STTK selvitti: Väkivalta varjostaa työpaikkoja
- Väkivalta ja sen uhka ei voi olla näin monen työn arkea. Jokaisen pitää saada tehdä työtään turvassa. Väkivalta ei kuulu kenenkään työhön, ei missään muodossa eikä kenenkään aiheuttamana, STTK:n työelämäasiantuntija Erkki Auvinen painottaa.
Fyysisen väkivallan suurin syy on asiakasväkivalta. Sitä tai sen uhkaa esiintyi tyypillisesti ulkopuolisen toimijan, kuten asiakkaan taholta. Huonoin tilanne on naisvaltaisella sosiaali- ja terveysalalla, jossa fyysisen väkivallan uhkaa oli kokenut 36 prosenttia ja fyysisen väkivallan tekoja 23 prosenttia vastaajista.
- Aiempienkin selvitysten perustella työoloilla on suuri vaikutus uhriksi joutumiseen. Työskentely ilta- ja yöaikaan, avoin pääsy työtiloihin, asiakkaan kotona tehtävä työ, yksin työskentely sekä tehtävät, joissa ollaan tekemisessä alkoholin, päihtyneiden asiakkaiden, lääkkeiden tai rahan kanssa lisäävät väkivaltatilanteita tai niiden uhkaa, Auvinen luettelee.
Rahoitus- ja vakuutusalalla työskentelevät ilmoittivat muita useammin työpaikan sisäisestä fyysisestä väkivallasta. Joka kuudes (15 %) hieman alle sadasta vastaajasta kertoi joutuneensa esimiesten tai johdon fyysisen väkivallan tai sillä uhkailun kohteeksi viimeisen kolmen vuoden aikana. Hieman useampi tästä joukosta (18 %) kertoi alaisten syyllistyneen fyysisellä väkivallalla uhkailuun tai suoranaiseen väkivaltaan.
- Kyselytekniset seikat eivät selitä koko tulosta. Rahoitus- ja vakuutusalalla on tärkeää selvittää, mistä tulos johtuu ja korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä välittömästi.
Henkistä väkivaltaa kertoo kokeneensa 32 prosenttia vastaajista, naiset miehiä useammin (naiset 37 %, miehet 27 %). Ongelma on pahin naisvaltaisilla aloilla: sosiaali- ja terveysalalla, kaupan alalla, koulutuksessa, rahoitus- ja vakuutusalalla sekä majoitus- ja ravitsemisalalla. Asiakkaiden ja kollegojen taholta tullut henkinen väkivalta on tyypillisintä sosiaali- ja terveysalalla, esimiesten taholta tullut puolestaan rahoitus- ja vakuutusalalla.
- Henkisen työpaikkaväkivallan kokemukset ovat vähentyneet viisi prosenttiyksikköä vuodesta 2019. Hyvästä suunnasta huolimatta tilanne on edelleen huono, Auvinen toteaa.
Väkivallan monet muodot
Kyselyn perusteella henkinen väkivalta on tyypillisimmillään selän takana puhumista, osaamisen vähättelyä ja mitätöintiä, aiheetonta arvostelua tai vääriä syytöksiä, huutamista, solvaamista tai haukkumista, tiedon ulkopuolelle jättämistä, mielipiteiden ohittamista tai väärien tietojen levittämistä.
- Henkisen väkivallan kuriin saaminen edellyttää yhteisiä pelisääntöjä ja parempaa johtamista. Ei mitään sellaista, mitä ei jokaisella työpaikalla voitaisi tehdä, Auvinen pohtii.
Väkivaltatilanteita ei saa jättää työntekijöiden hoidettavaksi.
- Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajia panostamaan väkivallan ja sen uhan ehkäisemiseen. Työnantajan on myös huolehdittava väkivallan uhreista. Heille on tarjottava jälkihoitoa ja tukea. Kyse on ongelmasta, jonka ratkaiseminen palkitsee työntekijöitä, työnantajia ja koko yhteiskuntaa: työhyvinvointi paranee, sairauspoissaolot vähenevät, työurat pitenevät ja työvoimapula helpottuu, Auvinen summaa.
Lisätietoja STTK:ssa: Erkki Auvinen, työelämäasiantuntija, puh. 040 545 0631
STTK:n teettämän Terveellinen ja turvallinen työelämä -kansalaiskyselyn toteutti Aula Research Oy. Siihen vastasi 2033 työssäkäyvää suomalaista. Kysely oli jatkoa vuonna 2019 tehdylle kyselylle.
Marraskuun 25. päivä on YK:n kansainvälinen päivä naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi.
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 12 jäsenliittoa ja noin 400 000 jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
STTK:n puheenjohtaja MVL:n 80-vuotisjuhlassa: Talous ei nouse aatteellisella temppuilulla, työmarkkinoiden luottamus on palautettava6.9.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Kotimainen elintarviketuotantoketju alkutuotannosta kuluttajan pöytään on noussut viime aikoina huoltovarmuusteeman myötä sille kuuluvaan arvoon. - Hyvä niin. Koko ruoka-alan merkitys Suomen kansantaloudelle on huomattava, sillä se työllistää suoraan ja välillisesti satoja tuhansia ihmisiä, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola korostaa. Hän puhui lauantaina jäsenliitto Meijerialan Ammattilaisten (MVL) 80-vuotisjuhlakokouksessa Ikaalisissa. Palola korosti, että MVL on ainoa ammattiliitto, joka Suomessa huolehtii meijerialan erikoiskoulutettujen ja ammattilaisten edunvalvonnasta. - Olette alanne parhaita asiantuntijoita ja te teette Suomen huoltovarmuuden kannalta erittäin tärkeää työtä geopoliittisesti epävarmoina aikoina. Olkaa ylpeitä ammattitaidostanne ja työstänne, hän kehotti. Puheessaan STTK:n puheenjohtaja kuvasi nykyhallituksen ja työnantajien asennetta suomalaiseen ammattiyhdistysliikkeeseen. - Kun tähän asti suomalaista työelämää ja hyvinvointiyhteiskuntaa on kehitetty yhdessä ne
STTK: Budjettiriihi viestii hallituksen talouspolitiikan epäonnistumisesta2.9.2025 22:39:21 EEST | Tiedote
Hallitus päätti budjettiriihessä miljardin euron lisäsopeutuksesta. Kevään kehysriihessä verotusta päätettiin keventää yli kaksi miljardia euroa ja silloin luvattiin, että vajaaksi jääneen miljardin kuittaavat niin sanotut dynaamiset vaikutukset.
Palkan sivukulujen siirtäminen työnantajille tukisi ostovoimaa27.8.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
STTK esittää palkansaajien sivukulujen osittaista siirtämistä työnantajille vuoden 2026 alusta alkaen.
STTK:n viesti nuorille aikuisille: Liittoudu!25.8.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Tänään käynnistynyt kampanja avaa ammattiliittojen merkitystä ja kannustaa nuoria aikuisia järjestäytymään.
STTK: Työneuvoston lakkauttaminen ei tuo säästöjä14.8.2025 14:12:43 EEST | Tiedote
Hallitus esittää työneuvoston lakkauttamista. Lakiluonnos on lähtenyt lausunnolle tänään, ja aiemmin palkansaajakeskusjärjestöt jättivät asiasta yhteisen eriävän mielipiteen. Työneuvosto on työ- ja elinkeinoministeriön alainen toiminnassaan riippumaton erityisviranomainen. Se antaa lausuntoja työlainsäädännön soveltamisesta ja tulkinnasta sekä toimii oikaisuvaatimusviranomaisena eräissä aluehallintoviraston työlainsäädäntöä koskevissa poikkeuslupapäätöksissä. Hallituksen perustelu lakkauttaa työneuvosto säästösyistä ei STTK:n mielestä ole kestävä eikä hyväksyttävä. – Hyödyt valtion taloudelle ovat olemattomat ja varsinkin, kun työneuvostolle kuuluvia tehtäviä kaavaillaan siirrettäväksi toisille viranomaisille. Asiallisia perusteluita lakkauttamiselle hallitus ei ole kyennyt esittämään, johtaja Minna Ahtiainen toteaa. Työneuvosto on perustettu vuonna 1946 ja sen asiantuntijuutta arvostetaan laajasti. Neuvoston jäsenillä on erityistä työoikeudellisesta asiantuntemusta ja edellytyksiä rat
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme