien tekijöiden vahvistamista ihmisten arjessa.

”Tiedämme, että ehkäisevä päihdetyö toimii, nyt tarvitaan vain sitoutumista ja resursseja. Korona on osoittanut, että suuretkin yhteiskunnalliset toimet ja muutokset ovat mahdollisia, kun niihin panostetaan ja sitoudutaan. Päihteistä aiheutuvien haittojen ja ongelmien ehkäisy tuo säästöjä. Pienilläkin päätöksillä voi olla iso vaikutus, jos jokainen alueen päätöksentekijä ymmärtää ehkäisevän päihdetyön merkityksen ja edistää sitä omalla sektorillaan”, sanoo EPT-verkoston puheenjohtaja, Koulutus Elämään Säätiön toiminnanjohtaja Sami Teikko.

Päihdehaittojen ehkäiseminen on tehokkaampaa ja halvempaa kuin niiden korjaaminen. Laadukkaiden päihdepalveluiden säilyttäminen ja kehittäminen on tärkeää, mutta aivan erityisen tärkeää on antaa apua ja tukea ennen kuin haitat syvenevät.

Järjestöt hyvinvointia edistämässä

Järjestöillä on suuri merkitys niin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, osallisuuden lisäämisessä, ennaltaehkäisevässä työssä, asiantuntijaroolissa sekä palveluiden tuottajana. Aktiivinen ja moniääninen kansalaisyhteiskunta on keskeinen toimija, kun halutaan vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Vapaa ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta lisää luottamusta sekä auttaa ottamaan laajasti huomioon eri väestöryhmiä.

”Ensimmäiset hyvinvointialueiden päättäjät tekevät pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia päätöksiä siitä, miten alueiden hallinto järjestetään, mitä mitataan ja miten toimintaa johdetaan ja ohjataan. Heillä on edessä tärkeä tehtävä”, sanoo Pakarinen.

Hyvinvointialueet saavat varsin vapaasti päättää, miten ne käytännössä toimeenpanevat järjestämistä koskevaa lainsäädäntöä. Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä tulee jatkossa velvoittamaan sekä kuntia että hyvinvointialueita ehkäisevän päihdetyön toteuttamiseen.

”Rakenteet ovat parhaillaan muotoutumassa. Nyt kannattaa varmistaa, että hyvinvointialueille luodaan ehkäisevän päihdetyön rakenteet ja toimintatavat siten, että järjestöt ovat mukana kumppaneina”, sanoo EPT-verkoston puheenjohtaja Sami Teikko.

EHYT ry ja Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto toivovat tulevien aluevaltuutettujen panostavan kuntalaisten hyvinvointiin ajoissa. Se on inhimillistä ja tuo pitkällä tähtäimellä yhteiskunnalle säästöjä. Järjestöt kampanjoivat teemalla ”Maailman onnellisin maa, jossa päihdeongelma koskettaa jokaista.”

Tarkempaa tietoa kampanjasta: www.hyvinvointivaalit.fi